ess.fiVäkivaltaiselle velanperijäkolmikolle pitkät vankeustuomiot – uhrin mukaan häntä uhattiin sorakuopalle viemisellä, ellei rahoja löydy
Uhri pyysi puhelimitse ystävältään 3 000 euroa. Ystävä soitti hätäkeskukseen kuullessaan taustalta pahoinpitelyn ääniä.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut Lahdessa viime huhtikuussa tapahtuneeseen väkivaltaiseen velanperintään osallistuneet kolme miestä kunkin 2 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Uhri oli tavannut vastaajat sovitusti parkkipaikalla, jossa oli juteltu ja poltettu tupakkaa. Siellä uhrin kasvoille oli sumutettu kaasua ja hänet oli pantu autoon, jolla hänet vietiin erään hallin pihalle toisella puolella Lahtea.
Uhri talutettiin käsistä kiinni pitäen halliin. Siellä hänet sidottiin ilmastointiteipillä ja sidontaliinoilla tuoliin ja häntä pahoinpideltiin lyömällä pesäpallomailalla ja ampumalla kuula-aseella. Yksi kuulan aiheuttama jälki oli otsassa.
Uhrin mukaan vastaajat vaativat häneltä rahaa erilaisia summia tuhansista euroista ylöspäin. Vaatimuksia tehostettiin uhkaamalla sorakuopalle viemisellä. Uhri pyysi puhelimitse ystävältään 3 000 euroa. Tämä luuli ensin soittajan pilailevan, mutta kun hän kuuli taustalta pahoinpitelyn ääniä, hän soitti hätäkeskukseen.
Sen perusteella poliisi osasi soittaa uhrille, ja kolmikko uhreineen poistui kiireesti hallista. Poliisi tavoitti heidät erään huoltamon pihalla. Oikeudessa todistajana kuullun poliisin mukaan uhri oli ollut erittäin pelokas.
Tuhansien eurojen korvaukset
Kun uhria myöhemmin kuulusteltiin ja kertomus kirjattiin, uhri ei halunnutkaan kertomustaan paperille ja hän muutti sitä. Hän oli pelännyt vastaajien reaktioita.
Poliisivankilassa olleessaan vastaajat olivat yrittäneet viestiä keskenään sopiakseen kertomuksista.
Vastaajat kiistivät syytteen törkeästä vapaudenriistosta. Heidän mukaansa uhri olisi voinut halutessaan poistua hallista. Uhri oli sidottu sen jälkeen, kun häneltä löytyi puukko.
Vastaajista kaksi oli tunnustanut pääosan väkivallasta. Käräjäoikeuden mielestä kolmaskaan vastaaja ei voinut olla tietämätön uhriin kohdistetusta väkivallasta, johon hän oli siten suhtautunut vähintään hyväksyvästi.
Uhri oli saanut toiseen käsivarteen syvän viiltohaavan. Vastaajien mukaan haava syntyi, kun puukko oli livennyt uhrin teippauksia irrotettaessa. Oikeus ei väitteeseen uskonut.
Uhrin mukaan hänen päähänsä oli laitettu huppu jo ennen automatkaa. Oikeuden mukaan tästä ei ollut näyttöä.
Käräjäoikeus tuomitsi oululaisen Henri Jalmari Pynnösen (s. 1988) sekä lahtelaiset Janne Johannes Salokosken (s. 1987) ja Jarkko Eemil Juhani Veijonmaan (s.1996) törkeästä vapaudenriistosta ja törkeän ryöstön yrityksestä ja velvoitti heidät yhteisvastuullisesti maksamaan uhrilleen korvauksia 6 500 euroa.
Oikeus passitti vastaajat Mikkelin vankilaan.
22.7.2019
Tuo velkasuhde - jos sitä nyt ikunas olikaan - kääntyi päinvastoin; koominen kolmikko on nyt velkaa uhrille.
Sorakuoppa sanalla on kansamme keskuudessa pelottava kaiku; sisällissodan aikaan uhreja vietiin montun (sorakuopan tms) syrjälle, jossa heidät sitten teloitettiin ja ruumiinsa haudattiin sorakuoppaan. Oulussa vasikointiin, velkaan tms epäilty vietiin sorakuopalle, jossa hänet teloitettiin. Iitissä 2015 uhri vietiin sorakuopalle surmattavaksi, Mäntsälässä vuonna 2007 kaksi miestä muilutettiin sorakuopalle ja heidät uhattiin ampua, Imatralla mies ammuttiin sorakuopassa vuonna 2015 ja haudattiin metsään, väkivaltaisia juoppoja kuskaamaan pakotettu nuorukainen surmattiin sorakuopalla Pusulan Karkkilan rajalla 1970-luvulla, Järvenpään sarjamurhaajan tekemisissä näkyy sorakuoppien sanoma...Vaatimuksia tehostettiin uhkaamalla sorakuopalle viemisellä
- Monet pikkulapset ovat tukehtuneet leikkiessään sorakuopalla, kun ylhäältä voimalla valunut sora on haudannut heidät alleen.
Ei ihme, että oululais-lahtelainen kolmikko tiesi millä uhata, että saadaan uhri panikoimaan.