Osio Muut rikokset, koska joku rikostutkinta on kai meneillään yrityksen toimista.
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/arti ... en/6076566
Ensin hänestä puhui koko bisnesmaailma – sitten korttitalo romahti: 19-vuotias koulupudokas teki miljardien huijauksen
Vanity Fair -lehden tutkiva toimittaja paljastaa vastikään julkaistussa artikkelissa, miten aiemmin startup-ihmelapsena julkisuudessa esiintynyt Elizabeth Holmes onnistui huijaamaan lääkealan ammattilaisia, tutkijoita ja pääomasijoittajia.
Nainen rakensi verinäytteiden otttoon liittyvän tekaistun teknologian ympärille miljoonabisneksen ja verhosi mullistavaksi väitetyn teknologian toimintaperiaatteet salaisuuksiin. Sitten Holmesin korttitalo alkoi huojua.
Oli myöhäinen perjantaiaamu lokakuun puolivälissä vuonna 2015, kun Elizabeth Holmes ymmärsi, että hänellä ei ollut enää muita vaihtoehtoja: hänen täytyi vihdoin puhua Theranos-yrityksensä työntekijöille. Nainen oli perustanut 9 miljardin dollarin arvoisen, verinäytteiden ottoon erikoistuneen startup-yrityksen 19-vuotiaana jätettyään opintonsa Stanfordin maineikkaassa yliopistossa kesken.
Lehtijuttu aiheutti valtavat huhut
The Wall Street Journal oli julkaissut kaksi päivää aiemmin syyttelevän artikkelin, jossa yrityksen vihjailtiin olevan vain julkisivu suurelle huijaukselle, että yrityksen mullistavana esitelty verenottotekniikka ei todellisuudessa toimisi ja että Theranos tutkisi todellisuudessa kaikki ottamansa verinäytteet kilpailijoidensa välineillä.
Artikkeli oli saanut koko Piilaakson vavahtelemaan. Teknologia-alan polttopisteenä tunnettu alue Yhdysvaltain Kaliforniassa oli paikka, missä Holmes, maailman nuorin itse miljardiomaisuutensa tehnyt nainen oli noussut lähes kaikkien ihailemaksi hahmoksi.
Uteliaisuus artikkelissa esitettyjen väitteiden todenmukaisuudesta oli kurottanut myös Theranosin Palo Altossa sijaitsevaan päämajaan, jossa viimeisteltiin parhaillaan 6,7 miljoonan dollarin suuruista remonttia. Yrityksen työntekijät kuiskuttelivat hämillään, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella.
Johtoryhmä linnoittautui kahdeksi vuorokaudeksi tilannehuoneeseen
Vyyhdin purkautumista läheltä seuranneiden mukaan nyt 32 vuoden ikään ennättänyt Holmes oli kieltäytynyt kommentoimasta aihetta kahden päivän ajan. Sen sijaan hän vietti suuren osan ajastaan kokoushuoneeseen linnoittautuneena, sisäpiirinsä ympäröimänä.
Puoliksi tyhjät eväsrasiat ja kupit täynnä väljähtynyttä kahvia koristivat pöytää, jonka äärellä vaaleahiuksinen nainen suunnitteli strategiaansa yhdessä luottohenkilöidensä kanssa. Mukana olivat muun muassa silloinen Theranosin operatiivinen johtaja, Ramesh ”Sunny” Balwani, yrityksen neuvonantaja Heather King sekä usean asianajotoimiston lakimiehet ja kriisinhallintakonsultit.
Suurin osa tilannehuoneen väestä oli majaillut paikalla kaksi päivää ja yötä poistuen paikalta vain peseytymään tai yrittämään parin tunnin nokkaunien ottamista.
Ihaili Steve Jobsia
Toimiston ilmapiiri oli viileä, eikä vain kuvainnollisesti: Holmes oli toivonut, että toimiston ilmastointi säädettäisiin 18 asteeseen, jotta hänellä ei tulisi kuuma tavaramerkkinään tunnetussa asukokonaisuudessa, mustassa poolokauluspaidassa ja toppaliivissä.
Osa naisen päivittäisestä univormusta oli lainattu eräältä jo edesmenneeltä teknologia-alan supertähdeltä, Steve Jobsilta, jolta Holmes oli ottanut oppia myös yrityksen johtamiseen liittyvissä asioissa.
Kuten Apple, Theranos tapasi salailla asioita – usein jopa omilta työntekijöiltään. Kuten Jobs, Holmes oli kieltänyt alaisiaan keskustelemasta keskenään työtehtävistään. Yrityksen kulttuuriin kuului, että vain yrityksen johto oli täysin perillä yrityksen asioista. Jokainen päätös kulki toimitusjohtajan pöydän kautta. Jokainen lanka oli yhden, kaikkitietävän hallitsijan käsissä.
Kuten Jobs, myös Holmes kiinnitti erityisen paljon huomiota johtamansa yrityksen ”tarinaan”. Theranos ei pyrkinyt ainoastaan luomaan tuotetta, joka revittäisiin käsistä ja täyttäisi sijoittajien taskut. Yrityksen tavoitteet olivat paljon ylevämpiä.
Verikokeet nopeasti sormenpäästä
Holmes on kertonut haastatteluissa, että Theranosin kehittämä teknologia mahdollistaisi satojen tautien testaamisen helposti vain pikkiriikkisestä, sormenpäästä otetusta veritipasta. Yrityksen tekniikka tekisi perinteisistä verikokeista turhia.
Merkittävän keksinnön oli tarkoitus pelastaa miljoonia henkiä ja kuten Holmes itse asian muotoili, ”muuttaa maailmaa”.
Teknologia-alalla, joka oli lukemattomien ruoantoimituspalveluiden ylikansoittama, naisen idealistinen visio otettiin vastaan aplodein.
Holmes komeili säännöllisesti muun muassa talousmaailman suurimpien julkaisujen, kuten Fortunen, Forbesin, Inc.:n kansissa. The New Yorker kirjoitti naisesta henkilökuvan ja Yhdysvalloissa suosittu talk show -isäntä Charlie Rose kutsui naisen ohjelmansa vieraaksi.
Sivussa Holmes kartutti lähes neljän miljardin dollarin omaisuuden.
Toimittaja kiinnitti huomiota salailuun
John Carreyrou ei ollut vaikuttunut hehkutuksesta. Uppiniskaisenakin pidetty, terveysaiheisiin erikoistunut The Wall Street Journalin toimittaja hämmästyi luettuaan Theranosista kertovan artikkelin The New Yorker -lehdestä. Hän ihmetteli erityisesti tapaa, jolla yritys pyrki salailemaan toimintaansa liittyviä asioita.
Käytös olisi ollut ymmärrettävää, mikäli kyseessä olisi ollut esimerkiksi teknologia-alan startup-yritys. Theranosin bisnes oli kuitenkin lääketieteessä.
Ei osannut vastata miten hänen luomansa teknologia toimi
Hän kiinnitti huomiota myös Holmesin kyvyttömyyteen selittää, miten yrityksen teknologian oli käytännössä tarkoitus toimia. Kun The New Yorkerin toimittaja kysyi Holmesilta Theranosin käyttämästä näytteenottotekniikasta, nainen vastasi jokseenkin kryptisesti:
– Kemiallinen toimenpide suoritetaan niin, että kemiallinen reaktio tapahtuu ja luo merkin kemikaalisesta vuorovaikutuksesta näytteen kanssa, mikä käännetään tulokseksi, joka sitten tarkastetaan sertifioitujen laboratoriotyöntekijöiden toimesta.
Pian artikkelin julkaisun jälkeen Carreyrou alkoi tutkia Theranosin toimintaa tarkemmin. Kävi ilmi, että yrityksen tarinalla oli hämärä kääntöpuoli, johon liittyi muun muassa kyseenalaisia laboratoriomenetelmiä ja -tuloksia.
Kun Carreyrou aloitti aiheesta kirjoittamisen, ”supertähtilakimies” ja Theranosin hallituksen jäsen David Boies, joka oli käynyt aiemmin muun muassa Bill Gatesin kimppuun, vieraili lehden toimituksessa pitääkseen viiden tunnin mittaisen palaverin. Myöhemmin hän palasi tavatakseen lehden päätoimittaja Gerard Bakerin. Lopulta lehti kuitenkin julkaisi artikkelin 16. lokakuuta.
"Haista vi**u, Carreyrou!"
Kahden tilannehuoneessa vietetyn päivän aikana Holmes arvioi erilaisia suunnitelmia artikkelin aiheuttaman keskustelun tyrehdyttämiseksi.
Ehdotuksista vakuuttavin ehdotti tieteellisen yhteisön jäsenien värväämistä Theranosin puolustusjoukkoihin. Yksikään tiedemies ei olisi kuitenkaan voinut puolustaa Theranosta uskottavasti. Yritys oli Holmesin käskystä estänyt tiedemiehiä tekemästä vertaisarvioituja tutkimuksia yrityksen käyttämästä teknologiasta aiemmin.
Paremman suunnitelman puutteessa Holmes päätti turvautua tuttuun toimintamalliin. Hän jätti tilannehuoneen, asteli autoonsa turvamiestensä saattamana ja suuntasi kohti lentokenttää. Holmes lensi Bostoniin, missä hänellä oli ennalta sovittu tapaaminen Harvardin lääketieteen laitoksen henkilökunnan kanssa.
Matkan aikana Holmes soitteli tilannehuoneen neuvonantajilleen. Holmes päätti tiiminsä kanssa suostua CNBC-kanavan haastatteluun. Haastattelu tehtäisiin talousaiheisessa Mad Money -ohjelmassa, jota juonsi naiselle entuudestaan tuttu toimittaja Jim Cramer.
Video haastattelusta YouTubessa
Kuumottava tv-haastattelu
Haastattelun alussa Cramer antoi Holmesille tilaa ja kysyi viattomasti, mitä oli tapahtunut. Holmes, joka puhuu hitaasti ja harkiten, vastasi lähinnä Steve Jobsilta lainaamillaan lausahduksilla.
– Näin käy, kun yrität työskennellä asioiden muuttamiseksi, hän sanoi.
– Ensin he ajattelevat, että olet hullu. Sitten he taistelevat sinua vastaan ja yhtäkkiä muutatkin maailmaa.
Kun Cramer kysyi Holmesilta lyhyttä ja yksinkertaista vastausta artikkelissa esitettyihin syytöksiin, nainen antoi kiertelevän, 198 sanan mittaisen selityksen.
Kun nainen palasi Piilaaksoon, tilannehuoneessa oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että Holmesin olisi viimein vastattava myös yrityksensä satojen työntekijöiden kysymyksiin.
Kaikille yhteisesti lähetetty sähköpostiviesti kehotti niin laboratoriotakkeihin sonnustautuneita teknikkoja kuin t-paitoihin ja farkkuihin pukeutuneita ohjelmoijia ilmestymään toimiston kahvioon. Siellä Holmes aloitti tarkkaan mietityn puheen tyypilliseen tapaansa, selittäen uskollisille kollegoilleen, miten he tulisivat muuttamaan maailmaa. Kun Holmes jatkoi, hänen puheeseensa hiipi kiihko.
”The Wall Street Journal kirjoitti potaskaa” ja ”Carreyrou pyrki vain haastamaan riitaa”, naisen kerrotaan väittäneen häivähdys raivoa äänessään.
Hän poistui lavalta ja jätti Sunny Balwanin toistelemaan sanomisiaan. Kun kokous päättyi, Theranosin johtokunta seisoi työntekijöidensä edessä ja tarkkaili paikalle kerääntyneen väen reaktiota.
Alkoi huuto. ”Haista vi**u...”, jostain kuului.
– Haista vi**u, Carreyrou! huudot voimistuivat.
Pian miehet ja naisen laboratoriotakeissaan ja ohjelmoijat t-paidoissaan ja farkuissaan liittyivät messuun.
– Haista vi**u, Carreyrou! Hais-ta vi*-*u Carrey-rou! työntekijät karjuivat yhtä päätä.
Holmesin tarina vetosi Piilaaksossa
Piilaaksossa jokaisella yrityksellä on oma erityinen tarinansa. Tavallisimmin kyseessä on vain hieman kiillotettu versio siitä, miten yritys sai todellisuudessa alkunsa. Sen on tarkoitus näyttää yrityksen tavoitteet inhimillisessä valossa mahdollisille sijoittajille, lehdistölle ja lopulta mahdollisille asiakkaille.
Yrityksen taustoja valottavat kertomukset saattavat osoittautua tarvittavaksi voiteluaineeksi Piilaakson koneistossa. Toisaalta Piilaakson yrityskulttuuri voidaan nähdä luottoon perustuvana uhkapelinä, jonka säännöt on kirjoitettu niin, ettei kukaan yrittäjistä, sijoittajista tai teknologiamedian edustajista kyseenalaista mitään kuulemaansa.
Piilaaksossa kehitellään myös paljon "höpöhöpöä"
Vanity Fairin artikkelissa selitetään väittämää teorialla, jonka mukaan Piilaakson riskisijoittajat eivät juurikaan tiedä varmuudella, mitä he ovat tekemässä. On mahdotonta ennustaa tarkasti, mikä seuraava ”suuri juttu” tulee olemaan. Niinpä he asettavat pienen panoksen jokaiselle mahdolliselle yritykselle ja toivovat, että edes yksi niistä toisi mukanaan pikavoiton.
Yrittäjät sen sijaan hääräilevät usein suhteellisen merkityksettömien asioiden parissa. Piilaaksossa on kehitetty muun muassa mobiiliapplikaatio, joka mahdollistaa jäätelön tilaamisen kotiosoitteeseen. Toinen sovellus mahdollistaa letkautuksen ”Yo!” sanomisen (ja vain ja ainoastaan ”Yo!”) muille sovelluksen käyttäjille.
Tavallisimmin yrittäjät pyrkivät kaunistelemaan saavutuksiaan kertomalla, että heidän keksintönsä tulee muuttamaan maailmaa. Se tuntuu vetoavan sijoittajiin, koska myös he kieltävät olevansa ainoastaan rahan perässä, Vanity Fairin toimittaja pohtii.
Tämä houkuttelee paikalle teknologiaan erikoistuneet tiedotusvälineet, jotka ovat usein valmiita tarjoamaan yrityksille medianäkyvyyttä vastineeksi pääsystä niiden sisäpiiriin – jopa silloin, kun yritys yrittää muuttaa maailmaa tuomalla jäätelöä asiakkaidensa kotioville aiempaa tehokkaammin.
Holmesin tarina vetosi monella tapaa
Lähes 130 neliökilometrin laajuinen Piilaakso on luonut maailmaan enemmän vaurautta kuin mikään muu paikka ihmiskunnan historiassa. Vanity Fairin toimittaja summaa, että loppujen lopuksi ei ole kuitenkaan kenenkään intresseissä kiinnittää huomiota alueella ajoittain esiintyvään humpuukiin.
Kun Elizabeth Holmes tärähti paikalle vuoden 2003 tienoilla, hänellä oli luonnostaan vetoava tarina.
Ensinnäkin, hän on nainen. Hän oli rakentamassa yritystä, joka todella pyrki muuttamaan maailmaa tarjoamalla helpompaa ja tehokkaampaa verinäytteiden ottoa. Tuolloin 19-vuotias, Stanfordin yliopiston kemiantekniikan opiskelija esiintyi miltei suurmiesten elkein.
Hän pukeutui mustaan poolokauluspaitaan ja kehuskeli, kuinka hän ei ole koskaan pitänyt lomaa. Hän lainasi Jane Austenin kirjoja ulkomuistista ja viittasi usein kirjeeseen, jonka hän oli kirjoittanut isälleen yhdeksänvuotiaana:
– Todellinen tavoitteeni tässä elämässä on löytää jotain uutta. Jotain sellaista, mitä ihmiskunta ei pitänyt mahdollisena.
Tämä vietti sekä lapsuudenaikainen neulapelko olivat johdattaneet naisen mullistavan liikeidean äärelle.
Maineikas tiedemieskään ei saanut yrityksen tekniikkaa toimimaan
Holmes hallitsi ”Piilaakso-pelin”. Arvostetut sijoittajat, kuten Tim Draper ja Steve Jurvetson sijoittivat naisen yritykseen. Marc Andreessen kutsui häntä seuraavaksi Steve Jobsiksi. Nainen koreili lehtien kansissa, vieraili tv-ohjelmissa ja puhui teknologiakonferensseissa. Vaikutti siltä, että vihdoin oli syntynyt naispuolinen innovaattori, joka ruumiillisti Piilaakson hengen. Henkilö, joka todella pyrki tekemään maailmasta parempaa paikkaa.
Holmesin todellinen tarina on kuitenkin hieman monimutkaisempi. Kun hän sai ensimmäisen yrityksensä perustamiseen johtaneista ideoista, eli ajatuksen siitä, että pienestä veritipasta voisi päätellä hurjasti ihmisen terveydentilasta, nainen lähestyi useita yliopistonsa professoreista. Useimmat kuitenkin selittivät innokkaalle opiskelijalle, että idea oli käytännössä mahdoton toteuttaa.
– Kerroin hänelle, että en usko idean toimivan, Phyllis Gardner, Stanfordin lääketieteen professori sanoi Vanity Fairin haastattelussa.
Gardnerin mukaan on mahdotonta saada tarkkoja tuloksia sormenpäästä otetusta verinäytteestä, toisin kuin Theranos väittää. Kun sormeen tehdään pistos, neula rikkoo soluja ja mahdollistaa kuona-aineiden ja muiden näytteen kannalta haitallisten aineiden pääsyn verinäytteeseen.
Holmesin onnistui kerätä hurjasti rahoitusta
Sormenpäänäytteestä voidaan kyllä etsiä taudinaiheuttajia, mutta tarkempien verilukemien saamiseen se ei sovellu. Pienestä määrästä verta ei ole ylipäätään mahdollista kerätä kovinkaan paljon luotettavaa tietoa. Holmes oli kuitenkin vakuuttunut ideastaan. Sen sijaan että Holmes olisi hylännyt hankkeensa, hän yritti houkutella tutor-oppilastaan Channing Robertsonia, tuekseen. Mies myöntyi.
Holmes keräsi rahoitusta kuuden miljoonan dollarin edestä. Myöhemmin summa kasvoi yli kymmenkertaiseksi. Piilaaksossa rahan vastaanottamiseen liittyy yleensä velvoitteita. Holmes onnistui kuitenkin saamaan rahoitusta silläkin ehdolla, ettei hänen tarvitsisi paljastaa sijoittajille, miten hänen kehittämänsä näytteenottotekniikka todellisuudessa toimii.
Holmes painotti myös, että hänen tulisi saada päättää yrityksensä asioista yksin. Salamyhkäisyys karkotti joitain sijoittajia. Kun Googlen omistama pääomasijoitusyhtiö Google Ventures lähetti edustajansa Theranosin toimipisteeseen ottamaan verinäytettä kokeilumielessä, kävi selväksi, että Theranos ei pystynyt lunastamaan kaikkia lupauksiaan.
Palkattu huippututkija yritti saada viimeiseen asti Holmesin idean toimimaan
Google Ventures ei ollut ainoa taho, joka koki Holmesin lupaukset liioiteltuina. Yksi Holmesin ensimmäisenä palkkaamista henkilöistä oli arvostettu brittiläinen tiedemies Ian Gibbons, joka oli viettänyt 30 vuotta työskennellen diagnostiikan ja erilaisten hoitomuotojen parissa. Gibbonsista tuli Theranosin johtava tutkija.
Gibbons törmäsi liutaan ongelmia aloittaessaan työskentelyn Theranosilla. Räikein niistä oli hyvin yksinkertainen: yrityksen tekemien verikokeiden tulokset olivat virheellisiä. Huomio johti Gibbonsin pian vihille siitä, että Holmesin keksintö oli käytännössä vain korkealentoinen haave. Tieteellisen työhön sitoutunut Gibbons päätti kuitenkin tarkastella näytteenottotapaa kaikista mahdollisista kulmista ja kokeilla kaikkia mahdollisia keinoja sen toimintakelpoiseksi saattamiseksi.
Samalla kun Holmes palkkasi yritykseen satoja markkinoijia, myyjiä, viestinnän ammattilaisia ja jopa Oscar-palkinnon voittaneen elokuvantekijän, joka sai tehtäväkseen tuottaa yrityksestä lyhytdokumentteja, Gibbons painoi pitkää päivää.
Vaikka hän ei saanut Holmesin näytteenottotekniikkaa toimimaan, Holmes esitteli yritystään uusille sijoittajille ja jopa mahdollisille yrityskumppaneille kuin yrityksellä olisi ollut jo toimiva, täysin konkreettinen tuote. ”Yksi pikkiriikkinen tippa muuttaa kaiken” ja ”Kaikki samat testit. Yksi pieni näyte” olivat sloganeita, jotka saivat tiedotusvälineet villiintymään.
Johtava tutkija yritti itsemurhaa ennen irtisanomistaan
Holmes osoitti kykenevänsä myös kriisinhallintaan. Esimerkiksi vuonna 2012 Holmes aloitti yhteydenpidon Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa ja ehdotti, että valtio ryhtyisi hyödyntämään Theranosin näytteenottotekniikkaa Afganistanin sotatantereilla.
Puolustusministeriön ammattilaiset kuitenkin huomasivat pian, että tekniikka ei ollut täysin luotettavaa ja että sitä ei oltu testattu valtion ruoka- ja lääketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimesta.
Kun ministeriö tiedotti kyseisiä viranomaisia asiasta, Holmes otti The Washington Timesin mukaan yhteyttä kenraali James Mattisiin, joka oli laittanut pilottihankkeen alulle. Hän lähetti kollegoilleen välittömästi sähköpostiviestin, jossa ehdotettiin projektin viemistä eteenpäin epäilyistä huolimatta. Valtion tehtävistä eläköidyttyään hän liittyi Theranosin hallitukseen.
Oikeustaistelu perhetutun kanssa
Samoihin aikoihin Theranos päätti haastaa Richard Fuiszin, Holmesin perheen vanhan tuttavan ja entisen naapurin oikeuteen väittäen, että tämä oli päässyt käsiksi Theranosin yrityssalaisuuksiin luvatta.
Oikeustapauksen edetessä Fuiszin asianajaja vaati Theranosin johtohenkilöitä todistajiksi oikeuteen yrityksen teknologiaan liittyen. Joukossa oli myös Ian Gibbons, joka kieltäytyi todistamasta. Jos hän olisi kertonut oikeussalissa, että yrityksen näytteenottotekniikka ei toimi, hän olisi aiheuttanut harmia ihmisille, joiden kanssa hän oli työskennellyt. Jos hän ei olisi ollut totuudenmukainen tekniikan puutteista, yrityksen asiakkaat olisivat saattaneet kärsiä.
Holmes ei hyväksynyt miehen vastahankaisuutta. Vaikka Gibbons oli varoittanut naista näytteenottoteknologian keskeneräisyydestä, Holmes valmisteli Theranosin näytteenottopaikkojen avaamista useiden Arizonan osavaltiossa sijaitsevien tavaratalojen yhteyteen.
– Ianista tuntui, että hän saattaisi menettää työnsä, mikäli hän kertoisi totuuden, Gibbonsin vaimo, Rochelle kertoi Vanity Fairin haastattelussa.
– Ianista tuli este Elizabethille. Hän ryhtyi pitämään ääntä ongelmista. He pitivät hänet mukana vain pitääkseen hänet hiljaisena, hän jatkoi.
Channing Robertson, joka oli saanut Gibbonsin mukaan yritykseen muistaa Gibbonsin puhuneen täysin päinvastaisia asioita.
– Hän ehdotti minulle useaan kertaan, että se, mitä olimme saavuttaneet siihen mennessä oli tarpeeksi tuotteen kaupallistamiseksi, mies kertoi Vanity Fairille.
Joitain kuukausia myöhemmin, toukokuussa 2013, Gibbons istui olohuoneessaan yhdessä vaimonsa kanssa, kun puhelin soi. Mies vastasi. Linjalla oli yksi Holmesin avustajista. Kun puhelu päättyi, Gibbons oli järkyttynyt.
– Elizabeth tahtoo tavata minut huomenna toimistossaan. Luuletko, että hän antaa minulle potkut? Rochelle Gibbons kertoo miehen kysyneen ääni väristen.
Rochelle joutui vastaamaan myöntävästi. Myöhemmin saman illan aikana Ian Gibbons yritti itsemurhaa. Hänet kiidätettiin sairaalaan. Mies kuoli viikkoa myöhemmin.
Kun Rochelle soitti Holmesin toimistoon kertoakseen tapahtuneesta, sihteeri oli murheen murtama. Hän lupasi kertoa asiasta Holmesille välittömästi. Sen sijaan, että Rochelle olisi saanut Holmesilta osaaottavan viestin, eräs Theranosin työntekijöistä soitti naiselle ja vaati häntä luovuttamaan kaiken edesmenneen miehensä salassa pidettävät työmateriaalit takaisin yritykselle.
Yrityksen hallituksessa ei lähes lainkaan osaamista lääketieteen saralta
Holmes hioi tarinansa lähelle täydellisyyttä sadoissa medialle annetuissa haastatteluissa. Hän puhui siitä, kuinka hänellä ei ollut lapsena tapana leikkiä Barbie-nukeilla ja kuinka hänen isänsä, Christian Holmes IV, joka työskenteli ympäristöteknologian parissa Enronilla ennen valtion palvelukseen siirtymistä oli yksi hänen suurimmista esikuvistaan. Yksi merkillepantavimmista yksityiskohdista oli kuitenkin hänen ehdoton ihailunsa Apple-perustaja Steve Jobsia kohtaan.
Poolopaitojen lisäksi Holmesin kehittämä verianalyysilaite, jonka hän oli nimennyt Edisoniksi keksijä Thomas Edisonin mukaan, muistutti Jobsin keksimää NeXT-tietokonetta. Nainen hankitutti Theranosin toimistoon Le Corbusierin mustat nahkatuolit, jotka olivat olleet myös Jobsin suosiossa.
Kuten Jobs, Holmes piti yritystään koko elämänään. Hän ei juurikaan poistunut toimistolta ja kävi kotonaan vain nukkumassa. Syntymäpäiviään juhlistaakseen Holmes piti juhlat Theranosin päämajalla. Vieraiksi kutsuttiin yrityksen työntekijät.
Yksi merkittävimmistä Jobsilta lainatuista luonteenpiirteistä oli kuitenkin Holmesin tapa salailla asioita.
Jobsilla oli lauma yrityksen turvallisuudesta vastaavia työntekijöitä, jotka varmistivat, että salassa pidettävää tietoa ei vuotanut yrityksen tilojen ulkopuolelle juuri koskaan. Holmesilla oli kuitenkin vain yksi vahtikoira: Sunny Balwani.
Mies oli aiemmin työskennellyt autovalmistaja Lotukselle sekä teknologiajätti Microsoftille, eikä hänellä ollut aiempaa kokemusta lääketieteen saralta. Hänet palkattiin yritykseen vuonna 2009. Balwanin tehtävä oli keskittyä yrityksen verkkokaupan kehittämiseen. Siitä huolimatta hänet laitettiin pian vetämään yrityksen kaikista salaisimman lääketieteellisen teknologian kehittämistä.
Työntekijät eivät saaneet keskustella työtehtävistään keskenään
Aiheesta tietävien lähteiden mukaan kaksikko oli tavannut jo vuosia ennen kuin Balwani aloitti yrityksessä työskentelyn. Kaksikon kerrotaan olleen parisuhteessa sen jälkeen, kun Holmes oli valmistunut lukiosta ja matkustanut Kiinassa.
Kun Theranosin työntekijät kyseenalaistivat yrityksen verinäytteiden tutkimiseen liittyvän teknologia, he joutuivat Balwanin käsittelyyn. Sähköpostitse ja kasvokkain työntekijöitä lähestynyt mies vaati, että huhuilta katkaistaisiin siivet ja että yritykselle työskentelevät tutkijat ja insinöörit eivät keskustelisi työtehtävistään keskenään. Yrityksen työhaastatteluihin saapuneille kerrottiin, että he saisivat tietää työstä, jota he hakivat, ainoastaan jos he tulisivat valituiksi.
Työntekijöitä, jotka puhuivat yrityksen asioista julkisesti uhkailtiin oikeudenkäynneillä. Eräs yrityksen entisistä työntekijöistä kertoikin LinkedIn-palvelun profiilissaan entisestä työpaikastaan seuraavaa:
– Työskentelin täällä, mutta aina kun sanon mitä tein siellä, saan kirjeen lakimieheltä. Saan todennäköisesti kirjeen myös tämän kirjoittamisesta.
Jos Theranosin toimistolle saapuneet vierailijat eivät suostuneet allekirjoittamaan pitkää vaitiolovelvollisuussopimusta, heitä ei päästetty sisään.
Balwanin kokemuksen puute lääketieteen saralta olisi saattanut vaikuttaa erikoiselta. Harvat Theranosilla uskalsivat kuitenkaan huomauttaa asiasta ääneen.
Kun Holmes ryhtyi kasaamaan yrityksen hallitusta, hän valikoi mukaan tusinan muita iäkkäitä miehiä, joilla oli tuskin lainkaan kokemusta mistään terveydenhuoltoon liittyvästä. Mukana olivat muun muassa entinen Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger, työ-, valtionvarain- ja ulkoministerinä toiminut George Shultz, entinen Georgian osavaltion senaattori Sam Nunn ja William J. Perry, joka on toiminut Yhdysvaltain puolustusministerinä. Poikkeuksen teki sydänlääkärinäkin työskennellyt republikaanipoliitikko William ”Bill” Frist.
– Tämä oli hallitus, joka oli kykenevämpi päättämään, tulisiko Yhdysvaltojen hyökätä Irakiin, kuin arvioimaan verinäytteitä tutkivan yrityksen toimintaa, eräs henkilö kommentoi valintoja Vanity Fairin toimittajalle.
Viranomaiset huomasivat virheitä näytteissä
Theranosin hallitus ei välttämättä kyennyt kysymään, mitä yritys oli todella tekemässä tai miten. Muut kuitenkin kykenivät. Kun Holmes poukkoili ympäri maailmaa yksityiskoneellaan, puhui kansainvälisissä paneelikeskusteluissa Bill Clinton rinnalla ja esiintyi TED-tilaisuuksissa intohimoisena yritysmogulina, kaksi erillistä Yhdysvaltain hallituksen organisaatiota ryhtyivät tutkimaan Theranosta kaikessa hiljaisuudessa.
Elokuussa 2015, kuukausia ennen The Wall Street Journalin artikkelin julkaisua, kolme Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA:n tutkijaa saapui Theranosin Palo Altossa sijaitsevalle pääkonttorille. Kaksi muuta tutkijaa lähetettiin yrityksen verilaboratorioon Kalifornian Newarkiin vaatimaan lupaa tarkistaa yrityksen tilat.
Merkittäviä virheitä potilaille tehdyissä testeissä
Erään nimettömäksi jääneen lähteen mukaan Holmes meni paniikkiin. Hän soitteli neuvonantajilleen ja pyrki selvittämään tilanteen. Samoihin aikoihin valvovat viranomaiset vierailivat yrityksen laboratorioissa ja huomasivat merkittäviä virheitä yrityksen potilaille tehdyissä verikokeissa. Selvisi myös, että Newarkin laboratoriota pyöritti henkilö, jonka työkokemusta kuvailtiin puutteelliseksi.
Joidenkin Theranosin tekemien testien todettiin olevan niin epätarkkoja, että ne saattaisivat aiheuttaa yrityksen potilaille vakavia terveysriskejä. Theranos näytti vähät välittävän sekavista laboratoriotuloksistaan. Yritys oli toimittanut ainakin 81 potilaalleen kyseenalaisia tuloksia.
Kun hallitus penkoi Theranosin tietoja, Carreyrou lähestyi tapausta tutkivan journalistin näkökulmasta. Vuodesta 1999 The Wall Street Journalissa työskennellyt mies oli ennen terveys- ja tiedeaiheisiin erikoistumista käsitellyt artikkeleissaan muun muassa terrorismia, Euroopan politiikkaa ja hämärää liiketoimintaa.
Kasvottomiin ja vaikeaselkoisiin aiheisiin perehtynyt toimittaja ei ollut kiinnostunut suhteiden luomisesta tai pelännyt yrityksen lakimiespataljoonan hyökkäystä. Hän oli jopa voittanut kaksi Pulitzer-palkintoa asettautumalla napit vastakkain suuren ranskalaisen media-alan yrityksen, Vivendin sekä Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Kun kokeneiden lakimiesten joukko marssi The Wall Street Journalin toimitukseen, Carreyrou vain rohkaistui.
– On OK jos sinulla on puhelinsovellus tai sosiaalisen median palvelu ja esiinnyt julkisuudessa ennen kuin tuote on valmis; ihmiset eivät kuole. Lääketieteessä asia on toisin, hän kertoi Vanity Fairille.
Samaan aikaan Theranos laittoi lakimiehensä lähettämään Rochelle Gibbonsin asianajajalle kirjeen, jossa naista uhkailtiin oikeusjutulla, mikäli tämä puhuisi toimittajalle.
"Elizabeth Holmes ei aio lopettaa"
Kun yrityksen johtoryhmä kerääntyi tilannehuoneeseen lokakuisena perjantaiaamuna, Holmes ja hänen neuvonantajansa kuvittelivat, että The Wall Street Journal julkaisisi yhden yritystä sättivän artikkelin ja että Holmes onnistuisi liennyttämään kohun helposti. Yrityksen arki palaisi raiteilleen ja Holmes voisi jatkaa täydellisen tarinansa sepittämistä sijoittajille, medialle ja potilaille, jotka olivat ryhtyneet käyttämään Holmesin kehittämää teknologiaa.
Todellisuus oli kuitenkin täysin toinen. Carreyrou kirjoitti lopulta yli kaksikymmentä artikkelia Theranosin ongelmista. Yhdysvaltalainen tavarataloketju Walgreens päätti yhteistyönsä Holmesin kanssa ja sulki kaikki tavarataloissa avatut Theranosin toimipisteet. Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA kielsi yritystä käyttämästä Edison-laitetta. Heinäkuussa maan laboratorioita valvovat viranomaiset kielsivät Holmesia omistamasta tai johtamasta laboratorioita kahteen vuoteen. Sen jälkeen tulivat kanteet ja rikostutkinnat.
Myös Piilaakso käänsi selkänsä Holmesille
Forbes poisti Holmesin Yhdysvaltain rikkaimpien, omaisuutensa itse tehneiden naisten listalta. Vuotta aiemmin lehti oli arvioinut naisen 4,5 miljardin arvoiseksi. Nyt Forbes on laskenut arvion nollaan. Muutkin lehdet ovat pahoitelleet aiempia Theranosia ja Holmesia käsitelleitä, hurmoshenkisiä artikkeleitaan.
Myös aiemmin Holmesin puolia tiukasti pitänyt Piilaakso on kääntänyt selkänsä naiselle. Lukemattomat sijoittajat ovat ennättäneet huomauttamaan, että he eivät sijoittaneet yritykseen penniäkään. Useat heistä olivat pitäneet Holmesin ideasta, mutta harva oli lopulta luottanut naiseen tarpeeksi ryhtyäkseen rahoittajaksi.
Vastikään vuoden 2008 talouskriisiin liittyvästä The Big Short -elokuvastaan Oscar-palkinnon voittanut elokuvaohjaaja Adam McKay on jopa lupautunut tekemään Holmesin toilailuista elokuvan, jonka tähdeksi on nimetty Jennifer Lawrence.
Holmes vaikuttaa kuitenkin sulkeneen tämän kaiken mielestään. Elokuussa nainen lensi Philadelphiaan puhumaan Yhdysvaltain kliinisen kemian yhdistyksen konferenssiin. Ennen kuin hän astui lavalle, 2500 paikalle saapunutta lääkäriä ja tiedemiestä kuulivat juhlasalin kaiuttimista The Rolling Stonesin Sympathy For The Devil -kappaleen.
Tutun poolopaidan sijaan Holmesilla oli yllään sininen kauluspaita ja musta bleiseri. Hän käytti tunnin puhuen kiivaasti ja rymisteli läpi diaesityksensä.
Yleisö toivoi, että Holmes olisi vastannut edes joihinkin Edison-teknologiaan liittyviin kysymyksiin ja selittänyt, tiesikö hän tekniikan olleen huijausta. Sen sijaan Holmes esitteli uuden verinäytteiden analysointiin liittyvän teknologiansa, jonka uutuuden ja mullistavuuden useat yleisössä olleista kyseenalaistivat.
Myöhemmin samana päivänä nainen esiintyi uutiskanava CNN:n haastattelussa ja joitain viikkoja myöhemmin San Franciscossa teknologia-alan naisten kunniaksi järjestetyssä näyttävässä illallistapahtumassa.
– Elizabeth Holmes ei aio lopettaa, Stanfordin yliopiston professori totesi Vanity Fairin toimittajalle.
– Hän on tarrautunut tarinaansa kuin merirokko laivan kylkeen.
Tulevaa Holmes ei kuitenkaan välttämättä kykene sulkemaan mielestään. Kun Vanity Fairin toimittaja oli saapunut yrityksen pääkonttorille heinäkuussa, paikalla olivat myös Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI:n edustajat. Holmesin punomassa juonessa oli tapahtumassa ehkä käänne, jota edes hän ei olisi voinut etukäteen käsikirjoittaa.