Sanoppa muuta mutta arvaappa kuinka tulee käymään
![Wink :wink:](./images/smilies/icon_wink.gif)
Valvoja: Moderaattorit
YLEKuinka kauan hallitus odottaa ratkaisua ulkoministeri Haaviston rikosepäilystä? Näin tutkinta etenee
Ministeri ei joudu oikeuteen yhtä pienestä rikkeestä kuin tavallinen virkamies.
Al-Holin leirin suomalaisiin liittyvät ratkaisut ovat seuranneet ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) pian vuoden. Asian selvittäminen tulee viemään vielä kuukausia.
Osassa hallitusta on Ylen tietojen mukaan jo kärsimättömyyttä siitä, että Haavisto on liian pitkään perustuslakivaliokunnan lieassa. Asiaa ei kuitenkaan haluta kommentoida. Haavisto ja vihreät taas eivät sano mitään.
Aika on pitkä sekä hallitukselle, jota rikoksesta epäilty ministeri kuormittaa, että ulkoministerille itselleen.
Tutkinta alkoi jo keväällä
Rikoksesta epäiltynä Haavisto on ollut jo helmikuusta lähtien, jolloin perustuslakivaliokunta pyysi valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan. Tutkinta siirtyi keväällä poliisille. Esitutkinnan aikana poliisi on kerännyt aineistoa ja esimerkiksi kuulustellut Haavistoa.
Eilen Helsingin Sanomat kertoi, että esitutkinnan päätyttyä Haavistoa epäillään kahdesta rikoksesta.
Ylen tietojen mukaan epäiltynä ei ainakaan toistaiseksi ole muita virkamiehiä.
Ministerin virkatoimia koskeva rikosepäily kulkee eri tietä kuin tavallisen kansalaisen rikos. Sen pitää myös olla tavallista rikosta vakavampi, ennen kuin oikeuteen mennään. Mutta jos oikeuteen asti päädytään, kyse on valtakunnanoikeudesta.
Valtakunnanoikeudessa(siirryt toiseen palveluun) ratkaisun tekevät korkea-arvoiset tuomarit sekä eduskunnan valitsemat jäsenet, joista monet ovat juristitaustaisia kansanedustajia. Valtakunnanoikeus on viimeksi kokoontunut vuonna 1993, kun Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin "koplauksesta" ja erotettiin eduskunnasta.
Hidas ja harvinainen menettely
Haaviston tapauksen seuraava vaihe käynnistyy maanantaina, kun perustuslakivaliokunta kokoontuu ja saa poliisin esitutkinta-aineiston.
Kävimme läpi, mitä tähän asti on tapahtunut ja millainen tie Haavistolla ja perustuslakivaliokunnalla on vielä kuljettavana. Kuvan jälkeen selviää, kuinka vakava ministerin epäillyn rikoksen pitää olla, jotta syyte nostettaisiin.
Tapahtumat lähtivät liikkeelle viime syksynä, kun Haavisto ryhtyi toimeen saadakseen al-Holin vankileirillä olevat suomalaisperheet kotiin. Vastahankainen virkamies oli toimista eri mieltä, ja Haavisto yritti siirtää tämän tehtävästään.
Viime joulukuussa kymmenen perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajaa pyysi muistutuksellaan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan, oliko ulkoministeri Pekka Haavisto rikkonut virkatoimissaan lakia.
Jos ministeriä epäillään rikoksista virkatehtävissä, oikeutta lähdetään hakemaan eri reittiä kuin tavallisen kansalaisen kohdalla.
Asiaa käsittelee ensin perustuslakivaliokunta, joka käyttää apunaan valtakunnansyyttäjää ja poliisia. Tässä vaiheessa ollaan nyt. Haavisto kiistää syyllistyneensä rikokseen.
1300 sivua tutkintamateriaalia
Maanantaina 13.7., kun muu eduskunta on kesälaitumilla, perustuslakivaliokunta palaa töihin. Se saa tutustuttavakseen esitutkinta-aineiston. Perustuslakivaliokunta selvitti asiaa viime talvena itse, mutta asia siirrettiin poliisille. Näin tehtiin, koska poliisilla on laajempi keinovalikoima selvittää rikosepäilyjä kuin valiokunnalla.
Ensi viikon kokoontumisen jälkeen seuraa taas viikkojen odottelu, jonka aikana valtiosääntöoikeuden asiantuntijat tutustuvat laajaan, 1300 sivun aineistoon ja kirjoittavat lausunnoissaan, miten he näkevät asian.
Istuntotauolta palattuaan perustuslakivaliokunta perehtyy asiantuntijoiden lausuntoihin ja todennäköisesti kuulee myös asianosaisia, ainakin ulkoministeri Haavistoa.
Törkeä, tahallinen, vakava, olennainen?
Ministerivastuusta säädetään perustuslain 116. pykälässä. Siitä löytyy myös se ero, miten tavallisen virkamiehen ja ministerin tekoja arvioidaan.
Ensinnäkin, pelkkä huolimattomuus ei riitä vaan teon pitää olla törkeän huolimaton tai tahallaan tehty.
Rikosoikeudessa näillä sanoilla on eri sisältö kuin arkikielessä: Huolimattomuus tarkoittaa sitä, että ei noudata sitä huolellisuutta, jota olisi voinut noudattaa. Tahallaan tekeminen taas on sitä, että joko tietää mitä teosta seuraa – tai ainakin olisi pitänyt ymmärtää, mitä teosta seuraa.
Sen jälkeen perustuslakivaliokunta punnitsee vielä, onko ministeri olennaisesti rikkonut velvollisuutensa ja onko teko selvästi lainvastainen. Käytännössä kynnys syytteen nostamiseen on korkea.
Valiokunta kirjoittaa mietinnön, jossa se kertoo, onko Haavistoa vastaan valiokunnan mielestä nostetettava syyte vai ei.
Jos valiokunta katsoo, että ministeri on toiminut väärin mutta syytekynnys ei ylity, hän voi saada moitteet. Myös se on mahdollista, ettei lakia ole valiokunnan mielestä rikottu.
Aina valiokunta ei onnistu olemaan yhtä mieltä mietinnöstä. Jos osa jäsenistä tekee vastalauseen, eduskunta äänestää, kumman kannalle se asettuu.
Lopulta asia päätyy eduskunnan suureen saliin. Jotta ministeri joutuisi syytteeseen, äänestyksessä tälle kannalle tarvittaisiin yli puolet äänestäjistä.
Radiopuhelin kirjoitti: ↑Ma Heinä 30, 2012 2:01 pm Ulkomaalaisia ei tuomita heppoisimmilla perusteilla kuin suomalaisia. Korostuminen raiskaustilastoissa johtuu vain siitä että maahanmuuttajat yksinkertaisesti raiskaavat enemmän.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on vastaanottanut poliisin tekemän esitutkintamateriaalin koskien ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) virkarikosepäilyä.
Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) piti tiedotustilaisuuden eduskunnassa valiokunnan kokouksen jälkeen.
.Ministeri Haaviston rikosepäilyn käsittely jatkuu eduskunnan syysistuntokaudella.
.Valiokunnan puheenjohtaja ei vahvistanut Haaviston toimintaa koskevien rikosepäilyjen määrää tai rikosnimikkeitä.
.Valiokunta lievensi aiempaa kantaansa liittyen EU:n elvytysrahastoon.
Helsingin Sanomien tietojen perusteella(siirryt toiseen palveluun) Haavistoa epäillään kahdesta rikoksesta liittyen al-Holin leirillä olleiden suomalaisten palauttamiseen.
Ojala-Niemelä ei vahvistanut tietoa rikosten määrästä tai rikosnimikkeistä.
– Ne on määritelty salassa pidettäväksi, Ojala-Niemelä sanoi.
Haavisto on ollut epäiltynä rikoksesta jo helmikuusta lähtien, kun valtakunnansyyttäjä aloitti esitutkinnan Haaviston toiminnasta perustuslakivaliokunnan pyynnöstä.
Tutkinta siirtyi keväällä poliisille.
Valiokunnan jäsenet perehtyvät nyt noin 1300-sivuiseen esitutkintamateriaaliin. Materiaali on lähetetty myös kuultaville rikosoikeuden asiantuntijoille.
– Hallinto-oikeuden asiantuntijat on jätetty tässä vaiheessa pois. Heitä kuultiin ensimmäisellä kierroksella, Ojala-Niemelä täsmensi.
– Jatkossa kuultavat painottuvat rikosoikeuden professoreihin.
Asian käsittely jatkuu syksyllä eduskunnan palattua takaisin kesän istuntotauolta.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsingin SanomatPerustuslakivaliokunta kuuli jälleen ulkoministeri Haavistoa virkarikosepäilyistä
Keskusrikospoliisi epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr) oli jälleen perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana virkarikosepäilyihin liittyen.
Valiokunta kuuli Haavistoa viimeksi syyskuun lopussa. Tämän jälkeen valiokunnan kuultavana oli entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka, jonka lausunnosta Haavistolla oli nyt mahdollisuus antaa näkemyksensä.
Seuraavaksi perustuslakivaliokunta päättää ensi viikon tiistaina asiantuntijakuulemisten jatkamisesta tai lopettamisesta, minkä jälkeen se aloittaa oman harkintansa tapauksesta.
”Meillä on ensi viikko varattu pelkästään tämän asian käsittelyyn. Valmistuminen riippuu tietenkin siitä, kuinka monta kokousta siihen tarvitaan, kun lähdetään sitä yhteistä näkemystä hakemaan”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Mikäli valiokunta ei saa mietintöään valmiiksi ensi viikolla, venyy käsittely marraskuulle, sillä lokakuun viimeinen viikko on eduskunnassa istuntotaukoa.
Keskustelu asiasta olisi Ojala-Niemelän mukaan voitu aloittaa jo perjantaina, mutta näin ei tehty, sillä perussuomalaisten edustajat olivat poissa kokouksesta. Poissaolot liittyivät kansanedustaja Tom Packalénin koronavirustartuntaan. Perussuomalaisten edustajia oli ollut Packalénin kanssa eduskunnan kahvilassa ilman maskia.
KESKUSRIKOSPOLIISI epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Epäilty rikos on tapahtunut viime syksynä, jolloin ministeri Haavisto päätti siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin erimielisyyksien takia.
Rikosepäilyn keskipisteessä on se, miten suomalaisten avustamisessa al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa olisi pitänyt toimia. Myöhemmin Haavisto pyysi Tuomiselta anteeksi ja tarjosi hänelle mahdollisuutta jatkaa tehtävässään.
Perustuslakivaliokunta pyysi helmikuussa valtakunnansyyttäjää selvittämään, onko ulkoministeri Haavisto mahdollisesti syyllistynyt virkarikokseen konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Valtakunnansyyttäjä määräsi keskusrikospoliisin suorittamaan asiassa esitutkinnan.
Perustuslakivaliokunta sai esitutkintamateriaalin ennen kesätaukoaan ja aloitti sen käsittelyn syysistuntokauden alussa.
EDUSKUNTA voi päättää nostaa syytteen ministeriä vastaan, jos hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Syytteeseen asettaminen edellyttää, että enemmistö eduskunnassa annetuista äänistä kannattaa sitä.
Eduskunta päättää syyttämisestä sen jälkeen kun perustuslakivaliokunta on antanut asiassa mietinnön. Perustuslakivaliokunta arvioi, mikä olisi mahdollisesti rikos, josta ministeri Haavisto pitäisi asettaa syytteeseen.
Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa. Edellinen valtakunnanoikeuteen päätynyt tapaus on kauppa- ja teollisuusministerinä toimineen Kauko Juhantalon (kesk) tapaus vuodelta 1993.
Helsingin SanomatPerustuslakivaliokunta haluaa lisäselvyyttä Haaviston tapaukseen – asiantuntijoita päätettiin kuulla lisää
Virkarikosepäilyn käsittely on viivästynyt. Nyt valiokunnan on tarkoitus saada käsittely päätökseen marraskuun loppuun mennessä.
EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta päätti keskiviikkona jatkaa asiantuntijakuulemisia ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) virkarikosepäilyä koskevassa asiassa. Tapaukseen haluttiin valiokunnan mukaan lisäselvyyttä.
”En mene sisältöihin, mutta haluttiin vielä näkökulmia, jotta kaikki kivet on käännettynä eikä jää epätietoisuutta asioista”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Asiantuntijakuulemiset ja tapauksen käsittely on nyt tarkoitus saada päätökseen marraskuun aikana. Aikataulu viivästyy siis aiemmin aiotusta.
Valiokunnan oli määrä saada työnsä valmiiksi jo lokakuun aikana. Se joutui kuitenkin lokakuussa perumaan kokouksia eduskunnan koronajäljitysten ja niihin liittyvien varotoimien vuoksi, mikä hidasti prosessia. Tällä viikolla valiokunta olisi voinut alkaa työstää mietintöään. Nyt asiantuntijoita halutaan siis kuitenkin vielä kuulla.
Ojala-Niemelä toteaa, että käsittelyn kestoa ja asiantuntijakuulemista jatkoa pohdittiin valiokunnassa tarkkaan, sillä tapauksen käsittely on pitkittynyt myös valiokunnasta riippumattomista syistä.
”Tässä tulee sellainen ongelma, kun se aineisto on niin laaja – siinä on tosiaan se 1 300 sivua – niin se aina pitkittää, jos otetaan yksi kuultava lisää.”
Valiokunta päätti keskiviikkona kutsua kuultavaksi eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen ja joitain valiokunnan jo kuulemia valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Jääskeläinen on kuultavana 24. marraskuuta.
KESKUSRIKOSPOLIISI epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Epäilty rikos on tapahtunut viime syksynä, jolloin ministeri Haavisto päätti siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin erimielisyyksien takia.
Rikosepäilyn keskipisteessä on se, miten suomalaisten avustamisessa al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa olisi pitänyt toimia. Myöhemmin Haavisto pyysi Tuomiselta anteeksi ja tarjosi hänelle mahdollisuutta jatkaa tehtävässään.
EDUSKUNTA voi päättää nostaa syytteen ministeriä vastaan, jos hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.
Syytteeseen asettaminen edellyttää, että enemmistö eduskunnassa annetuista äänistä kannattaa sitä. Eduskunta päättää syyttämisestä sen jälkeen kun perustuslakivaliokunta on antanut asiassa mietinnön. Perustuslakivaliokunta arvioi, mikä olisi mahdollisesti rikos, josta ministeri Haavisto pitäisi asettaa syytteeseen.
Mahdollinen syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa. Edellinen valtakunnanoikeuteen päätynyt tapaus on kauppa- ja teollisuusministerinä toimineen Kauko Juhantalon (kesk) tapaus vuodelta 1993.
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA pyysi helmikuussa valtakunnansyyttäjää selvittämään, onko ulkoministeri Haavisto mahdollisesti syyllistynyt virkarikokseen konsulipäällikön virkajärjestelyissä.
Valtakunnansyyttäjä määräsi keskusrikospoliisin suorittamaan asiassa esitutkinnan. Perustuslakivaliokunta sai esitutkintamateriaalin ennen kesätaukoaan ja aloitti sen käsittelyn syysistuntokauden alussa.
Lue rivien välistä: ...jotta kaikki kivet on käännettynä eikä jää epätietoisuutta Haaviston syyttömyydestä....jotta kaikki kivet on käännettynä eikä jää epätietoisuutta asioista
Koko uutinen luettavissa täällä: IltalehtiAnalyysi: Enemmistö kuulluista asiantuntijoista vapauttaisi Pekka Haaviston rikosepäilystä - näyttää selvältä, että syytettä ei tule
Osa asiantuntijoista on katsonut Haaviston toimineen lainvastaisesti. Tiettävästi hekään eivät ole katsoneet poliisin osoittaneen, että Haavisto olisi rikkonut lakia tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta.
* Valiokunta on kuullut syksyn aikana yhtätoista eri oikeustieteilijää.
* Keskusrikospoliisin tekemässä esitutkinnassa Haavisto on ollut epäiltynä virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
* Haavisto on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Epäily on kohdistunut tapahtumiin ulkoministeriössä syksyllä 2019, jolloin Haavisto halusi siirtää toisiin tehtäviin konsulipäällikkö Pasi Tuomisen. Tuominen ei ollut suostunut toimimaan Haaviston tahdon mukaisesti suomalaisten lasten avustamisessa pois al-Holin leiriltä Syyriasta ilman, että valtioneuvosto tekee asiassa poliittisen päätöksen.
* Ensiksi arvioidaan, onko ministeri - eli tässä tapauksessa ulkoministeri Pekka Haavisto - menetellyt virassaan lainvastaisesti.
* Toiseksi arvioidaan, mikä rikos on kyseessä. Yleisluontoinen virkarikos, virkavelvollisuuden rikkominen on rangaistava ainoastaan, jos rikos ei ole vähäinen.
* Kolmanneksi arvioidaan teon syyksiluettavuutta. Ministerinä tehdystä rikoksesta voidaan nostaa syyte vain, jos teko on tahallinen tai tehty törkeästä huolimattomuudesta eli tuotttamuksesta.
* Jos törkeän tuottamuksen tai tahallisuuden raja ylittyy, arvioidaan neljänteä kriteerinä sitä, onko velvollisuuksien rikkominen perustuslaissa tarkoitetulla tavalla olennaista tai ministerin menettely muutoin selvästi lainvastaista.
Vasta kaikkien ehtojen täytyttyä, voidaan nostaa ministerisyyte valtakunnanoikeudessa.
* Enemmistö kuulluista asiantuntijoista on IL:n tietojen perusteella päätynyt aineistoon tutustuttuaan sille kannalle, että Haavisto ei olisi menetellyt lainvastaisesti.
* Näin ollen on erittäin epätodennäköistä, että perustuslakivaliokunta päätyisi esittämään eduskunnalle syytteen nostamista.
”Haluan kiittää ulkoministeriön virkamiesjohtoa siitä, että he yrittivät parhaansa mukaan muuttaa ministerin päätöstä siirtää minut toisiin tehtäviin”, Tuominen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuosi sitten.
* Haaviston ja Tuomisen tapauksessa perustuslakivaliokunta ottaa kantaa siihen, mikä on ministerin oikeus siirtää virkamies toisiin tehtäviin tilanteessa, jossa ministerin ja virkamiehen näkemykset ovat ristiriidassa.
* Käytännössä poliisitutkinnassa on selvitetty sitä, oliko Haaviston määräys valmistella Tuomisen siirtoa toisiin tehtäviin kosto tai rangaistus siitä, että Tuominen ei toiminut Haaviston haluamalla tavalla.
* Kun Haavisto ei joudu valtakunnanoikeuteen, hän voi jatkaa ulkoministerinä.
Myöskään Haaviston mahdollinen presidenttiehdokkuus tuskin saa ratkaisevaa kolausta, sillä hän ja vihreät voivat argumentoida asiantuntijoiden enemmistön olleen Haaviston menettelylle suopeita. Presidentinvaaliin on aikaa kolme vuotta.
* Kun Sanna Marin oli noussut pääministeriksi Antti Rinteen tilalle, hallitus teki ensitöinään neuvottelussaan päätöksen suomalaislasten paluun mahdollistamisesta. Marinin hallitus siis asettui Haaviston linjalle.
* Konsulipäällikkö Tuomiselle oli tarjottu häntä itseään kiinnostanutta suurlähettilään virkaa EU-maasta, mutta hän perui siirtymisensä tehtävään vuoden 2020 keväällä ja jatkaa edelleen konsulipäällikkönä.
Haavisto -tutkinnassa perustuslakivaliokunta on kuullut näitä asiantuntijoita: apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe, rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen, rikosoikeuden professori Sakari Melander, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori emeritus Mikael Hidén, hallinto-oikeuden professori emeritus Heikki Kulla, yleisen oikeustieteen professori emeritus Kaarlo Tuori, entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.
Olisihan se nyt hyvänen aika että tulevaa pressaa syyttettäisi, homot pitää yhtä köyttä yhdistystä se ollaan nähty