Ensimmäisenä tahdon esitellä Judith Eva Barsin tapauksen. Hän syntyi 6. kesäkuuta 1978 ja kuoli 25. heinäkuuta 1988. Vaikka Judith eli vain kymmenen vuotta, viimeisen viiden vuoden aikana hänestä ehti tulla tunnettu lapsinäyttelijätär.
Barsin vanhemmat olivat Jozsef Barsi ja Maria Benko, jotka olivat paenneet Unkarin kansannousua 1956 ja asettuneet Los Angelesiin asumaan ennen Judithin syntymää. Maria toivoi, että hänen tyttärestään tulisi näyttelijä, ja toive toteutuikin Judithin ollessa 5-vuotias (tuolloin luultiin, että Judith oli 3-vuotias!). Judith esiintyi yli 70 mainoksessa sekä useissa elokuvissa. Koska Judith oli ikäisekseen pienempi, hän näytteli usein ikäistään nuorempia roolihahmoja. Myöhemmin Judith sai kasvuhormoonipistoksia kasvaakseen pituutta.
Kun Judithista tuli kuuluisampi, hänen isänsä Jozsef, alkoholisti ja työtön putkimies, tuli entistä enemmän kateelliseksi, paranoidiksi ja pahoinpitelevämmäksi. Hän pahoinpiteli Judithia mentaalisesti ja piti kerran veistä tytön kurkulla uhaten samalla tappaa lapsensa, koska Jozsef oli vakuuttunut siitä, että hänen vaimonsa ja tyttärensä lähtisivät kuvauksiin eivätkä koskaan palaisi. Judith vietiin lastenpsykologille sen jälkeen, kun tyttö murtui agenttinsa edessä. Psykologi tunnisti useita mentaalisia, psyykkisiä ja emotionaalisia pahoinpitelyjä ja raportoi löydöksistään viranomaisille. Jozsef pysyi usein kotona juoden, eikä suostunut päästämään vaimoaan töihin. Perhe sai sosiaalitukea jonkin aikaa ennen Judithin uran nousua vuonna 1986. Neljännelle luokalle mennessään Judithin arvioidaan ansainneen 100 000 dollaria vuodessa, ja rahojen avulla hän osti perheelleen kolmen makuuhuoneen talon West Hillsin ”osastolta” Los Angelesista. Jozsef, joka kärsi paranoiasta, ympäröi talon korkealla aidalla, jonka pystyi avaamaan vain talon sisältä.
Jozsef jatkoi eristyneenä oloaan ja uhkasi tappaa vaimonsa ja lapsensa useita kertoja. Lastensuojeluun soitettiin useita kertoja, mutta koska Maria oli haluton nostamaan mitään syytteitä, tapausta ei koskaan seurattu. Maria vuokrasi asunnon itselleen ja tyttärelleen turvapaikaksi. Heinäkuun 27. päivänä vuonna 1988 palomiehet löysivät Judithin ja Marian ruumiit vastatessaan puheluun, jossa naapuri raportoi, että Barsien talo oli tulessa. Murhien tarkkaa päivämäärää ei koskaan tarkkaan määritelty, viranomaiset ovat kertoneet, että Jozsef olisi voinut tappaa vaimonsa tai lapsensa heinäkuussa joko 25. päivänä tai 26. päivänä. Yleisesti uskotaan, että sen jälkeen kun Jozsef tajusi Marian suunnittelevan miehen jättämistä, Jozsef meni Judithin huoneeseen ja ampui häntä päähän, ampuen sitten Marian samalla kun nainen juoksi kohti tyttärensä huonetta. Tämän jälkeen mies kasteli ruumiit bensalla sytyttäen koko talon tuleen, ennen kuin ampui itsensä autotallissa.
Judith ja hänen äitinsä haudattiin merkitsemättömään hautaan Forest Lawn Hollywood Hillsin hautausmaalle Los Angelesiin. Kesäkuussa 2004 aloitettiin keräys, jonka varoilla asetettiin hautakivet Judithin ja Marian haudoille. Judithin hautakivi asetettiin paikalleen 23. elokuuta 2004 ja Marian hautakivi 28. tammikuuta 2005. Tulevat lahjoitukset menevät Beanie Babies-pehmoleluihin, jotka lahjoitetaan sairaalaan sijoitetuille lapsille. (Esimerkkikuva Beanie Babiesseista)
Judithin hautakivessä lukee ”Our Concrete Angel – Yep Yep Yep” (Meidän konkreettinen enkelimme – Jep jep jep), viittauksena suosittuun lauluun lasten pahoinpitelystä ja loppuosa viittaa Judithin näyttelemän hahmonsa Duckyn fraasi elokuvassa Maa aikojen alussa (The Land Before Time). Marian hautakivessä lukee ”The wind beneath JEB’s wings – Yep Yep Yep” (Tuuli JEBsin siipien alla – Jep jep jep). JEB on lyhenne Judith Eva Barsista ja Judithin sekä hänen äitinsä haudasta löytyy kuvia FindAGravesta.
Jos joku sattuu katsomaan Judithin tekemien elokuvien listaa, he saattavat huomata että yksi leffa on julkaistu 1989. Judith ääninäytteli Kaikenkarvainen Charlie (All dogs go to heaven) -elokuvassa ennen kuolemaansa ja elokuvan teemalaulu (nimeltään ”Love Survives”) onkin tehty Judithille.
Lisäksi netissä on olemassa Judith-Barsi.com, jossa on kerrottu Judithin elämästä, kuolemasta, elokuvista sekä sivustolla pystyy lahjoittamaan edelleen rahaa Judith Fundiin (keräykseen).
. Tosiaan aika omituista tuo patologien poliisien päätelmien kiistäminen. Veikkaisin itsekin että kyseessä on oltava aikaudelle tyypillinen "ikävien asioiden" piilottelu. Tapauksen saadun valtavan julkisuuden vuoksi, ehkä pyrittiin välttämään hysteriaa joka tyttöjen "raiskausmurha" olisi saattanut Chicagon seudulla aiheuttaa. Tiedä häntä...
