Mummo ja lapsenlapsi katosivat Eurassa 1989

[Doctor Lecter]

Tästä jutusta oli McAbren vinkki Lapsisurmat Suomessa jutun yhteydessä mm. sivulla kuusi.

Muutama 80-luvun tapaus Alibien sivuilta muistinvaraisesti:

- Eurassa isoäitinsä mukana kadonnut tyttö, molemmat löytyivät kuolleina maastosta. (en muista oliko kysessä surma vai paleltuivatko)

...tuo Euran tapaus oli esillä useammassakin numerossa, sillä etsityt ennättivät olla kateissa muutaman kuukauden verran.

Nainen ja isoäiti, Ritva Vainio-Kerola, 45, ja hänen parivuotias tyttärentyttärensä Fanni katosivat marraskuussa 1989 myöhään illalla kotoaan Eurasta perheriidan päätteeksi. Katoamisyönä sää oli kylmentynyt ja rankka ensilumen tulo alkanut. Heistä tehtiin katoamisilmoitus poliisille viikon kuluttua.

Perheen auto löytyi silloin etsinnöissä hylättynä metsäautotieltä kolmen kilometrin päästä kotitalosta. Lumien sulettua maaliskuussa poliisi aloitti etsinnät maastossa uudelleen. Tiistaina 20.3.1990 poliisi löysi isoäidin ja pikkulapsen kuolleina. Löytöpaikka oli soisessa painanteessa puolen kilometrin päässä auton löytöpaikasta suoraan korpimetsän suuntaan.

Kadonneet makasivat vierekkäin, todennäköisesti kylmään menehtyneinä. Paikalla ei ollut näkyvissä kamppailun jälkiä.
-Kuten arvata saattaa, niin katoamistapaukseen eikä kuolemiin alustavien tutkimusten mukaan liittynyt rikosta.

Kadonneita oli etsitty viikko katoamisen jälkeen samalta seudulta, mutta ilmeisesti lumi oli tuolloin jo peittänyt ruumiit.

Kadonneista oli tullut kuluneiden neljän kuukauden aikana lukuisia yleisövihjeitä kotimaasta ja myös Kanarian saarilta.

Lähteenä osin puutteellinen sanomalehtiartikkeli, todennäköisesti Helsingin Sanomista maaliskuulta 1990.

Melko kauan heidän annettiin olla kateissa, ennen kuin katoamisilmoitus tehtiin. Lapsi sentään vasta kaksivuotias.

[debbie]

Minulla on sukua Eurassa, täytyypä kysellä tuosta tapauksesta. Tuo sukunimi ainakin on tuttu. Minulta on mennyt aikoinaan täysin ohi tämä juttu.

[Neiti Etsivä]

hui kamala

kummalliselta tämä tapaus kyllä kuullostaa. Miksi ihmeessä he sinne metsään olisivat joutuneet. Pissareissullakaan nyt ei tuolla lailla eksy

Jotenkin tuli kyllä sellainen tunne, että ei tämä nyt ihan normaali eksyminenkään metsään ole.

Kenenköhän kanssa mummo oli riidellyt...oman miehensä vai lapsen vanhemman siis tyttärensä/poikansa kanssa. Ja olikohan kentien alkoholilla osuutta asian kulkuun. Ja jäi kyllä jotenkin mietittymään mummon henkinen tasapainokin. Jos olisi ollut selvinpäin ja mieleltään terve niin miten tällainen ilman henkirikosta olisi mahdollinen

Myös tuo vasta viikon päästä tehty katoamisilmoituskin kyllä todella kummastuttaa. Ainoat järkevät selityset mitkä keksin olisi, että esimerkiksi miehensä kanssa riidellyt ja mies olisi ollut humalassa ja viikon putken vetäissyt ja selvittyään alkanut kaipailemaan. Tai että riidan päätteeksi ilmoittanut lähtevänsä sukuloimaan vähäksi aikaa,mutta kun ei ole sitten kuulunutkaan mitään niin ilmoitus tehty

Ja vaikka kuinka onkin tutkittu niin entäs jos onkin hutkittu ja kyseessä sittenkin henkirikos ..se nyt kyllä tuntuisi vaan aika epätodennäköiselle...

[debbie]

Sinänsä mielenkiintoinen ilmaisu 'nainen ja isoäiti', kun viitataan samaan ihmiseen.
Täytyy soitella kotipuoleen ja kysellä , mitä siellä tapahtuneesta muistavat.

[Lydia07]

Kyllä mummo on tainnut olla masentunut.

[debbie]

Kyselin asiaa Eurassa ikänsä asuneelta, itse olin jo tuolloin muuttanut pois.
Tämä miltei ikäiseni mummo oli ollut vahvassa humalassa ja suuttunut miehelleen, suuttuessaan lähtenyt lapsenlapsensa kanssa talosta. Henkilö, jonka kanssa juttelin, tietää sen pienen tienhaaran josta kadonneet oli löydetty.
Minä kyselin, miksi mummon mies ei lähtenyt perään tai ilmoittanut kovassa humalassa lapsen kanssa ajaneesta mihinkään. Siihen ei tietysti kukaan osannut vastata.

[Annie W]

Lapsen vanhemmat eivät ilmeisesti ole olleet maisemissa? Asuikohan lapsi isovanhempiensa luona vai oliko vain kyläilemässä (ihmetyttää muakin tuo katoamisilmoitus vasta viikon päästä...)?

[Alice Oz]

Tässä mitä minä muista jutusta: tää mummo oli oikee piru luonteeltaan. Perhees oli kaks tytärtä joista toinen jo kotoo pois muuttanu ja tää toinen asus kotona au-lapsensa kanssa. Lapsen äiti oli ollu hoidos kohta lapsensa syntymän jälkeen, ilmeisesti jonkilainen synnytyspsykoosi kysees. Missään töis hän ei ollu joitain lyhyit työsuhteit lukuunottamatta ja mihinkään opiskelemaan ei ollu myöskään haken vaik oli kuuden laudatuurin yo.

Täl mummol oli asunto myös Euran keskustas mis hän vietti aikaas myös. Kute sanottu, hän oli pirullisella mielellä varustettu ihmine ja kaik läheiset pelkäs tätä mummoo. Kun katoaminen oli tapahtun ei nää kotona asuvat (mies ja tytär) uskaltaneet tehdä katoamisilmotusta näist kahdesta vaan sen teki toinen tytär joka oli tullu käymään kotiinsa. Aikaa oli kulun jo parisen (?) viikkoo.

[debbie]

Minä en vieläkään tajua, miksi humalainen lähti ajamaan lapsi mukanaan, eikä kukaan lähtenyt perään tai soittanut poliisille. Humalasta siinä oli myös kyse. Miten voi pelätä yhtä naista niin paljon, ettei lapsen turvallisuuskaan paina pelissä? Emmää mittän täst tajua mut mää olenki Eorast kotosi.

[Luupää]

Tiedä pelkäsivätkökään, saattoivat luulla että oli lähtenyt muksun kanssa sinne Euran asunnolle. Jos se lapsen äiti eli siis tämän mummun tytär ei ihan täysipäinenkään ollut...

[quote]Lapsen vanhemmat eivät ilmeisesti ole olleet maisemissa?[quote]

^Jos oikein muistan niin ryyppyporukan muodostivat juuri lapsen vanhemmat ja tämä mummu. Eli kännissä koko sakki. Pikkuinen pyöri siinä jaloissa. Jospa hutikaiset olivat vaan helpottuneita kun - kuten minäkin muistan lukeneeni - hankalaluonteinen mummo lähti siitä Volvo 343:lla polkaisemaan muille maisemille. Sitä en käsitä minäkään että miksi se penska piti mukaan raahata.

Muistaakseni olivat tapelleet koko porukka keskenään ja tämä arvon isoäiti sitten teki mitä teki.

Ja saattoi siinä käydä niinkin ettei perään lähtenyt kukaan koska ei jäänyt kulkuneuvoa millä lähteä.

Pari yksityiskohtaa jutusta kuitenkin muistan sanoisin että varmasti:

Tuossa joku skriivaili että auto oli löydetty "hylättynä metsäautotieltä". Niinpä kyllä, mutta tuo hylkääminen oli kaikkea muuta kuin hallittu. Kärry oli ajettu vähän liian pitkälle pientareen puolelle ja se oli juuttunut siihen. Isoäiti oli yrittänyt sitä sen verran sisukkaasti saada ruomittamalla siitä nousemaan että toinen takarengas oli mennyt kankaille!

Kun sitten pohdittiin aikoinaan että miksi keleessä sinne sivutielle oli pitänyt kääntyä niin siihenkin löytyi ihan uskottava selitys.

Nimittäin arviolta samaan aikaan kun mamma kaasutteli tutuissa maisemissaan oletettua reittiään oli poliisipartio hänen ajosuunnassaan eteenpäin pysäyttänyt rutiinitarkastukseen auton ja maija seisoi tietty tilanteessa tien reunassa läiskyt päällä. Tämän arvellaan Vainio-Kerolan havainneen (ja miksei olisi havainnut) ja kääntyneen sivutielle jemmaan.

Kun auto sitten juuttui ja "pahaenteiset" sinivalot vaan loimottivat niin teki juuri sellaisen ratkaisun kuin humalainen vain voi joskus onnistua tekemään: mennään vähän matkan päähän autosta pikkuisen kanssa mammimaan. Uni tuli molemmille mutta uusi aamu ei koskaan koittanut. Löydettäessä parivaljakolla oli takki (?) peittona, että jotenkin oli sentään edes yritetty varustautua.

Joten ilmeisesti tämä ei tyypillinen henkirikos ollut vaan tahaton tappo vai mikä hengenriisto nyt lienee mutta käräjiähän tästä ei koskaan tullut konsa tekijä meni siinä mukana.

Oli tästä aikanaan ihan kuvien kansa jossain aikakauslehdessä kunnon artikkelikin, olisiko ollut taas kerran senaikainen Rikosposti tai Alibi, en enää muista varmasti.

No, siinä minun korteni kekoon.

[Tiina]

^Tuohan selvittää tämän asian jo täysin. Kyseessä siis vahinko ja tahaton paleltumiskuolema.
Rattijuoppo paennut metsään, mutta ikävä kyllä oli vaan viaton uhri mukana.
Vaikka tuo paleltumiskuolema ilmeisesti aika helppo tapa lähteä...
Tosin ei kukaan ole tullut kertomaan, mutta näin viisaat ovat väittäneet.

[MissHolmes]

humalainen mummo sammunut mättäälle, mutta pieni tyttö on yön pimeydessä voinut moneenkin otteeseen herätä kylmään.

Minä sanon vaan, että kyllä ihminen osaa olla yksi perkele!!!!

Sieppaa niin, että ihan kädet tärisee!!!!!!

[Rusty]

humalainen mummo sammunut mättäälle, mutta pieni tyttö on yön pimeydessä voinut moneenkin otteeseen herätä kylmään.

Minä sanon vaan, että kyllä ihminen osaa olla yksi perkele!!!!

Sieppaa niin, että ihan kädet tärisee!!!!!!

No et kai sinä nyt luule, että mummo nyt pahuuttaan tämän teki? Jos olisi tiennyt miten matka päättyy, niin tuskinpa sitä olisi aloitettukaan.

[debbie]

Ei tuo lapsen kuolema minusta ollut vahinko siinä mielessä kuin vahingon yleensä ymmärrän. Jos kanta lasta sylissään ja kompastuu, ja lapsi loukkaantuu, se on vahinko.
Jos lähtee suutuspäissään ja humalassa ajamaan autoa ja nappaa oman tyttären lapsen mukaansa, niin siinä on jo alkuasetelmassa lainvastaisia elementtejä.
Ehkä tuossakin tapauksessa lapsi olisi kuulunut jo aiemmin lastensuojelun piiriin, mietin vain.

[Roku]

Olihan täällä tästäkin asiasta juttua. Pitää kommentoida, sillä olin tuona loppuvuonna 1989 samana lauantai-iltana kun katoaminen tapahtui liikkeellä morsiameni kanssa juuri tuolla Euran ja Mestilän suunnalla. Asuimme silloin vielä Raumalla ja lähdimme ajelemaan aikamme kuluksi, menimme Laitilaan ja sieltä Euraan ja sieltä Harjavaltaan ja Poriin ja kotiin Raumalle.

Siinä Hinnerjoen kylän jälkeen kun tullaan Mestilän rajan yli, on se vanha tie joka menee Mestilän kylään ja jonka varrella ilmeisesti tuo Vainio-Kerolan talokin on/oli. No siinä Euran-Laitilan tiellä sattui juuri kolari, linja-auto ajoi peuran kanssa yhteen ja minä tulin morsiameni kanssa ensimmäisenä sivullisena paikalle.

En tiedä mitä porukkaa siinä linja-autossa oli, joku tilausajo se oli koska porukka oli enemmän tai vähemmän kännissä. En tiedä mistä tulivat ja mihin menivät, mutta minä olin yhdessä bussin kuljettajan kanssa raahaamassa sitä peuran ruhoa keskeltä tietä tien sivuun bussimatkustajien toilaillessa kännissä kuka missäkin.

Tämä tapahtui siis vuonna 1989 jolloin ei ollut kännyköitä eikä autoissa puhelimiakaan. Bussikuski kysyi minulta että onko minulla puhelinta, no ei olllut. Bussikuski sanoi että hän ei tiedä täällä paikkoja, mistähän voisi soittaa lähimmälle poliisille. No minä sanoin että Eurassa on lähin poliisi, ja tästä muutaman kilometrin kun ajat niin tulee ensimmäiset talot joista voit käydä soittamassa. Kuski sanoi minulle että "jää sinä tähän paikalle odottamaan poliiseja, me ei ehditä, mut mä soitan matkalta poliisille".

No, minä jäin hetkeksi siihen autoon istumaan ja bussi jatkoi matkaansa kun siitä ei ollut hajonnut kuin joku lamppu ja vähän nokasta painunut peltiä lommolle. Juteltiin siinä tyttöystävän kanssa että mitä pirua me tässä odotellaan, eihän me olla kolarissa oltu osallisena eikä siitä edes mitään tiedetä. Ja niin minä nostin kytkintä ja jatkoimme matkaa.

Bussikuski oli matkalta soittanut poliisille, ja tätä tienpenkalla kuolleena makaavaa peuraa poliisit olivat tutkimassa, tien viereen pysäköidyssä autossaan tietysti vilkut päällä ja juuri samaan aikaan Vainio-Kerola saapui Mestilän "vanhaa tietä" autoineen pieni lapsenlapsi kyydissään. Hän näki metsän läpi poliisiauton vilkut, ja luuli miehensä/tyttärensä soittaneen poliisit häntä vastaan (nämä olivat illalla uhanneet tehdä näin jos emäntä lähtee kännissä autoilemaan), käänsi autonsa ja ajoi pois "vanhalta tieltä" synkkään korpeen johtavalle metsäautotielle, jossa auto suistui ojaan eikä noussut tielle vaikka Vainio-Kerola oli sudittanut renkaita niin että toisen puolen etu- tai takarengas oli kulunut puhki ja vannekin vioittunut. Humalaisen järjellä ajatellen hän nappasi sitten lapsen syliinsä ja juoksi metsään jonne sitten kuolivat.

Paljonhan tästä Vainio-Kerolan tapauksesta silloin tarinaa liikkui. Kävin silloin töissä Eurassa ja siellä niitä juttuja kuulin. Vainio-Kerolalla oli miesystäväkin jossain päin Satakuntaa ja tämä suhde oli kaikkien tiedossa, niinpä yksi huhu kertoi että he ovat tämän miehen kanssa matkustaneet Espanjaan ja kävivätpä omaiset kadonneita etsimässäkin Espanjasta, kun saivat siellä käyneeltä turistilta "varman vihjeen".

Ja olipa joku sanonut Vainio-Kerolan miehellekin ihan päin naamaa että "kaikki sen tietää että sinä ne tapoit" johon mies oli sanonut että "Fannille hän ei tekisi koskaan mitään pahaa, ja Ritvan hän olisi tappanut jo 20 vuotta sitten jos sellainen olisi mielessä käynyt".

Toisaalta taas mies oli sanonut niinkin, "ettei hän usko Ritvan tehneen tarkoituksella Fannille mitään, koska tämä pieni tyttö oli ainoa ihminen jota Ritva itsensä lisäksi rakasti". Tämän hän oli sanonut silloin katoamisilmoituksen teon aikoihin.

Tämmöinen muistikuva ja omakohtainen kokemus minulla on tuon lauantai-illan tapahtumista ja noista asioista yleensäkin. Pahoittelen että nostin vanhan jutun esille, josta arvet kenties ovat jo umpeutuneet.