Ei sitten tullut vasemmistopopulisteilla Andersson ja Rinne mieleen, että Sipilän luottamus tulisi myös arvioida? Suomen lähihistoriassa on tapauksia joissa pääministeri on joutunut eroamaan toimiensa takia - miksei nytkin. Vai onko Sipilä-mafialla liian kova ote eduskunnasta, hallituksesta ja viranomaisista. Elinkeinoelämähän jo onkin hänen talutusnuorassaan yhteistyökumppanina.
Rinne ja Andersson: Ylen johdon ja päätoimittajan nauttima luottamus arvioitava – Sipilä painui piiloon
Kotimaa 1.12.2016 19:52 | Päivitetty 1.12.2016 19:55
Lauri Nurmi
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaa, että Yleisradion hallintoneuvosto arvioi, nauttivatko Ylen johto ja siihen kuuluva uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen asemansa edellyttämää luottamusta.
– Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa toimia esimerkillisesti ja tehdä selväksi, että hänen aikomuksensa ei ole ollut harjoittaa minkäänlaista painostusta, niin hän voisi julkaista kaiken tiedonkulun, jota on ollut hänen ja Yleisradion päätoimittajan välillä. Keskeisintä tässä on kuitenkin, että kansalaisten luottamus Yleisradioon palautuu, Andersson arvioi.
Andersson sanoo seuranneensa huolestuneena haastatteluita, joita Ylen nykyiset ja entiset työntekijät ovat antaneet keskiviikkona ja torstaina.
Li Andersson vaatii Ylen toiminnan perusteellista selvittämistä. KUVA: Kimmo Brandt/compic
Ylen politiikan toimituksen entinen päällikkö Pekka Ervasti esittää Maaseudun Tulevaisuuden (MT) haastattelussa, että tilanne Yleisradiossa on kärjistynyt kahden viime vuoden aikana.
– Juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana, Ervasti sanoo haastattelussa.
– Veronmaksajana ja journalistina sekä entisiltä kollegoilta kuulemani perusteella olen erittäin huolestunut sitä, kuinka ahtaaseen rakoon Ylen poliittinen journalismi on ajettu toimivan johdon linjauksilla. Ei ole sattumaa, että kurilinja on koventunut erityisesti tämän hallituksen aikana, Ervasti jatkaa MT:n haastattelussa.
Andersson odottaa nyt Ylen hallintoneuvoston selvittävän, ovatko Ervastin esittämät väitteet totta.
– Paljastuksiin ja ulostuloihin, joita tänään on tullut, pitää suhtautua vakavasti.
Kenen ulostuloihin?
– Viittaan muun muassa Pekka Ervastiin, Yleisradion entiseen työntekijään, joka tänään on sanonut, että juttujen hyllyttämistä ja tämän kaltaista toimintaa on ollut tällä kaudella enemmänkin. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että asia käydään hallintoneuvostossa perusteellisesti läpi. Mitään epäilyksiä siitä, että Yleisradio ei voi toimia riippumattomasti, ei saa jäädä.
– Hallintoneuvosto on paikka, jossa pitää perinpohjaisesti selvittää, mikä taustalla on ollut, ottaa kantaa paljastuksiin ja arvioida Ylen johdon asemaa, Andersson toteaa.
Pääministeri paineli toimittajilta piiloon – kiistää painostaneensa Yleä
Kokoomuksesta, Sdp:stä ja vihreistä arvioitiin eduskunnassa, että katseet alkavat kohussa kääntyä pääministerin rinnalla entistä enemmän Jääskeläiseen. Samalla kaikki Lännen Median haastattelemat poliitikot arvioivat, että Ylen päätoimittajan nauttiman luottamuksen arviointi on kansanedustajista koostuvalle hallintoneuvostolle erittäin kiusallista tilanteessa, jossa pääministeri Juha Sipilä itsepintaisesti kiistää painostaneensa Yleä.
Pääministeri Juha Sipilä astui keskiviikkona median eteen kommentoimaan julkisuuteen nousseita väitteitä siitä, että hän olisi olisi yrittänyt vaientaa Yleisradion Terrafame-uutisointia. Torstaina pääministeri oli vaiteliaampi.
Ylen vastaavan päätoimittajan asemasta ja työsuhteesta päättää lainsäädännön mukaan kuitenkin Ylen hallitus, ei poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Laissa Yleisradio Oy:stä todetaan, että hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Välillisesti poliitikoilla on ainakin teoriassa mahdollisuus vaikuttaa hallituksen kautta Ylen johdon asemaan.
Sipilä toisti eduskunnan kyselytunnilla käytännössä vain kahta lausetta ja yhtä argumenttia.
– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa juttujen sisältöön, Sipilä muotoili vastauksensa.
– Viestieni keskeisin sisältö on se, että toimittajan olisi pitänyt varata minulle oikeus tulla kuulluksi, pääministeri vastasi opposition esittämään arvioon, että tämän toiminta on laajasti koettu painostamiseksi.
Sipilä saapui kyselytunnille vasta summerin soitua, eikä hän sanonut toimittajille kuin ”terve” istuntosaliin kiirehtiessään. Salista hän poistui takaovesta, eikä altistanut itseään median jatkokysymyksille. Myöskään keskustan eduskuntaryhmän kokouksen yhteydessä pääministeri ei ollut ollut median tavoitettavissa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo ryhmän tukevan pääministeriä.
– Ryhmässä keskusteltiin asiasta. Tuemme pääministeriä täysin ja yhtenäisesti. Hän selosti meille toimintaansa. Yhdessäkään puheenvuorossa ei kyseenalaistettu hänen asemaansa, ei ensimmäisessäkään, Kaikkonen toteaa.
Perussuomalaisten Yle-Kivelä haki oudon rinnastuksen Maon diktatuurista puhuessaan Ylestä
Kohu on muutamien kansanedustajien mielestä paljastanut lyhyessä ajassa, että Ylen vastaavan päätoimittajan luottamuksen arviointi ei ole välttämättä mahdollista samoilla kriteereillä kuin yksityisen mediatalon päätoimittajan luottamuksen arviointi.
– Sekin näyttäisi erittäin pahalta, jos poliitikot haluaisivat antaa Jääskeläiselle potkut, eräs keskeinen vaikuttaja toteaa eduskunnassa. Hän ei halua esiintyä nimellään, koska Jääskeläisen aseman arviointi kuuluu nyt hänen mukaansa hallintoneuvostolle, jota johtaa kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.).
Kivelä käytti kyselytunnilla puheenvuoron, jossa hän totesi Jääskeläisen käyttäneen esimiehen valtaansa. Kivelän kielikuvan mukaan Jääskeläinen ”ei antanut kaikkien kukkien kukkia”, kuten Maon Kiinassa. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan käyttämä ilmaisu on hyvin kyseenalainen kielikuva, tulkitsipa sitä mistä tahansa näkökulmasta. Kommunistista diktatuuria johtanut Mao salli hetkellisen avoimuuskampanjan vuosina 1956–1957. Sen aikana kiinalaisia rohkaistiin ilmaisemaan mielipiteensä. Se alkoi puheesta, jossa Mao totesi seuraavasti: ”Antakaa sadan kukan kukkia ja sadan koulukunnan kilpailla.”
Melko pian ”kaikkien kukkien kukkimisesta” innostuneita rangaistiin Maon Kiinassa ankarasti. Monet menettivät henkensä.
Antti Rinne on huolissaan siitä, mitä Ylen sisällä tapahtuu. KUVA: Kimmo Brandt/compic
Antti Rinne: Hallintoneuvoston pitää arvioida Ylen keskeisten toimijoiden asemaa
Kyselytunnin aikana Helsingin Sanomat julkaisi uuden pääministerin ja Ylen suhteita käsittelevän jutun otsikolla ”Sipilä syytti keväällä Yleä valehtelusta – Yle rajoitti Sipilän sijoitusten käsittelyä ja jätti julkaisematta asiaa koskevan jutun”.
HS:n uutisoiman uuden Ylen painostusepäilyn ja sen mahdollisen sensuurivaikutuksen seurauksena Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tuohtui entisestään ja alkoi hänkin vaatia Ylen johdon aseman arvioimista.
– Asian ympärillä olevat avoimet kysymykset edellyttävät todellista selvitystä siitä, mitä tuolla Ylessä on tapahtunut. Onko siten, kuin entinen päällikkö Ervasti toteaa, että Yle on tämän hallituksen aikana joutunut niin kovan painostuksen kohteeksi, että sen painostuksen edessä on taivuttu ja journalistinen sisältö on muuttunut hallituksen tekemän painostuksen kautta, Rinne kysyi.
– Nyt on selvitettävä, mitä Ylessä tapahtuu ja on tapahtunut. Olen todella huolissani siitä, mitä Ylessä tapahtuu. Vaikka Yleisradio on verorahoilla rahoitettu, sen pitää pystyä toimimaan ilman, että kansalaisille syntyy pienintäkään epäilystä tai pelkoa Ylen luotettavuudesta. Osana prosessia hallintoneuvoston pitää arvioida Ylen keskeisten toimijoiden asemaa, Rinne jatkoi.
Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on eri välineissä kiistänyt pääministeri Sipilän lähettämien viestien vaikuttaneen hänen journalistiseen päätöksentekoonsa.
