MURHA.INFO

• - pääministeri Juha Sipilä jäi kiinni housut kintuissa valtion rahojen veivaamisesta sukulaisillensa ja heidän yrityksilleen
  - puolustuksekseen ja kansalaisten harhautukseksi Sipe tekaisi (omasta mielestään) oivallisen olki-nuken
  - puoluekomradi ja elinkeinon propagandaministeri Olli Rehn taputteli Sipeä olalle ja vakuutteli kirkkain silmin ettei mitään väärää ole tapahtunut
  - oikeuskansleri tutkii asiaa ja kopauttaa raskasta, jalopuista nuijaansa jos jotain laitonta paljastuu
  - todennäköisesti mitään laitonta toimintaa saati kähmintää ei tulla "löytämään" koska hyväveli-verkosto toimii ja onhan em. tutkivat elimet Sipen saunakavereitakin
  - yhdessä he naureskelevat taas onnistuneelle kähminnälle saunalauteilla

Kommentti: Sipilä hyökkäsi olkinuken kimppuun – kyse on ihan muusta

Juha Sipilä on toistuvasti kiistänyt suosineensa sukulaisiaan.

Kotimaa 27.11.2016 19:26
Heikki Uusitalo

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ollut viikonlopun ajan otsikoissa mahdollisesta esteellisyydestään koskien Terrafamen rahoitusta.

Talvivaarana aiemmin tunnettu kaivosyhtiö sai marraskuussa valtiolta sadan miljoonan euron lisärahoituksen.

Nyt on käynyt ilmi, että Sipilän sukulaiset ovat pääomistajina Katera Steel -yhtiössä, joka on saanut arviolta puolen miljoonan euron tilauksen toimintaansa toistaiseksi jatkavalta Terrafamelta.

Sipilän lapset ovat pienosakkaina Katera Steelissä sijoitusyhtiön kautta. Sipilä itse on ollut aiemmin saman sijoitusyhtiön kautta omistajana tilauksen saaneessa konepajassa.

Pääministeri on sanonut, ettei hänellä ole ollut mitään tietoa kyseisestä tilauksesta, jonka Katera Steel on tarjouskilpailun kautta saanut Terrafamelta. Pääministeri on todennut, ettei hänellä olisi tullut mieleenkään suosia sukulaisiaan valtion rahoituspäätöstä tehtäessä.

Sipilä sanoi blogikirjoituksessaan, ettei hän hyväksy sitä, että hänen lapsensa ja sukulaisensa vedetään lokaan hänen oman asemansa vuoksi.

Pääministerin viattomuutta todisti lauantaina Ylen Ykkösaamussa puoluetoveri, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.), joka sanoi, ettei Sipilän sukulaisia voi asettaa liiketoimintakieltoon pääministerin aseman vuoksi.


Ei ole syytä epäillä Sipilän vilpittömyyttä.

Hänen historiansa tukee täysin sitä, että hän on toiminut hyvässä uskossa ja todennäköisesti valtion kokonaisetua ajatellen. Sipilä on nimittäin luopunut jo vuonna 2013 merkittävistä omistuksistaan voidakseen toimia riippumattomasti politiikassa.

Voidaan arvioida, että politiikkaan lähtemisen ja omistuksista luopumisen vuoksi Sipilä on menettänyt miljoonia euroja.

Tätä taustaa vasten olisi kummallista, jos hän suosisi sukulaisiaan puolen miljoonan euron tilauksen vuoksi.


Kyse onkin ihan toisesta asiasta, ja Sipilä hyökkää nyt olkinukkea vastaan.

Olkinuken Sipilä rakensi blogikirjoituksessaan, jossa hän väitti, että hänen lapsiaan ja sukulaisiaan painetaan hänen asemansa vuoksi lokaan, kun hänen mahdollisesta esteellisyydestään uutisoidaan.

Tässä Sipilä on väärässä. Mahdollisista kytköksistä uutisoiminen on tiedotusvälineiden velvollisuus.

Ratkaisevaa on se, olisiko Sipilän pitänyt jäävätä itsensä silloin, kun Terrafamen lisärahoituksesta päätettiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Luottamustehtävässä nimittäin jääviyskysymys nousee esille jo silloin, kun on edes mahdollista, että puolueettomuus saattaa vaarantua.

Kukaan ei ole yrittänyt vetää Sipilän sukulaisia lokaan kuten pääministeri itse on tulkinnut. Harvalle on tullut tuommoista asiaa edes mieleen ennen kuin pääministeri itse rakensi tämän olkinuken.

Kysymys on ainoastaan siitä, oliko Sipilä itse jäävi päättämään Terrafamen sadan miljoonan euron pääomittamisesta.


On erittäin hyvä, että oikeuskansleri todennäköisesti selvittää Sipilän esteellisyyskysymyksen Terrafamen rahoituspäätöksessä.

Positiivista on sekin, että sekä Sipilä itse että hallituskumppani kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluavat tätä selvitystä.

Valitettavaa on se, että asiaa selvitetään jälkijättöisesti eikä ennen valtion rahoituspäätöstä.

Jos asia on kuitenkin niin, ettei Sipilä todellakaan tiennyt aiemmin konsultoimansa ja lähisukulaistensa omistaman Katera Steelin Terrafamelta saamasta tilauksesta, hankalapa jääviyskysymystä olisi ollut mistään tarkistaa.

Siinäpä on oikeuskanslerilla pohdittavaa. Uskoako vai ei?

Oikeusasiamies selvittää kantelut Sipilän esteellisyydestä - kanteluita tehty toistakymmentä

Maanantai 28.11.2016 klo 12.24

Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle on tullut toistakymmentä kantelua pääministeri Juha Sipilästä (kesk).
Myös Juha Sipilän omasta esikunnasta on pyydetty selvitystä mahdollisesta esteellisyydestä tai jääviydestä.
Myös Juha Sipilän omasta esikunnasta on pyydetty selvitystä mahdollisesta esteellisyydestä tai jääviydestä. (SAMI KOSKI)
LUE MYÖS

IL-ANALYYSI: Sipilän oikeudellinen asema pitää selvittää

Katera Steel arvostelee jyrkästi vihjailuja Sipilä-yhteyksistä - "väitteet ylenkatsovat ja loukkaavat"

Kantelut liittyvät pääministerin mahdolliseen jääviyteen Terrafame npääomittamisessa.

Sipilän mahdollisesta esteellisyydestä tehdyt kantelut käsitellään oikeusasiamiehen kansliassa, kertoo esittelijäneuvos Pasi Pölönen STT:lle. Tämä johtuu siitä, että asia on tullut oikeusasiamiehelle vireille aiemmin.

Pölösen mukaan myös Sipilän esikunnan pyytämä selvitys mahdollisesta esteellisyydestä tai jääviydestä siirtyy todennäköisesti oikeuskanslerilta oikeusasiamiehelle.
STT

Hallitusohjelman toteutussuunnitelma, kärkihankkeet
1.Työllisyys ja kilpailukyky
2. Osaaminen ja koulutus
4. Biotalous ja puhtaat ratkaisut

1. Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Vastuuministeri Rehn

Valmistellaan vuoteen 2030 tähtäävä energia- ja ilmastostrategia ja siihen liittyvät toimet, jolla toimeenpannaan hallitusohjelman tavoitteet sekä EU:n asettamat velvoitteet
Valmistellaan ilmastolain mukaisesti hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma.
Energiatuen lisäpanostus suunnataan yritysten uusiutuvan energian investointeihin sekä suuriin uuden puhtaan energiateknologian demohankkeisiin.

Tarkempi kuvaus toimenpiteiden sisällöstä

Vastuuhenkilöt TEM:ssä

Markku Kinnunen, Anja Liukko, Jukka Saarinen


2. Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä

Vastuuministerit Tiilikainen ja Rehn

Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä
Kehitetään biotalouden uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja
Vauhditetaan biotalouden uusien innovaatioiden käyttöönottoa kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla

Pääministeri Juha Sipilä on kääntänyt jääviysuutiset median syyksi, kirjoittaa politiikan toimittaja Mika Lehto.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on lankeamassa samaan kuoppaan kuin monet edeltäjänsä. Peilin sijasta herkkähipiäinen pääministeri löytää syyn mediasta.

Kansan Uutiset ja Yle kertoivat viime viikon loppupuolella, että Sipilän sukulaisten yritys on Katera Steel on saanut puolen miljoonan tilauksen valtion kaivosyhtiö Terrafamelta.

Hallituksen talouspoliittinen valiokunta antoi parisen viikkoa sitten Terrafamelle 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Media esitti kysymyksen, onko Sipilä ollut jäävi päättämään Terrafamen tuesta.

Kysymys on aiheellinen, onhan kyseessä keskeinen vallankäyttäjä tässä maassa – pääministeri.

Sipilä itse näkee asian median syynä ja asiattomana vihjailuna.

Pääministeri on kertonut, että hänellä ei ollut mitään tietoa sukulaistensa bisneksestä: sukulaisten bisnekset eivät vaikuttaneet hallituksen päätökseen Terrafamen lisätuesta. Tätä ei liene syytä epäillä.

– Ylipäätään, että tällainen kytkös käy edes mielessä, kertoo enemmän kysyjästä. Ei kävisi mielessäkään.

– Kaiken lisäksi Katera Steel Oy oli nyt julkisuudesta saamani tiedon mukaan voittanut Pöyryn järjestämän tarjouskilpailun. Minulla ei ollut mitään tietoa tarjouskilpailusta tai sen voittajasta, Sipilä kirjoitti blogissaan.

Sipilältä unohtuu, että pääministeri on mitä suuremmassa määrin suurennuslasin alla. Hallintolain 28 §:ssä on selkeät määrittelyt esteellisyydestä.

Median tehtävänä on esittää ikäviä kysymyksiä vallankäyttäjille. Aiheellinen kysymys kuuluu, olisiko Sipilän pitänyt jäävätä itsensä Terrafamen tukipäätöksestä.

Sen sijaan, että pääministeri kääntää asian median syyksi ja ajojahdiksi, pääministeri olisi voinut katsoa peiliin. Vaikka Sipilä on luopunut kaikesta yritystoiminnastaan ja siirtänyt omaisuutensa vakuutuskuoriin, pääministeri ei voi koskaan olla omassa toimissaan liian tarkka.

Mitään kysymyksiä ei olisi, jos Sipilä olisi varmuuden vuoksi ymmärtänyt jäävätä itsensä. Pääministeri ei voi tietää kaikkia sukulaistensa bisneksiä, mutta kun vaan pitäisi. Jälkikäteen näyttää aina huonolta, ”kun en tiennyt tai ei tullut mieleenikään”.

Kohu olisi myös sammunut lyhyeen, jos Sipilä ei olisi lähtenyt liikkeelle väärällä jalalla. Soppa alkoi kiehua perjantaina iltapäivällä, ja vasta lauantai-iltana Sipilä kertoi, että hän on itse pyytänyt oikeuskanslerilta selvitystä mahdollisesta esteellisyydestään tai jääviydestään Terrafamen pääomittamisessa.

Tosin Sipilä on edelleen sotajalalla mediaa vastaan ja kokee asiat henkilökohtaisena loukkauksena.

Pääministerin yhtenä tehtävänä on vastata kysymyksiin, vaikka ne eivät olisi edes käyneet omassa mielessä. Kysymyksiä ei pääministeri voi valita, se on median tehtävä.

Jukka Siintonen kirjoitti:Sipilä on jäänyt jo aikaisemmin urallaan valehtelusta kiinni. Ei tullut sotaa karkuunpäässeille lapsiperheille Kempeleestä majapaikkaa, vaikka kovasti lupailtiin.

Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen

Juha Sipilä kirjoitti sähköpostissa Ylen toimittajalle, että hän ei luota lainkaan Yleisradioon.

Juha Kauppinen

Kotimaa 30.11.2016 03:36

Ylessä alkoi kuohua perjantaina 25. marraskuuta sen jälkeen, kun Yle oli julkaissut uutisen pääministeri Juha Sipilän (kesk) sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä.

Ylen ajankohtaistiimi oli jo kirjoittanut perjantain aikana valmiiksi jatkojutun, jossa haastateltiin kahta oikeusoppinutta siitä, oliko Sipilä ollut esteellinen päättäessään valtion sadan miljoonan euron lisärahoituksesta Terrafamelle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Ylen johto päätti perjantaina illalla, että juttua ei julkaista.

Pääministeri Sipilä lähetti perjantai-iltana kymmenkunta viestiä yhdelle Ylen toimittajalle. Viesteissä oli pääministerin saamaa tuohtunutta kansalaispalautetta. Sipilä kertoi, että hän ei luota Yleisradioon lainkaan.

Viimeisin viesteistä lähetettiin Ylen toimittajalle perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi työstää sähköposteihin liittyvää juttua maanantaina 28. marraskuuta. Juttuaihe kirjattiin Ylen toimitusjärjestelmään, journalismin portaaliin, niin sanottuun jopoon, aamulla ennen kahdeksaa.

Kolme Ylen työntekijää on kertonut nämä tiedot Suomen Kuvalehdelle. He eivät halua nimiään julki asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Ylen ajankohtaistiimi alkoi maanantaiaamuna valmistella myös kolmatta Sipilä-aiheista juttua, analyysia siitä, miksi pääministerin sidonnaisuudet ovat tärkeitä asioita uutisoida. Tässä ja Sipilän lähettämistä sähköposteista kertovassa jutussa, jossa kävi ilmi pääministerin täydellinen luottamuksen puute Yleisradiota kohtaan, oli tarkoitus käyttää asiantuntijahaastateltavia.

Ylen johto, käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläinen, kielsi molempien juttujen edistämisen, SK:n lähteet kertovat.

Kaikki kolme aihetta näkyvät Ylen järjestelmässä edelleen. Jopo on järjestelmä, jonka pääsevät näkemään sadat Ylen työntekijät. Hyllytetyistä jutuista on puhuttu sähköpostijakeluissa, joissa ovat mukana muun muassa politiikkatoimitus, taloustoimitus ja hyötytoimitus.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Kuva Lehtikuva

Isoa joukkoa Ylen päälliköitä kiellettiin maanantaina iltapäivällä käsittelemästä Sipilän mahdollista jääviyttä Ylen ohjelmissa ja nettisivuilla.

Tämä tapahtui niin sanotussa ”pomoinfossa”, jossa oli paikalla kymmeniä henkilöitä. Kyseessä on Ylen päälliköiden kokous, joka pidetään joka maanantai. Pomoinfo pidettiin Ylen Radiotalossa Tori-nimisessä tilassa.

Palaverissa Ylen johdon Sipilä-linjauksesta kertoi Ylen päälliköille Marjo Ahonen, Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä vastaava päällikkö.

Käytännössä seuraavan aamun radion Ykkösaamuun sovittu Sipilä-uutista koskeva keskustelu peruttiin näin Ylen journalistisen johdon päätöksellä. Lisäksi peruttiin suunnitelma käsitellä Sipilää Aamu-tv:ssä ja maanantai-illan A-studiossa.

Kokouksen päätyttyä kielto aiheutti kuhinaa Ylen toimituksissa ja käytävillä. Eräät yleläiset alkoivat kerätä nimiä kirjelmään, joka on tarkoitus antaa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle sekä saattaa tiedoksi Ylen päälliköille Marjo Ahoselle, Riitta Pihlajamäelle, Petri Kejoselle, Krista Taubertille sekä Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.

Kirjelmässä yleläiset kertovat seuraavaa:

”Me allekirjoittaneet Yleisradion toimittajat olemme huolissamme Ylen journalistisen johdon linjauksista käsiteltäessä ilmitulleita pääministeri Juha Sipilän jääviysepäilyjä. Perjantaista 25.11. alkaen Ylen journalistinen johto on hyllyttänyt aihetta käsitteleviä jatkojuttuja ja rajoittanut uusien juttujen tekemistä. Useita keskusteluohjelmia on maanantaina 28.11. alkaneella viikolla kielletty niin ikään käsittelemästä aihepiiriä millään tavalla.”

”Ylen journalistinen johto on lisäksi suoraan kieltänyt kahden sellaisen tiedon julkaisemisen, jotka olisivat kansalaisille ja Yle-veron maksajille tärkeitä, jotta he voisivat arvioida kyseistä asiaa sekä pääministerin toimintatapoja yleisemmin. Nämä tiedot ovat 1) se, että pääministeri lähetti Ylen toimittajalle perjantaina 25.11. vielä iltamyöhään toistakymmentä viestiä kritisoidakseen häneen liittyvää uutisointia ja 2) tieto siitä, että pääministeri perui jo sovitun vierailunsa A-studiossa keskiviikkona 30.11.”

”Se, että pääministeri toimii näin, on yhteiskunnallisesti merkittävä uutinen, etenkin kun Yleisradion rahoitus on riippuvainen poliittisista päätöksistä.”

”Vaadimme myös, että saamme kaikissa tilanteissa työssämme noudattaa Journalistin ohjeita.”

Kirjelmässä on tämän jälkeen siteerattu kaikkea journalistista työtä koskevien Journalistin ohjeiden ensimmäistä pykälää: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Kirjelmään on tiistain aikana kerätty nimiä eri puolilla Yleä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sitä ei ole vielä toimitettu Atte Jääskeläiselle, joka on työmatkalla ulkomailla.
Toimittaja Ruben Stiller.

Toimittaja Ruben Stiller. Kuva Lehtikuva

Ylen Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tiistaina 29. marraskuuta kirjallisen varoituksen siitä syystä, että hän valmisteli perjantain 2. joulukuuta lähetystä Ylen ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti” (varoituksen muotoilu).

Varoituksessa uhataan lisäksi, että Stiller irtisanotaan, jos hän vielä jatkaa ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti.

Varoituksen on allekirjoittanut Marjo Ahonen, vastaavan päätoimittajan sijaisen ominaisuudessa.

Tiettävästi kirjallinen varoitus on sittemmin peruttu. Stiller oli tiistaina johdon edustajien puhuttelussa.

Varoituksen lopussa on Stillerin allekirjoitus, jossa hän vahvistaa saaneensa ilmoituksen tiedokseen 29. marraskuuta.

Yle harkitsee Sipilän viestien julkistamista - Pää­toi­mit­ta­ja: Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa

Kotimaa 30.11.2016 17:23
STT

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Oppositiopuolueet vihreät ja SDP ovat vaatineet viestien julkaisemista.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.
Pääministeri Juha Sipilä astui tänään median eteen kommentoimaan julkisuuteen nousseita väitteitä siitä, että hän olisi olisi yrittänyt vaientaa Yleisradion Terrafame-uutisointia.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

Sipilä ei halunnut kommentoida haastattelutunnilla

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Stillerin varoitus peruttiin

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä "uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti".

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! sanoo tv-persoona tviitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Rinne ja Andersson: Ylen johdon ja pää­toi­mit­ta­jan nauttima luottamus arvioitava – Sipilä painui piiloon

Kotimaa 1.12.2016 19:52 | Päivitetty 1.12.2016 19:55
Lauri Nurmi

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluaa, että Yleisradion hallintoneuvosto arvioi, nauttivatko Ylen johto ja siihen kuuluva uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen asemansa edellyttämää luottamusta.

– Jos pääministeri Juha Sipilä (kesk.) haluaa toimia esimerkillisesti ja tehdä selväksi, että hänen aikomuksensa ei ole ollut harjoittaa minkäänlaista painostusta, niin hän voisi julkaista kaiken tiedonkulun, jota on ollut hänen ja Yleisradion päätoimittajan välillä. Keskeisintä tässä on kuitenkin, että kansalaisten luottamus Yleisradioon palautuu, Andersson arvioi.

Andersson sanoo seuranneensa huolestuneena haastatteluita, joita Ylen nykyiset ja entiset työntekijät ovat antaneet keskiviikkona ja torstaina.
Li Andersson vaatii Ylen toiminnan perusteellista selvittämistä. KUVA: Kimmo Brandt/compic

Ylen politiikan toimituksen entinen päällikkö Pekka Ervasti esittää Maaseudun Tulevaisuuden (MT) haastattelussa, että tilanne Yleisradiossa on kärjistynyt kahden viime vuoden aikana.

– Juttuja on hyllytetty ja sensuroitu ja toimittajille on annettu varoituksia erityisesti tämän hallituksen aikana, Ervasti sanoo haastattelussa.

– Veronmaksajana ja journalistina sekä entisiltä kollegoilta kuulemani perusteella olen erittäin huolestunut sitä, kuinka ahtaaseen rakoon Ylen poliittinen journalismi on ajettu toimivan johdon linjauksilla. Ei ole sattumaa, että kurilinja on koventunut erityisesti tämän hallituksen aikana, Ervasti jatkaa MT:n haastattelussa.

Andersson odottaa nyt Ylen hallintoneuvoston selvittävän, ovatko Ervastin esittämät väitteet totta.

– Paljastuksiin ja ulostuloihin, joita tänään on tullut, pitää suhtautua vakavasti.

Kenen ulostuloihin?

– Viittaan muun muassa Pekka Ervastiin, Yleisradion entiseen työntekijään, joka tänään on sanonut, että juttujen hyllyttämistä ja tämän kaltaista toimintaa on ollut tällä kaudella enemmänkin. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että asia käydään hallintoneuvostossa perusteellisesti läpi. Mitään epäilyksiä siitä, että Yleisradio ei voi toimia riippumattomasti, ei saa jäädä.

– Hallintoneuvosto on paikka, jossa pitää perinpohjaisesti selvittää, mikä taustalla on ollut, ottaa kantaa paljastuksiin ja arvioida Ylen johdon asemaa, Andersson toteaa.

Pääministeri paineli toimittajilta piiloon – kiistää painostaneensa Yleä

Kokoomuksesta, Sdp:stä ja vihreistä arvioitiin eduskunnassa, että katseet alkavat kohussa kääntyä pääministerin rinnalla entistä enemmän Jääskeläiseen. Samalla kaikki Lännen Median haastattelemat poliitikot arvioivat, että Ylen päätoimittajan nauttiman luottamuksen arviointi on kansanedustajista koostuvalle hallintoneuvostolle erittäin kiusallista tilanteessa, jossa pääministeri Juha Sipilä itsepintaisesti kiistää painostaneensa Yleä.


Pääministeri Juha Sipilä astui keskiviikkona median eteen kommentoimaan julkisuuteen nousseita väitteitä siitä, että hän olisi olisi yrittänyt vaientaa Yleisradion Terrafame-uutisointia. Torstaina pääministeri oli vaiteliaampi.

Ylen vastaavan päätoimittajan asemasta ja työsuhteesta päättää lainsäädännön mukaan kuitenkin Ylen hallitus, ei poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Laissa Yleisradio Oy:stä todetaan, että hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Välillisesti poliitikoilla on ainakin teoriassa mahdollisuus vaikuttaa hallituksen kautta Ylen johdon asemaan.

Sipilä toisti eduskunnan kyselytunnilla käytännössä vain kahta lausetta ja yhtä argumenttia.

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa juttujen sisältöön, Sipilä muotoili vastauksensa.

– Viestieni keskeisin sisältö on se, että toimittajan olisi pitänyt varata minulle oikeus tulla kuulluksi, pääministeri vastasi opposition esittämään arvioon, että tämän toiminta on laajasti koettu painostamiseksi.

Sipilä saapui kyselytunnille vasta summerin soitua, eikä hän sanonut toimittajille kuin ”terve” istuntosaliin kiirehtiessään. Salista hän poistui takaovesta, eikä altistanut itseään median jatkokysymyksille. Myöskään keskustan eduskuntaryhmän kokouksen yhteydessä pääministeri ei ollut ollut median tavoitettavissa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo ryhmän tukevan pääministeriä.

– Ryhmässä keskusteltiin asiasta. Tuemme pääministeriä täysin ja yhtenäisesti. Hän selosti meille toimintaansa. Yhdessäkään puheenvuorossa ei kyseenalaistettu hänen asemaansa, ei ensimmäisessäkään, Kaikkonen toteaa.

Perussuomalaisten Yle-Kivelä haki oudon rinnastuksen Maon diktatuurista puhuessaan Ylestä

Kohu on muutamien kansanedustajien mielestä paljastanut lyhyessä ajassa, että Ylen vastaavan päätoimittajan luottamuksen arviointi ei ole välttämättä mahdollista samoilla kriteereillä kuin yksityisen mediatalon päätoimittajan luottamuksen arviointi.

– Sekin näyttäisi erittäin pahalta, jos poliitikot haluaisivat antaa Jääskeläiselle potkut, eräs keskeinen vaikuttaja toteaa eduskunnassa. Hän ei halua esiintyä nimellään, koska Jääskeläisen aseman arviointi kuuluu nyt hänen mukaansa hallintoneuvostolle, jota johtaa kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.).

Kivelä käytti kyselytunnilla puheenvuoron, jossa hän totesi Jääskeläisen käyttäneen esimiehen valtaansa. Kivelän kielikuvan mukaan Jääskeläinen ”ei antanut kaikkien kukkien kukkia”, kuten Maon Kiinassa. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan käyttämä ilmaisu on hyvin kyseenalainen kielikuva, tulkitsipa sitä mistä tahansa näkökulmasta. Kommunistista diktatuuria johtanut Mao salli hetkellisen avoimuuskampanjan vuosina 1956–1957. Sen aikana kiinalaisia rohkaistiin ilmaisemaan mielipiteensä. Se alkoi puheesta, jossa Mao totesi seuraavasti: ”Antakaa sadan kukan kukkia ja sadan koulukunnan kilpailla.”

Melko pian ”kaikkien kukkien kukkimisesta” innostuneita rangaistiin Maon Kiinassa ankarasti. Monet menettivät henkensä.


Antti Rinne on huolissaan siitä, mitä Ylen sisällä tapahtuu. KUVA: Kimmo Brandt/compic

Antti Rinne: Hallintoneuvoston pitää arvioida Ylen keskeisten toimijoiden asemaa

Kyselytunnin aikana Helsingin Sanomat julkaisi uuden pääministerin ja Ylen suhteita käsittelevän jutun otsikolla ”Sipilä syytti keväällä Yleä valehtelusta – Yle rajoitti Sipilän sijoitusten käsittelyä ja jätti julkaisematta asiaa koskevan jutun”.

HS:n uutisoiman uuden Ylen painostusepäilyn ja sen mahdollisen sensuurivaikutuksen seurauksena Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tuohtui entisestään ja alkoi hänkin vaatia Ylen johdon aseman arvioimista.

– Asian ympärillä olevat avoimet kysymykset edellyttävät todellista selvitystä siitä, mitä tuolla Ylessä on tapahtunut. Onko siten, kuin entinen päällikkö Ervasti toteaa, että Yle on tämän hallituksen aikana joutunut niin kovan painostuksen kohteeksi, että sen painostuksen edessä on taivuttu ja journalistinen sisältö on muuttunut hallituksen tekemän painostuksen kautta, Rinne kysyi.

– Nyt on selvitettävä, mitä Ylessä tapahtuu ja on tapahtunut. Olen todella huolissani siitä, mitä Ylessä tapahtuu. Vaikka Yleisradio on verorahoilla rahoitettu, sen pitää pystyä toimimaan ilman, että kansalaisille syntyy pienintäkään epäilystä tai pelkoa Ylen luotettavuudesta. Osana prosessia hallintoneuvoston pitää arvioida Ylen keskeisten toimijoiden asemaa, Rinne jatkoi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on eri välineissä kiistänyt pääministeri Sipilän lähettämien viestien vaikuttaneen hänen journalistiseen päätöksentekoonsa.