Viimeinkin oltiin puuttumassa useaa kansalaista kummastuttavaan säännökseen, minkä mukaan vaikka moninkertainen murhamieskin on oikeuden edessä ensikertalainen, mikäli häntä ei ole tuomittu vankeuteen rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana.
Tainnut aloite unohtua tai tuupattu mappi Ööhon, olisihan tällainen varmasti ollut Anna-Maja Henrikssonin,(r), mielestä varmaankin kohtuutonta kuritusta murhaajia kohtaan? En ole vielä nähnyt selvitystyön tulosta, mutta joskopa nykyinen oikeusministerimme Jari Lindström, (PS, lomalla) suurella ammattitaidollaan ja tarmokkuudellaan voisi ottaa asiaan uutta näkökulmaa.
Aloitteen liikkeellepanijana maaliskuussa 2013oli kansanedustaja Kari Tolvanen, (kok).
Lakialoite löytyy täältä:Kotimaa
Tässä se lakialoite on: Loppu murhaajan ja tappajan kohtelulle ensikertalaisena
Juha-Pekka Tikka
19.11.2013 klo 14:23 (päivitetty 19.11.2013 klo 14:32)
Kansanedustajan lakialoitteessa esitetään, että henkirikollisia ei koskaan kohdeltaisi ensikertalaisina.
Nykyisin kaikkia vankeja kohdellaan ensikertalaisina, jos heitä ei ole tuomittu vankeuteen rikosta edeltäneen kolmen vuoden aikana.
Rikoskomisario-kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) on määrä jättää kuuluisaksi tullut lakialoite asian muuttamisesta tiistaina eduskunnan kansliaan. Aloitteeseen oli vielä kello 14 alkaneessa täysistunnossa tulossa lisää allekirjoittajia.
Tolvasen aloitteessa esitetään ensikertalaisuuden määräajan pidentämistä viiteen vuoteen ja ns. ylitörkeissä rikoksissa kymmeneen vuoteen. Murhasta tai taposta tuomittuja ei kuitenkaan missään olosuhteissa katsottaisi ensikertalaisiksi rikoksentekijöiksi.
"Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä tai törkeästä huumausainerikoksesta vankeusrangaistuksen kärsinyt katsottaisiin ensikertaiseksi rikoksentekijäksi kymmenen vuoden jälkeen ja esimerkiksi varkaudesta rangaistuksen kärsinyt viiden vuoden jälkeen", lakialoitteessa todetaan.
Aloitteen perusteluissa vedotaan julkisuudessa olleisiin tapauksiin, joissa "rikoksentekijä oli tulkittu rikoslain 2c luvun mukaisesti ensikertalaiseksi, koska ei ollut syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana. Muun muassa kahdesta erillisestä taposta tuomittua henkilöä kohdeltiin vankilassa kuin ensikertalaista toisen henkirikoksen jälkeen ja hän pääsee jälleen vapauteen suoritettuaan tuomiostaan vain puolet".
"Samoin eräs tunnettu ammattirikollinen, joka oli aiemmin kärsinyt yli kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta ensikertalaisena vankeusrangaistukseen. Tällainen vanki kärsii rangaistuksestaan jälleen ainoastaan puolet, koska hän ei edeltävän kolmen vuoden aikana ole jäänyt kiinni rikoksesta. Samanlainen tilanne on muun muassa lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöön syyllistyvällä henkilöllä, joka usein vankilasta vapauduttuaan uusii rikoksensa", Kari Tolvasen aloitteessa perustellaan.
Tolvasen mukaan kyseessä on epäkohta ja yleisen oikeustajun vastainen seikka, jonka vuoksi on tarpeellista muuttaa lainsäädäntöä.
Hänen mukaansa muutosta tarvitaan "siihen, milloin rikosten harventuessa palataan takaisin lähtötasolle eli ensikertalaiseksi rikoksentekijäksi".
"Perusteltua on ottaa huomioon rikoksen vakavuus, jolloin ensikertaisuus määräytyisi rikoksesta säädetyn rangaistusasteikon perusteella. Tätä käytäntöä seuraamalla muun muassa vakavissa huumausainerikoksissa ensikertaisuuden määritelmä olisi rikoksen uusimistapauksissa ankarampi kuin verrattaessa esimerkiksi tavanomaisiin omaisuusrikoksiin".
"Humaanissa kriminaalipolitiikassa olisi perusteltua ottaa huomioon tavallisen ihmisen perusoikeudet painavampana tekijänä (kuin kustannustehokkuus)", Tolvanen toteaa.
Aloitteella muutettaisiin rikoslaissa olevia vuosimääriä ja lakiin lisättäisiin seuraava lause:
Viimeksi mainittuja määräosia ei sovelleta vankiin, joka suorittaa vankeusrangaistusta rikoslain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta taposta tai rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta murhasta.
Kari Tolvanen on sanonut tiettyjen rikollisten kuten lapsien hyväksikäyttäjien käyttävän ensikertalaisuutta hyväkseen.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on aloittamassa selvitystyön ensikertalaisuusjärjestelmän vaikutuksista. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) mielestä ensikertalaisuus voitaisiin poistaa vakavissa henkilörikoksissa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tol ... alto-11817
https://www.eduskunta.fi/pdf/LA+16/2016
Lisätarinaa aiheesta(boldasin itse kohdan, missä kansanedustajilta tiedusteltu aiheesta):
Rikollisen olympiadi on kolme vuotta
Suomessa ensikertalainen istuu aina ja poikkeuksetta vain puolet rangaistuksestaan. Kuulostaa loogiselta, mutta kummallisuus piilee siinä, että rikollinen voi olla ensikertalainen uudelleen ja uudelleen hämärän uransa aikana.
- Jos ihminen on vankilasta vapautumisensa jälkeen pysynyt kaidalla tiellä kolme vuotta ja sitten syyllistyy uudelleen, niin häntä kohdellaan vankeinhoidollisesti ensikertalaisena, summaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani.
Kaita tie on tosin tässä tapauksessa varsin lavea käsite. Rikoksia voi kyllä tehdä ja niistä tuomioitakin saada, kunhan ei joudu vankilaan. Ainoa kriteeri saada ensikertalaisen edut takaisin on pysyä vankilan muurien ulkopuolella kolme vuotta ennen seuraavan, ehdottomaan vankilatuomioon johtavan rikoksen tekopäivää. Aika alkaa juosta jo koevapauteen pääsystä ja sen pahemmin sakot, ehdollinen vankeusrangaistus tai edes yhdyskuntapalvelu eivät asiaan vaikuta.
Eri osapuolten erilaiset käytännöt
Tuomioistuimessa useaan kertaan saman kaltaisiin rikoksiin syyllistyminen otetaan huomioon.
- Uusiminen vaikuttaa tuomioistuimessa kahdella tavalla: kuinka pitkä rangaistus määrätään tai siihen, että tuomitaan ankarampi rangaistusmuoto eli esimerkiksi ehdoton vankeus ehdollisen sijaan, Tapani sanoo.
Täysin huomiotta kertalaisuus ei siis jää, mutta vankeinhoidollisesti asia on eri. Jos henkilö on ollut muurien ulkopuolella vaadittavat kolme vuotta, istuu hän jälleen kakustaan puolet –vaikka kyseessä olisi linnareissu numero 10.
Laki ja oikeustaju
Poliisi tv kysyi kaikilta kansanedustajilta mielipidettä ensikertalaisuussäädöksistä sekä siitä, pitäisikö lakia tältä osin muuttaa. Kyselyyn vastasi 52 kansanedustajaa, joista kolme pitäisi asiat ennallaan ja yksi kieltäytyi kommentoimasta. 46 eli peräti 92% uudistaisi lakia. Monen vastaajan perusteluissa oli maininta siitä, että säädös säädös ei sovi oikeustajuun.
Kolmen vuoden säännön taustalla on paitsi humaani ajatus uuden mahdollisuuden antamisesta, ennen kaikkea raha, raha , raja ja säästöt.
Vankilat ovat ylibuukattuja eikä uusien laitosten rakentamiseen ole varaa.
- Kaikkea ei tietysti voi laske rahassa. Yksittäiset isotkaan uutiset eivät saa ohjata lainsäädäntöä, mutta järjestelmän pitää vastata jollain tavalla yleistä oikeustajua. Ihmisten pitää tuntea se säilyttämisen ja luottamuksen arvoiseksi, rikosoikeuden professori Jussi Tapani sanoo.
- Jos ratkaisuja perustellaan vain rahalla, alkaa epäsuhde kasvaa liian suureksi.
Vaihtoehtoja
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) kirjoitti vastauksessaan: ” Aiemmin edellytetty aika oli viisi vuotta, mikä oli jo paremmin perusteltavissa”.
Rajan nostaminen viiteen vankilattomaan vuoteen ainakin henkirikosten kohdalla olikin ylivoimaisesti suosituin ehdotus kansanedustajien keskuudessa. Muitakin vaihtoehtoja toki on.
- Pitäisikö sen olla esimerkiksi niin, että aika lasketaan siitä, kun rangaistusaika on kokonaisuudessaan loppu eikä siitä, kun on päässyt ehdonalaiseen, miettii Tapani, kun häntä pyydetään keksimään vaihtoehtoinen malli.
Tapanin ehdotus on järkeenkäypä, sillä nykytilanteessa rikoksen uusija voi olla ensikertalainen jo ennen kuin alkuperäisen rangaistuksen kokonaisaika on umpeutunut. Eli: Kahdeksan vuotta taposta saanut ensikertalainen pääsee vankilasta neljän vuoden jälkeen ja siitä kolmen vuoden jälkeen tappaa uudelleen. Hänet lasketaan ensikertalaiseksi, vaikka alkuperäisestä tuomiosta on vielä vuosi jäljellä.
Kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) ilmoitti vastauksessaan tekevänsä lakialoitteen ensikertalaisuussäädösten tiimoilta.
http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/po ... uotta.html