UHRIKUVAT

[veikkonen]

Pahoittelut jos tällainen lanka jo oli. Tämä lanka on uhrikuvien spekulointiin.

Tuttu uhrikuva, joka julkaistiin Hannes Markkulan kirjassa. Esitutkintapöytäkirjassa tätä kuvaa ei tainnut olla.

uhrikuva1.jpg (98.63 KiB) Katsottu 4415 kertaa

Onko tätä kuvaa edes ollut foorumeilla? Osittainen uhrikuva, joka näytettiin Gustafssonille 2004 kassien tunnistusta varten. Vasen kassi on Gustafssonin, "jos siellä on makkaraa ja kikkapihdit t. Nisse", oikea laukku kuuluu tytöille.

Huomatkaa kuvasta hahmottuva Boismanin alaruumis ja jalkaterä sekä kippurallaan olevan Tuulikin takapuoli ja jalkaterä.

uhrikuva_kassit.jpg (172.79 KiB) Katsottu 4415 kertaa

[LexVeritas]

🠅

Aihetta on käsitelty ainakin täällä:

viewtopic.php?t=7113

mutta ihan hyvä mielestäni, että avasit uuden ketjun.
N.s. Uhrikuva on julkisuuteen vuotanut valokuva osin edelleen salatusta tutkintamateriaalista.

[veikkonen]

Lisään tännekin, kun on sopiva lanka.

Gösta Lönnberg 5.9.2004 kuulustelussaan tulkitsi "ritsikirjaansa" Tuomiselle sivu sivulta.

Lönnbergin tulkinta omasta tekstistään uhreihin liittyen:
"Sitten tämä teltta, teltan seassa tai alla on merkintä, että siellä alinna oli päädyssä selällä makaava. Ja sitten oikealla kyljellä
makaava, keltapuseroinen nainen. Sitten vasemmalla kyljellä makaava, alastomana oleva nainen ja
päällä vasemmalla kyljellä makaava mies, hengissä .. suluissa hengissä.

Eli ritsikirjaansa Lönnqvist kirjoitti Gustafssonin maanneen vasemmalla kyljellään. Mielestäni myös piirroksessa Gustafsson on vasemmalla kyljellään eikä selälleen.

Lönnberg piirsi myös toisenkin uhrikuvan paikan päällä. Ilmeisesti suoraan mallista ja ajan kanssa. Tässä kuvassa ei ole Gustafssonia mukana.

uhrikuva2_lähempää.jpg (153.39 KiB) Katsottu 4356 kertaa

Liitän tähän väliin edelleen hätäisesti tehdyn uhrikuvan, johon Lönnberg silminnäkijöiden sanan mukaan lisäsi Nissen kyljelleen:

uhrikuva+nisse.jpg (62.58 KiB) Katsottu 4356 kertaa

Ja edelleen vertailun vuoksi jo edellä olleen parempilaatuisen uhripiirroksen toisinpäin käännettynä:

uhrikuva2_toisinpäin.jpg (57.47 KiB) Katsottu 4356 kertaa

[LexVeritas]

Lisätään tämäkin:

Lönnberg piirsi Gustafssonin kuvaan vasta jälkeenpäin. Se, mitä usein luullaan piirroksessa Gustafssonin oikeaksi jalaksi on itse asiassa Björklundin. Gustafsson on kuvassa "torsona". Piirroksen laadusta johtuen on vähän vaikeaa tehdä siitä mitään varmoja johtopäätöksiä.



Gustafsson makasi kaikkein päällimmäisenä selällään kädet ristissä rinnalla ja vartalon suunnan ollessa poikkipäin teltan suuntaan nähden ja lähempänä peräseinää pään ulottuessa teltan niemenkärkeen päin olleeseen reunaan asti ja ollessa Boismanin vartalon päällä

Gustafssonin vierellä teltan oviaukon oikealla puolella oli vasemmalla kyljellään koukussa keski- ja alaruumiiltaan paljaana ollut Björklund, jonka yllä olleet farmari- ja muut housut oli vedetty alas siten, että oikea jalka oli paljaana lahkeen ollessa tyhjänä nilkan päällä ja vasemmassa housut olivat vedetyt polvitaipeen alapuolelle asti. Hänen päällään ollut villapaita ja muut yläruumiin verhot olivat nousseet alareunastaan jokseenkin lapaluiden alakärjen korkeudelle ja vatsapuolelta navan ja rintojen välimaille. Vasen jalka oli melkein suorana, mutta oikea koukussa ja kummassakin oli sukka, muttei kenkiä.

Mäen ruumis oli oikealla kyljellään kippurassa siten, että hänen päänsä oli Björklundin jalkojen välissä jalkojen ollessa taipuneina sekä lonkista että polvista ja pään ollessa huovan peitossa. Hänen yllään olleet farmarihousut olivat paikallaan, mutta pusero oli kääntynyt alaosastaan kaksinkerroin ja noussut hieman napakorkeuden yläpuolelle niin, että vartalon keskikohta oli hieman paljaana. Hänen selkänsä oli Björklundin vatsapuoleen päin.

Boismanin ruumis oli teltan niemenpuoleisen reunan peitossa poikkisuunnassa niemeä pään ollessa länteenpäin ja ruumiin ollessa melkein selällään käsien ollessa paidan avoinna olleen kauluksen alapuolella kyynärpäät maassa ja sormet pitäen kiinni paidasta rinnan korkeudelta. Hänen housunsa olivat normaalikorkeudella ja vyö kiinni, mutta etuhalkion napit auki niin, että alla olleet verryttely- ja alushousut olivat hieman näkyvissä. Vartalo oli käsiä lukuunottamatta suorassa.

(tutkinta 1960)

Nikki veikkosen esitys Gustafssonin oletetusta sijainnista löytöhetkellä liitettynä ns. Uhrikuvaan:

[JasseHames]

On se 18-vuotias Boisman ollut kyllä taitava lyöjä ja potkija, kun tuollaisen telttamytyn sisältä on sokkona hakannut Gustafssonille kallonmurtuman, likvorvuodon ja poskeen ison läpireiän...

[Karo79]

Tää ketju on hyvä!
Itse oon just näitä uhrikuvia yrittänyt kesällä etsiä. Ei löydy ihan perus googlettamalla. Vaikka muistin joskus jostain tuon ekan kuvan nähneeni.
Hyvä tuo onko toi yks kuva negatiivi vai millä tavalla muokattu kuva? Jokatapauksessa näkyy tuulikkia mutta kuka tuo toinen on hänen vierellään? Onko paita vai housut kuvassa? Toi missä näkyy avointa laukkuakin?

[veikkonen]

Tää ketju on hyvä!
Itse oon just näitä uhrikuvia yrittänyt kesällä etsiä. Ei löydy ihan perus googlettamalla. Vaikka muistin joskus jostain tuon ekan kuvan nähneeni.
Hyvä tuo onko toi yks kuva negatiivi vai millä tavalla muokattu kuva? Jokatapauksessa näkyy tuulikkia mutta kuka tuo toinen on hänen vierellään? Onko paita vai housut kuvassa? Toi missä näkyy avointa laukkuakin?

Mainitsemassasi kuvassa on vasemmalla Seppo Boisman verisen telttakankaan alla. Boismanin yläruumis on täysin telttakankaan peitossa, mutta Boismanin alaruumis housuineen näkyy vyötäröstä alaspäin. Boismanin vasen jalkaterä (reikäinen sukka?) on Mäen pohkeen päällä.

Tuulikki Mäki on tosiaan oikella. Farkut hahmottuu selkeästi. Mäki on varpaisillaan. Mäen takapuolen ja Boismanin välissä on varmaankin joku myssy tai vaatekappale.

Bodomin mysterio:
Boismanin ruumis oli teltan niemenpuoleisen reunan peitossa poikkisuunnassa niemeä pään ollessa länteenpäin ja ruumiin ollessa melkein selällään käsien ollessa paidan avoinna olleen kauluksen alapuolella kyynärpäät maassa ja sormet pitäen kiinni paidasta rinnan korkeudelta. Hänen housunsa olivat normaalikorkeudella ja vyö kiinni, mutta etuhalkion napit auki niin, että alla olleet verryttely- ja alushousut olivat hieman näkyvissä. Vartalo oli käsiä lukuunottamatta suorassa.

Mäen ruumis oli oikealla kyljellään kippurassa siten, että hänen päänsä oli Björklundin jalkojen välissä jalkojen ollessa taipuneina sekä lonkista että polvista ja pään ollessa huovan peitossa. Hänen yllään olleet farmarihousut olivat paikallaan, mutta pusero oli kääntynyt alaosastaan kaksinkerroin ja noussut hieman napakorkeuden yläpuolelle niin, että vartalon keskikohta oli hieman paljaana. Hänen selkänsä oli Björklundin vatsapuoleen päin. Hänelläkään ei ollut kenkiä jalassa.

Laitan tähän vielä kyseisen valokuvan ja piirroksen toistona.

Piirros, jossa myös Irmeli mukana:

uhrikuvapiirros.jpg (61.84 KiB) Katsottu 4197 kertaa

Valokuva, jossa näkyy vain Sepon ja Tuulikin jalat:

uhrikuva_kassit (1).jpg (172.79 KiB) Katsottu 4197 kertaa

Piirros rajattuna siten, että se kutakuinkin vastaa valokuvaa:

Lönnbergin piirroksesta.jpg (26.14 KiB) Katsottu 4197 kertaa

[LexVeritas]

Painotettakoon, että alla olevassa Lönnbergin piirtämässä kuvassa



ei ole Gustafssonia lainkaan, koska ensimmäisenä poliisina murhapaikalle yhdessä partioparinsa Gösta Lönnbergin kanssa saapuneen rikosylikomisario Kauko Paavolan kertoman mukaan:

BODOM- MORDEN
HBL 7.4.04

Kauko Paavola säger i dag att han aldrig med egna ögon såg den nu häktade Nils Gustafsson ligga i eller på tältet. Enligt Paavola var sjukvårdspersonal redan på plats när han och kollegan kom från polisstationen i Alberga.

-Med egna ögon såg jag inte var Gustafsson hade legat. Han låg på bår och bars till ambulansen när vi anlände. Men någon sade att han hade legat ovanpå de andra. Ambulansen hann före oss. Orsaken var att den anmälan som jouren vidarebefordrade till oss gav sken av att det var ett slagsmål mellan uteliggare och att "någon blödde". Patrullbilen var en liten svart VW, utan blåljus. Visst var det en överraskning att sedan hitta de döda när vi kom fram.

Enligt Paavola övergick utredningsansvaret omedelbart på centralkriminalen.

Suomennos:

"Kauko Paavola kertoo tänään, ettei hän koskaan omin silmin nähnyt nyt pidätettyä Nils Gustafssonia makaamassa teltassa tai sen päällä. Paavolan mukaan lääkintähenkilöstö oli jo paikalla, kun hän ja hänen kollegansa saapuivat Leppävaaran poliisiasemalta.

- En omin silmin nähnyt, missä Gustafsson (rikospaikalla) makasi. Hän makasi saapuessamme paareilla, joita kannettiin ambulanssiin. Mutta joku sanoi, että hän oli maannut muiden päällä. Ambulanssi ehti ennen meitä. Syynä oli se, että päivystyksen meille edelleen välittämä ilmoitus antoi sellaisen vaikutelman, että retkeilijöiden välillä oli ollut tappelua ja "joku vuoti verta". Partioauto oli pieni musta VW, ilman hälytysvaloja. Tietysti oli yllätys löytää kuolleet saapuessamme.

Paavolan mukaan tutkintavastuu siirtyi välittömästi Keskusrikospoliisille."

ILTALEHTI
Torstaina 8.4.2004

Poliisipartio saapui vasta perästä

Bodominjärven surmanpaikalle saapunut poliisipartio ei saanut tarkkaa kuvaa - saati valokuvaa - siitä, missä kohdin ja missä asennossa kolme nuorta ja haavoittunut Nils Gustafsson sijaitsivat rikospaikalla.

Surmapaikalle saapui ennen Leppävaarasta lähtenyttä poliisipartiota ambulanssi. Ennen poliisien tuloa lääkintähenkilökunta oli leikannut teltan auki. Todettuaan uhrit kuolleiksi ambulanssimiehet peittelivät ruumiit uteliaiden katseilta telttakankaalla. Näin kertoo toinen partion konstaapeleista, eläkkeellä oleva Kauko Paavola sanomalehti HBL:n haastattelussa.

Paavolan mukaan hälytys oli tullut rähäkkänä, jonka seurauksena "joltakin vuoti paljon verta". Se ymmärrettiin ensisijaisesti ensiaputehtäväksi. Poliiseja tarvittiin ennakkokäsityksen mukaan vain turvaamaan järjestystä.

- Vainajien löytyminen paikalta oli kyllä meille täysi yllätys.

Paavola kertoo HBL:ssa, ettei hän koskaan omin silmin nähnyt, missä asennossa Gustafsson makasi alun perin rikospaikalla. Hänen tullessaan paikalle Gustafsson makasi jo paareilla.

- Tullessamme Gustafssonia kannettiin juuri ambulanssiin, mutta joku sanoi hänen maanneen muiden päällä.

ja Hannes Markkula samasta asiasta:

Hannes Markkula/Bodomin murhat s. 112 :
" ...Paavola kertoi minulle alunperin lehtihaastattelua varten, että Gustafssonia kuljetettiin jo paareilla pois sairasautoa päin, kun hän saapui kollegansa kanssa paikalle. ... ja ... Ei siinä kukaan ollut miettinyt poliisitutkinnallisesti Gustafssonin löytöasentoa, tai tehnyt muitakaan havaintoja, vaan tajutonta miestä kiiruhdettiin viemään sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa. ..."


Esitutkintapöytäkirjan väite Paavolan ja Lönnbergin saapumisesta murhapaikalle ennen ambulanssia on rajussa ristiriidassa rikosylikomisario Paavolan oman ja mm. todistaja Henrik Rosenqvistin kertoman kanssa. Ambulanssimiehistön kuulemisia ei ole liitetty esitutkintapöytäkirjaan, mikä on erikoista, sillä heillä oli/on ensikäden tieto liittyen uhrien asentoihin tosiasiallisella löytöhetkellä ja mm. Gustafssonin tajunnantason tilaan.

[Karo79]

Joo niin näkyykin olevan, nyt kun Veikkonen sanoit, selvästi Sepin jalat ja housut kuvassa. Verisen telttakankaan alla selvästi näkyy Sepin kyynärtaipeet niinkuin on kerrottukkin olevan koukussa rinnalla. Mutta onkohan Sepi itse kietoutunut telttaan tuollatavalla vai peittikö hoitohenkilökunta tolleen Sepin ettei ulkopuoliset näen hänen verisiä kasvojaan?
Tätä kuvaa en ole aiemmin nähnyt. Jotenkin selkeä ja kuvaava... karmaiseva.. Onkohan jossain lisää näitä kuvia?

[LexVeritas]

Joo niin näkyykin olevan, nyt kun Veikkonen sanoit, selvästi Sepin jalat ja housut kuvassa. Verisen telttakankaan alla selvästi näkyy Sepin kyynärtaipeet niinkuin on kerrottukkin olevan koukussa rinnalla. Mutta onkohan Sepi itse kietoutunut telttaan tuollatavalla vai peittikö hoitohenkilökunta tolleen Sepin ettei ulkopuoliset näen hänen verisiä kasvojaan?
Tätä kuvaa en ole aiemmin nähnyt. Jotenkin selkeä ja kuvaava... karmaiseva.. Onkohan jossain lisää näitä kuvia?

Selvää lie, että kun verijälkitutkimuksen mukaan Boismanin hengitysveren sijainti telttakankaassa sopii hänen asentoonsa "löytöhetkellä", niin telttakangas on ollut kuolinhetkellä ainakin hänen kasvojensa edessä.

Hengitysveri on:

Kooltaan pieniä, tiheänä ryhmänä olevia veriroiskeita, jotka ovat levinneet ympäristöön uhrin hengittäessä tai yskiessä, kun vamma on suun, nielun tai hengitysteiden alueella. Tyypillisiä ominaisuuksia hengitysverelle ovat esim. ilmakuplat, ”sylkivanat” ja syljen laimentama vaaleampi väri.

Hengitysverijälki syntyy, kun verta pääsee hengityselimiin ja eräänlaisena häiriömekanismina elävä ihminen hengittää verta ulos. Veren hengittäminen ulos saa aikaan veren hajoamisen pieniksi roiskeiksi. Hengitysverijäljet vaihtelevat kooltaan suuresti. Esimerkiksi kun henkilö haukkoo happea ja hengittää ulos paljon verta, syntyvät jäljet ovat suuria. Jos henkilö saa paremmin happea ja hengittää voimakkaasti, syntyvät verijäljet ovat pienempiä. Hengitysverijälki voi olla syljen laimentamaa ja siksi vaaleampaa väriltään. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että myös esimerkiksi päävammasta aiheutunut veri voi olla kallonesteen vaalentamaa. Laimean värin lisäksi jäljen analysoimista hengitysvereksi tukee se, jos verestä löytyy sylkeä/sylkivanoja tai ilmakuplia.
Ongelmallista hengitysveren tunnistamisesta tekee se, että hengitysverestä muodostuvat ilmakuplat eivät välttämättä säily imukykyisellä pinnalla. Laimentumista, sylkeä tai muuta hengitysvereen viittaavaa ei myöskään ole aina nähtävissä verijäljissä. Hengitysveren varmentamiseksi verijälkitutkijan on perehdyttävä oikeuslääkärin raporttiin uhrin vammoista.
Jos uhrin suussa tai hengitysteissä ei ole merkkejä verestä, kyseessä ei selkeästi ole hengitysverijälki.

(Lähde: Mona Nenonen: Verijälkien tutkiminen rikospaikalla, 2019)

[Karo79]

Hyvä selvennys. Eli Sepi todennäköisesti itse paniikissa saanut itsensä telttakankaaseen tollatavalla rullalle. Ellei tekijä ole häntä siihen rullannut-miksi olisi näin tehnyt?

[LexVeritas]

Hyvä selvennys. Eli Sepi todennäköisesti itse paniikissa saanut itsensä telttakankaaseen tollatavalla rullalle. Ellei tekijä ole häntä siihen rullannut-miksi olisi näin tehnyt?

Keskusrikospoliisin tutkijaryhmä totesi oikeudessa, ettei murhatapahtumista kyetä saatavilla olevien todisteiden perusteella tekemään johtopäätöksiä.

[Ezmery]

Sepon hengitysverijäljen kohdassa on yhdeksän pisto-/viiltojälkeä, joiden koko on 0,5-2,3 cm väliltä. Ainakin kahdessa kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki -kohdassa (muualla teltassa, ei tässä Sepon verijäljessä) on tulkittu, että jälki on noin 2 cm levyisestä teräaseesta. Se täsmäisi myös tuon hengitysverijäljen pistoihin ja viiltoihin. (Lähde etp:n liitteet)

[Ross Sullivan]

On se 18-vuotias Boisman ollut kyllä taitava lyöjä ja potkija, kun tuollaisen telttamytyn sisältä on sokkona hakannut Gustafssonille kallonmurtuman, likvorvuodon ja poskeen ison läpireiän...

Ei se ole mitenkään harvinaista, että katutappelussa hammas menee poskesta läpi. Turha varmaan kysyä, kun et ikinä jostain syystä vastaa, mutta miksi olisi pitänyt hakata telttamytyn sisältä sokkona?

" Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä."

TS 27.8.2025

[LexVeritas]

Sepon hengitysverijäljen kohdassa on yhdeksän pisto-/viiltojälkeä, joiden koko on 0,5-2,3 cm väliltä. Ainakin kahdessa kosketusveri/siirtokuvio/tuhrujälki -kohdassa (muualla teltassa, ei tässä Sepon verijäljessä) on tulkittu, että jälki on noin 2 cm levyisestä teräaseesta. Se täsmäisi myös tuon hengitysverijäljen pistoihin ja viiltoihin. (Lähde etp:n liitteet)

Lisäksi todettakoon, että Krp:n tutkinnan mukaan teltan repeämät ja viillot olivat pääosin syntyneet ennen verijälkien muodostumista.