Kotimainen münchausen -tapaus:
SYYTTEEN mukaan äiti sepitti lapselleen lähes kolmen vuoden ajan sairauksia ja oireita, joiden seurauksena poika altistui turhille tutkimuksille, lääkityksille ja hoitotoimenpiteille.
Äitiä syytetään pahoinpitelystä, jossa hän on ruumiillista väkivaltaa tekemättä vahingoittanut tapahtuma-aikaan 3–5-vuotiaan poikansa terveyttä ja aiheuttanut hänelle kipua.
Lastenpsykiatrian erikoislääkärin lausunnon perusteella äidin teon motiivi on epäilty välillinen Münchausenin oireyhtymä. Kyse on psyykkisestä sairaudesta, jossa holhoaja joko valehtelee lapsensa sairaudesta tai sairastuttaa lapsen omilla teoillaan.
Näin toimimalla holhoaja yrittää saada huomiota, lohtua ja ymmärrystä muilta asettumalla ”kärsivän vanhemman” rooliin.
SISÄ-SUOMEN kihlakunnansyyttäjä vaatii keskisuomalaisella pikkupaikkakunnalla asuvalle noin 40-vuotiaalle yksinhuoltajalle ehdollista vankeusrangaistusta. Syytteen mukaan pahoinpitely alkoi keväällä 2013 ja kesti vuoden 2015 joulukuulle saakka.
Syyttäjä katsoo äidin kuvanneen poikansa oireita terveydenhuollon henkilökunnalle joko totuudenvastaisesti tai ainakin liioitellen. Äidin sepittämät oireet viittasivat siihen, että poika kärsi nivelkivusta, epileptisistä kohtauksista ja vaikeasta syömishäiriöstä.
Terveydenhuollossa äitiä uskottiin pitkään. Kuvattujen oireiden tueksi diagnoosien tukena oli kliinisiä löydöksiä, jotka syytteen mukaan olivat tosin vain viitteellisiä.
ÄIDIN kertomusten vuoksi poikaa hoidettiin ja lääkittiin keväästä 2013 alkaen lastenreuman vuoksi. Vajaa vuosi myöhemmin poikaa ryhdyttiin hoitamaan epileptikkona.
Myöhemmin pojalle laitettiin aluksi nenämahaletku, sitten vatsapeitteiden läpi viety ruokailuletku ja lopuksi vatsaan kiinnitettiin niin sanottu PEG-nappi, jonka kautta ravinto voidaan kuljettaa letkusta suoraan vatsaan.
Epäiltyjen sairauksien ja niihin liittyvien hoitotoimenpiteiden vuoksi poika nukutettiin jopa 20 kertaa vuosina 2010–15.
Lisäksi äiti syyttäjän mukaan kuljetti poikaansa tarpeettomasti pyörätuolilla useiden vuosien ajan. Normaalia ulkoilua ja liikkumista estämällä äiti aiheutti vahinkoa pojan normaalille fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle, syyttäjä katsoo.
SYYTTÄJÄN mukaan äiti ei itsekään hoitanut poikaansa asianmukaisesti. Äiti laiminlöi pojan puhtaudesta ja hygieniasta huolehtimisen. Tämän seurauksena pojan käsivarsissa, kaulan ja leuan alla sekä päänahassa havaittiin pinttynyttä likaa, jota luultiin aluksi ihottumaksi.
Samasta syystä PEG-napin alue tulehtui syksyllä 2015, vain kolme kuukautta napin asennuksen jälkeen. Tulehdusten hoitoon tarvittiin antibioottikuuri.
Münchhausenin välilliseen oireyhtymään liittyvän kirjallisen todistelun lisäksi oikeudessa on esillä muun muassa lastenreumatologin lausunto, jossa kuvataan äidin tekojen tahallisuutta. Lausunnon mukaan äiti kieltäytyi ehdotetuista seurantajaksoista sairaalassa ja nenä-mahaletkun poistamisesta.
Nyt 9-vuotias poika vaatii äidiltään 15 000 euron korvauksia kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta. Lisäksi poika vaatii 2000 euroa kosmeettisesta haitasta ja 3 500 euroa loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä.
ÄITI kiistää syytteen. Hän katsoo huolehtineensa pojastaan normaalin vanhemman tavoin.
Teot eivät äidin mukaan olleet tahallisia, eikä hänellä ollut päätösvaltaa lääketieteellisiin ratkaisuihin liittyen. Hän kertoo kuvanneensa poikansa oireilua maallikon näkökulmasta.
Pojalla oli äidin mukaan taipumusta huijaamiseen ja liioitteluun. Tämän seurauksena äiti arvelee voineensa kertoa oireista pojan omiin puheisiin ja käytökseen perustuen.
– Lääkärit ja muu terveydenhoitohenkilökunta ovat tehneet päätökset (pojan) diagnooseista ja hänelle annettavasta hoidosta potilaan oireiden, käytettävissä olleiden tietojen ja hoidon tarpeen arvioinnin perusteella, äiti kertoo vastauksessaan.
Äiti viittaa myös tutkimuksiin, joilla selvitettiin mahdollista välillistä Münchhausenin oireyhtymää. Psykiatrian erikoislääkärin lausunnon mukaan äidillä ei havaittu mitään psykoottista oireilua tai persoonallisuushäiriöitä.
Pojan normaalin liikkumisen estämisen äiti myös kiistää. Pyörätuolin hän hankki kuntoutusjakson jälkeen suositusten perusteella.
– Pyörätuolia on käytetty pidemmillä matkoilla ja pääsääntöisesti matkalla 1,5 kilometrin päässä sijaitsevaan puistoon, äiti kertoo.
Syytettä käsitellään käräjillä kaikkiaan kuuden päivän ajan.