Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Satyrium]

Rehellisyyden nimissä teidän kaikkien pitää myöntää, että kuolema esim auto-onnettomuudessa on paljon todennäköisempi, kuin kuolema erävaelluksella.

Pitäisikö sinne Prismaan lähtiessä miettiä turvallisuussuunnitelmaa, jotta kauppareissusta selviää hengissä?

Mä itse miellän koko jeesustelun mieluummin niin, että tärkeää ei ole pitkä, vaan hyvä elämä.

Se voi todellakin päättyä rekan alle kauppareissulla tai lumivyöryyn tunturilla, mutta molemmat uhrit on valinnut juuri tuon hetkisen paikkansa. Ja molemmissa tapauksissa voi lapsi/lapsia olla mukana.

Taas on vedetty mutkia suoriksi. Mutta väännetään nyt sitä rautalankaa vielä kerran. Eikä pitäisi provosoitua, mutta....

Todennäköisyyksiä ei pidä esittää, jos ei tiedä mistä puhuu. Jos et käy erämaavaelluksilla, mutta ajat autoa, tottakai auto-onnettomuudessa kuoleminen on todennäköisempää. Jos käyt erämaavaelluksilla, mutta et liiku autolla, kuoleminen erämaavaelluksella on todennäköisempää. Mutta joskus se ensimmäinen kerta autossa tai erämaavaelluksella voi olla myös se viimeinen. Onko tämä todennäköistä?
Tai jos lennän Saksaan kaksi kertaa viikossa, mutta kuolenkin aivoinfarktiin enkä lento-onnettomuudessa. Oliko tämä todennäköisempää?
Edit. Omakin todennäköisyyslaskelmointi vetänee mutkia suoriksi, sillä "tässä on pari muuttujaa", kuten voisin Napapiirin sankarin tavoin todeta. Todennäköisyyslaskennat kuulunee kuitenkin toiseen keskusteluun.

Mitä tulee Prisman reissuihin. Yleensä ihminen kiinnittää turvavyön, ajaa autolla/mopolla/fillarilla, jonka on varmistettu toimivan oikein, noudattaa liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Jos kulkee jalan, kävelee tienlaidassa/jalkakäytävällä ja katsoo tietä ylittäessä kumpaankin suuntaan. Se on juurikin se arkipäivän turvallisuussuunnitelma, jolla kuolemanriski minimoidaan.

Kaamosvaellukselle lähtevän on tehtävä turvallisuussuunnitelma. Täällä onkin jo moneen otteeseen tuotu esille puutteet suunnitelmassa, joista itselleni suurin on lapsen mukaan ottaminen ja yhden aikuisen retkue. Lapsi on lapsi ja lapsen turvallisuus ajaa kaiken edelle. Vanhemmilla on usein harha omasta jälkikasvustaan, että "meidän Pekkaliisa on niin osaava ja etevä" ja se harha on tässäkin ollut. Tosiasiassa lapsen kokemus omasta itsestä ja kyvyistä on täysin kehittymätön, koska elämänkokemus on pojallakin ollut vasta vajaa 13 v. Kyllähän lapset hinkuu ja haluaa vaikka mitä tajuamatta täysin onko heistä siihen. Silloin on vanhempien ennakoitava tilanne lapsen puolesta ja sitä ns. munaa on löydyttävä kieltää lapselta jotakin. Lasten ja nuorten omien kykyjen yliarviointi näkyy Darwin awardseina liikenneonnettomuuksissa, jossa viritetyt mopot ja autot lähtee lapasesta, kun "olen niin paljon parempi kuski kuin kukaan muu". Pahinta on, että nämä ääliöt vie usein hautaan sivullisiakin.

Hyvä elämä voi myös olla nautinnollisen pitkä. Tätä ei adrenarkit ilmeisesti ymmärrä, koska riskejä on pakko ottaa ja kattoa miten siinä käy. Siitä vaan, mutta älkää riskeeratko lapsen henkeä.

Rekan alle jäänyt on valinnut sen hetkisen paikkansa... voi herran tähden. Ei viitsi edes kommentoida. ..

[Francis Munkki]

Eikö ole mahdollista, että pojan päälle on kasaantunut enemmän lunta myös siksi, että hänet löydettiin huomattavan ajan päästä myöhemmin? Voiko siis tuuli kurun pohjaosissa olla riittävä liikuttamaan paitsi pöllyävää lunta, myös lumivyörylunta jonkin verran?

Ei. Se, että tuuli liikuttaa lunta, ei automaattisesti tarkoita, että se kasaantuisi johonkin tiettyyn kohtaan.

Ei. Lumivyöryssä ollut lumi, jos tutustui täällä aikaisemmin olleeseen yleistietoon, sulaa vapautuvan energian seurauksena aavistuksen verran vyöryn aikana ja jäätyy uudestaan vyöryn pysähtyessä. Sitä ei ole sen perusteella mitenkään mahdollista sotkea johonkin tuulen puhaltamaan irtolumeen.

Sinulla ei ollut pointtia. Täällä ei kukaan ole arvioinut löytösyvyyksiä mitenkään "sentilleen". Jos puolen metrin tarkkuudella sanoo, niin siinä ei pitäisi olla mitään valittamista olosuhteisiin ja sanomisen tarkoitukseen nähden. Äidin tapauksessa se tarkoittaa, että lumen määrä oli lähempänä puolta metriä kuin metriä. Pojan tapauksessa jotain 125 cm ja 175 cm väliltä. Sillä on haluttu antaa vain suunnilleen käsitys esiin kaivamisen haastavuudesta. Ja siitä, että miten lähellä tai kaukana oltiin siitä, että tapahtumasta olisi selvitty.

[Omega]

Koska tällä ketjulla oli kait tarkoitus olla jotain tietoa lisäävää tavoitetta myös, rohkenen jakaa seuraavan linkin: https://www.youtube.com/watch?v=A7aKgp3XwpI Tässä offareilla lumivyöryn alle jäänyt nostaa sauvansa pystyyn, mikä helpottaa hänen löytämistään. Eli jos on sauvat, niin tuo voi olla ihan hyvä ajatus. Jos taas ei ole, niin voihan sitä kättäkin yrittää. Mehän ei oikeastaan edes tiedetä, missä asennossa äiti ja lapsi löytyivät eli ei ole selvää, onko jotain ehkä nostettukin.

Hurja video. Onhan tuo karmea paikka löytää itsensä. Näitä katsomalla oppii kunnioittamaan lumivyöryäkin tappavana voimana. Todella karmivasti tuo tiivistyy/jäätyy kylmäksi haudaksi.

[Rahapuu]

Eikö ole mahdollista, että pojan päälle on kasaantunut enemmän lunta myös siksi, että hänet löydettiin huomattavan ajan päästä myöhemmin? Voiko siis tuuli kurun pohjaosissa olla riittävä liikuttamaan paitsi pöllyävää lunta, myös lumivyörylunta jonkin verran?

Ei. Se, että tuuli liikuttaa lunta, ei automaattisesti tarkoita, että se kasaantuisi johonkin tiettyyn kohtaan.

Ei. Lumivyöryssä ollut lumi, jos tutustui täällä aikaisemmin olleeseen yleistietoon, sulaa vapautuvan energian seurauksena aavistuksen verran vyöryn aikana ja jäätyy uudestaan vyöryn pysähtyessä. Sitä ei ole sen perusteella mitenkään mahdollista sotkea johonkin tuulen puhaltamaan irtolumeen.

Sinulla ei ollut pointtia. Täällä ei kukaan ole arvioinut löytösyvyyksiä mitenkään "sentilleen". Jos puolen metrin tarkkuudella sanoo, niin siinä ei pitäisi olla mitään valittamista olosuhteisiin ja sanomisen tarkoitukseen nähden. Äidin tapauksessa se tarkoittaa, että lumen määrä oli lähempänä puolta metriä kuin metriä. Pojan tapauksessa jotain 125 cm ja 175 cm väliltä. Sillä on haluttu antaa vain suunnilleen käsitys esiin kaivamisen haastavuudesta. Ja siitä, että miten lähellä tai kaukana oltiin siitä, että tapahtumasta olisi selvitty.

Niin, minulla oli pointti, olit siitä mitä mieltä tahansa. Jos et huomaa pointtia, se kertoo enemmän itsestäsi lukijana.

En ole lumiasiantuntija, joten otin kysymyksen esille täällä palstalla. Se että löytymissyvyydet on ilmoitettu senttimetreinä, ei tarkoita etteikö niissä voisi olla tuntuvaakin heittoa riippuen monesta (luonnon)olosuhteisiin liittyvästä tekijästä.

"Ei. Se, että tuuli liikuttaa lunta, ei automaattisesti tarkoita, että se kasaantuisi johonkin tiettyyn kohtaan". Ei tietenkään tarkoitakaan, mutta jos lumen liikkuminen on mahdollista, se on voinut kasaantua myös pojan löytöpaikalla. Niinpä syvyyden spekulointi ei voi rajoittua siihen olettamaan, että näin ei olisi voinut käydä.

Pidin tähän astisia kommenttejasi yllättävän järkevinä ja meinasin jopa kehua niitä. Toivottavasti päätät jatkaa sillä aikaisemmalla linjalla

[135piispa]

Kun lippa kurun reunalla sortuu, se vyöry ei välttämättä ole mitään softia pulverilunta, vaan isoja lohkareita, jotka painavat satoja kiloja. Näitä tällaisia kuruja ja lippoja Lapissa riittää. Useimmiten sortuvat myöhäiskeväällä. Pyöreälakisella tunturilla Pallaksella, jossa en ole koskaan käynyt, tilanne voi olla toinen.

[SmileToad]

Rehellisyyden nimissä teidän kaikkien pitää myöntää, että kuolema esim auto-onnettomuudessa on paljon todennäköisempi, kuin kuolema erävaelluksella.

Pitäisikö sinne Prismaan lähtiessä miettiä turvallisuussuunnitelmaa, jotta kauppareissusta selviää hengissä?

Mä itse miellän koko jeesustelun mieluummin niin, että tärkeää ei ole pitkä, vaan hyvä elämä.

Se voi todellakin päättyä rekan alle kauppareissulla tai lumivyöryyn tunturilla, mutta molemmat uhrit on valinnut juuri tuon hetkisen paikkansa. Ja molemmissa tapauksissa voi lapsi/lapsia olla mukana.

Taas on vedetty mutkia suoriksi. Mutta väännetään nyt sitä rautalankaa vielä kerran. Eikä pitäisi provosoitua, mutta....

Todennäköisyyksiä ei pidä esittää, jos ei tiedä mistä puhuu. Jos et käy erämaavaelluksilla, mutta ajat autoa, tottakai auto-onnettomuudessa kuoleminen on todennäköisempää. Jos käyt erämaavaelluksilla, mutta et liiku autolla, kuoleminen erämaavaelluksella on todennäköisempää. Mutta joskus se ensimmäinen kerta autossa tai erämaavaelluksella voi olla myös se viimeinen. Onko tämä todennäköistä?
Tai jos lennän Saksaan kaksi kertaa viikossa, mutta kuolenkin aivoinfarktiin enkä lento-onnettomuudessa. Oliko tämä todennäköisempää?
Edit. Omakin todennäköisyyslaskelmointi vetänee mutkia suoriksi, sillä "tässä on pari muuttujaa", kuten voisin Napapiirin sankarin tavoin todeta. Todennäköisyyslaskennat kuulunee kuitenkin toiseen keskusteluun.

Mitä tulee Prisman reissuihin. Yleensä ihminen kiinnittää turvavyön, ajaa autolla/mopolla/fillarilla, jonka on varmistettu toimivan oikein, noudattaa liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Jos kulkee jalan, kävelee tienlaidassa/jalkakäytävällä ja katsoo tietä ylittäessä kumpaankin suuntaan. Se on juurikin se arkipäivän turvallisuussuunnitelma, jolla kuolemanriski minimoidaan.

Kaamosvaellukselle lähtevän on tehtävä turvallisuussuunnitelma. Täällä onkin jo moneen otteeseen tuotu esille puutteet suunnitelmassa, joista itselleni suurin on lapsen mukaan ottaminen ja yhden aikuisen retkue. Lapsi on lapsi ja lapsen turvallisuus ajaa kaiken edelle. Vanhemmilla on usein harha omasta jälkikasvustaan, että "meidän Pekkaliisa on niin osaava ja etevä" ja se harha on tässäkin ollut. Tosiasiassa lapsen kokemus omasta itsestä ja kyvyistä on täysin kehittymätön, koska elämänkokemus on pojallakin ollut vasta vajaa 13 v. Kyllähän lapset hinkuu ja haluaa vaikka mitä tajuamatta täysin onko heistä siihen. Silloin on vanhempien ennakoitava tilanne lapsen puolesta ja sitä ns. munaa on löydyttävä kieltää lapselta jotakin. Lasten ja nuorten omien kykyjen yliarviointi näkyy Darwin awardseina liikenneonnettomuuksissa, jossa viritetyt mopot ja autot lähtee lapasesta, kun "olen niin paljon parempi kuski kuin kukaan muu". Pahinta on, että nämä ääliöt vie usein hautaan sivullisiakin.

Hyvä elämä voi myös olla nautinnollisen pitkä. Tätä ei adrenarkit ilmeisesti ymmärrä, koska riskejä on pakko ottaa ja kattoa miten siinä käy. Siitä vaan, mutta älkää riskeeratko lapsen henkeä.

Rekan alle jäänyt on valinnut sen hetkisen paikkansa... voi herran tähden. Ei viitsi edes kommentoida. ..

Kiitos että jaksoit vastata asiallisesti älyttömään kommenttiin. Jotenkin luulisi, että kun asiasta on pian 250 sivua keskustelua, niin kaikki olisivat ymmärtäneet edes perusprinsiipit, mutta ei.
Kuten avasitkin, niin todennäköisyydet tosielämässä ovat tietenkin suhteellisia, ja yleisesti on todennäköisempää kuolla kaamosvaelluksella kuin auto-onnettomuudessa. Kaamosvaelluksessa keskimääräiset riskit ovat suuremmat kuin autoilussa. Minun henkilökohtaisesti taas on todennäköisempää kuolla auto-onnettomuudessa, ja kaamosvaelluksella kuoleminen on mahdotonta, kun en käy sellaisilla.

Jokainen rationaalisesti toimiva ihminen tekee arjen turvallisuusarvioita jatkuvasti. Esim. eteläsuomalainen nyt lähtiessään prismaan ajaa tai kävelee varovaisesti, koska on liukasta. Pukee itsensä ja lapsen järkevästi. On vaihtanut talvirenkaat ja laittaa lapsen turvavöihin vaikkei pelkäisi sakkoja. Lukitsee ovensa.

No, se siitä. Influenssereiden sekoilusta vielä. Ruumiin kurittaminen ja fyysisten rajojen koettelu on tämän hetken hyve ja (etenkin somessa) ihannoitava asia. Ei lehdissä kirjoiteta siitä asiantuntijasta, joka herää aamuviideltä lukemaan kaunokirjallisuutta ennen työpäivää, vaan siitä joka herää tehdäkseen kyykkyhyppyjä hampaita pestessään ja juoksee maratonin ennen aamupalaveria. Ei ihannoida sitä vanhempaa, joka pohtii lapsensa kanssa maailmankaikkeutta ja lukee hänen kanssaan kirjan päivässä, vaan sitä, joka raahaa lapsen 150km pyöräilylle ja sitten tuntsaan.

Tietysti kansan liikkumattomuus on vakava asia. (Vähintään yhtä vakava on kansan tyhmeneminen ja keskittymiskyvyttömyys.) Ehkä influensseri saa jonkun perheen innostumaan rennosta retkeilystä tai lähtemään lapsentahtiselle pyörälenkille, ja se on hieno juttu.
Mutta kun huomiota saadakseen pitää kaikki vetää niin saakelin överiksi, ja unelmahattaraan ei sovi realismi eikä varsinkaan riskianalyysi. Vastuullinen vauva-vaeltaja pohtisi etukäteen esim. sellaisen varsin mahdollisen skenaarion, että hän murtaa raajansa, lyö päänsä, menettää suksensa tai sairastuu äkillisesti, sää huononee, ja pelastuspalvelu on kiinni toisaalla seuraavat 10h. Pystyykö siinä tilanteessa suojelemaan lasta. Osaako perustaa leirin tai navigoida suojaan huonossa kunnossa. Hienoa jos pystyy ja osaa! Sitten asia pitää vielä avata siinä opaskirjassakin, että myös tällaiseen on varauduttava.

[poliisikoiran pentu]

Tässä vielä se IS:n juttu, kiitos aiemmasta linkistä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010099140.html

Harmi, että siinä on tuollainen ristiriita löytöpaikoista, mitä ei ole korjattu tekstiin tai karttakuvaan.

Video tiedotustilaisuudesta, kohdasta 12:09:

Toimittaja: " Vielä tarkentava kysymys tästä pojan löytöpaikasta, että mihin suuntaan se 150 metriä oli mistä hänet löydettiin...äidistään."
Poliisi: "Tuota...koillisen suuntaan...ilmansuuntia jos ajatellaan koillisen suuntaan kohti Lehmäkeroa."

Minusta on todennäköisintä, että poliisi vastasi tässä vain osittain toimittajan kysymykseen eli kertoi vain pojan löytöpaikan ilmansuunnissa: "Koillisen suuntaan kohti Lehmäkeroa". Hän ei siis pyöritellyt ilmansuuntia uudelleen sen mukaan, missä äiti oli eikä näin ottanut äidin sijaintia keskipisteeksi. Olisiko silloin oikea vastaus ollut, että lounaaseen... Muutenkin tuollainen asia on helpompi näyttää kartalla. Jotenkin ymmärrän myös maalaisjärjellä, miksi näin.

Mun tulkinta ja johtopäätös: karttakuvassa loppusijainnit ovat oikein, poliisin vastaus on oikein, väärintulkinta on vain syntynyt osittaisesta vastauksesta kysymykseen.

No, varmuutta ei varmaan saada ennen kuin juttu korjaantuu eli siitä poistuu tuo ristiriita (tekstin ja karttakuvan välillä).

[Terra]

Kuten sanoin, tuo vyöry kokonsa vuoksi on ollut jo fataali.
...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lumivyöry

Laattavyöryn puolesta puhuvat alkutalven olosuhteet ja se, että ”koko vuoden lumimassa”.

Uskoisin, että syvimillään tuota vyörylunta tuossa aika V-mallisessa kurussa on tuon vyöryn jäljiltä jopa 5-10 metriä.

Mutta eikös Pyhäkkurussa ollut lumivyöry marraskuussa 2023. Näin ainakin olen lukenut. Tosin lunta satanut reippaasti koko talven.
Mietittäessä pelastajien aiheuttamaa lumivyöryä, niin entä se yhteydenotto äidin puhelimeen.Missä ajassa siitä, kun oli käyty ns. häkepisteessä/-paikkeilla ja havaittu, että eivät siellä. Oliko mikä viive siitä, kun sitten etsivät reitiltä ja eivät löytäneet ja sittenkö vasta yrittivät tavoittaa äitiä. Tosin tiedotustilaisuudessa sai sen käsityksen, että olisi yritetty soittaa heti sen jälkeen, kun eivät olleet häkepisteessä.
Olisko vyöry lähetynyt siitä, että äiti pysähtyi ja alkoi kaivamaan puhelinta taskustaan?

[Ei mitään hajua]

Hän ei siis pyöritellyt ilmansuuntia uudelleen sen mukaan, missä äiti oli eikä näin ottanut äidin sijaintia keskipisteeksi. Olisiko silloin oikea vastaus ollut, että lounaaseen... Muutenkin tuollainen asia on helpompi näyttää kartalla. Jotenkin ymmärrän myös maalaisjärjellä, miksi näin.

Ai, että poliisi otti keskipisteeksi esim. Pallashotellin ja sanoi, että löytyi koilliseen? Pahempaa huulenheittoa ei ole kyllä kuultukaan.

Poliisi vastasi selvästi toimittajan kysymykseen ja pojan löytöpaikasta (suhteessa äitiin) ei jäänyt epäselvyyttä. Toimittaja on tehnyt jutun saman tiedotustilaisuuden pohjalta ja kirjoittanut juttuun

"Lapsi löytyi lopulta vyöryn loppupäästä, äidin löytöpaikasta noin 150 metriä koilliseen. "

Kun sitten toimittaja piirtää kuvaan pallurat väärin päin, niin jotkut ottavat tämän tieteellisenä faktana ikään kuin toimittajalla olisi ollut asiasta jotakin muuta tietoa kuin mitä tiedotustilaisuudessa sanottiin. Ja jos olisi ollut muuta tietoa, hän olisi jättänyt tuon yllä mainitun tekstin juttuunsa kirjoittamatta.

Kannattaa varmaan olla yhteydessä esim. ko. toimittajaan, jos asia on jäänyt vaivaamaan.

Kuten aiemmin jo täällä on todettu, löytöpaikoilla ei sinänsä ole mitään merkitystä eikä löytösyvyyksilläkään, kun molemmat olivat mahdottomassa paikassa pelastumisen suhteen.

[poliisikoiran pentu]

Ai, että poliisi otti keskipisteeksi esim. Pallashotellin ja sanoi, että löytyi koilliseen? Pahempaa huulenheittoa ei ole kyllä kuultukaan.

Missä näin on ollut, että otti keskipisteeksi Pallashotellin? Laita lähde (jos sellaista on).

Tietenkään hän ei ottanut mitään keskipisteitä vaan käytti ihan yleisiä ilmansuuntia. Poika löytyi koillisen suunnasta. Itse asiassa myös äiti löytyi koillisesta.

[Ei mitään hajua]

Ai, että poliisi otti keskipisteeksi esim. Pallashotellin ja sanoi, että löytyi koilliseen? Pahempaa huulenheittoa ei ole kyllä kuultukaan.

Missä näin on ollut, että otti keskipisteeksi Pallashotellin? Laita lähde (jos sellaista on).

Tietenkään hän ei ottanut mitään keskipisteitä vaan käytti ihan yleisiä ilmansuuntia. Poika löytyi koillisen suunnasta. Itse asiassa myös äiti löytyi koillisesta.

Siis sinähän omassa tekstissäsi väität, että poliisi ei ottanut keskipisteeksi äidin sijaintia vaan jonkun muun sijainnin tai yleisen ilmansuunnan. Tuo minun heittämä Pallastunturi oli siis sarkastinen heitto sinun kommenttiisi. Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että ottaisi lähtöpisteeksi jonkun muun sijainnin kuin äidin sijainnin.

Totta kai poliisi otti keskipisteeksi äidin sijainnin eikä mitään yleistä ilmansuuntaa. Kun kerran kysyttiin mistä lapsi löytyi, niin vastaus oli, että 150 metriä koilliseen äidistä. Ihan höpöjä tänne heität.

[Flicka]

Rehellisyyden nimissä teidän kaikkien pitää myöntää, että kuolema esim auto-onnettomuudessa on paljon todennäköisempi, kuin kuolema erävaelluksella.

Pitäisikö sinne Prismaan lähtiessä miettiä turvallisuussuunnitelmaa, jotta kauppareissusta selviää hengissä?

Mä itse miellän koko jeesustelun mieluummin niin, että tärkeää ei ole pitkä, vaan hyvä elämä.

Se voi todellakin päättyä rekan alle kauppareissulla tai lumivyöryyn tunturilla, mutta molemmat uhrit on valinnut juuri tuon hetkisen paikkansa. Ja molemmissa tapauksissa voi lapsi/lapsia olla mukana.

Taas on vedetty mutkia suoriksi. Mutta väännetään nyt sitä rautalankaa vielä kerran. Eikä pitäisi provosoitua, mutta....

Todennäköisyyksiä ei pidä esittää, jos ei tiedä mistä puhuu. Jos et käy erämaavaelluksilla, mutta ajat autoa, tottakai auto-onnettomuudessa kuoleminen on todennäköisempää. Jos käyt erämaavaelluksilla, mutta et liiku autolla, kuoleminen erämaavaelluksella on todennäköisempää. Mutta joskus se ensimmäinen kerta autossa tai erämaavaelluksella voi olla myös se viimeinen. Onko tämä todennäköistä?
Tai jos lennän Saksaan kaksi kertaa viikossa, mutta kuolenkin aivoinfarktiin enkä lento-onnettomuudessa. Oliko tämä todennäköisempää?
Edit. Omakin todennäköisyyslaskelmointi vetänee mutkia suoriksi, sillä "tässä on pari muuttujaa", kuten voisin Napapiirin sankarin tavoin todeta. Todennäköisyyslaskennat kuulunee kuitenkin toiseen keskusteluun.

Mitä tulee Prisman reissuihin. Yleensä ihminen kiinnittää turvavyön, ajaa autolla/mopolla/fillarilla, jonka on varmistettu toimivan oikein, noudattaa liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia. Jos kulkee jalan, kävelee tienlaidassa/jalkakäytävällä ja katsoo tietä ylittäessä kumpaankin suuntaan. Se on juurikin se arkipäivän turvallisuussuunnitelma, jolla kuolemanriski minimoidaan.

Kaamosvaellukselle lähtevän on tehtävä turvallisuussuunnitelma. Täällä onkin jo moneen otteeseen tuotu esille puutteet suunnitelmassa, joista itselleni suurin on lapsen mukaan ottaminen ja yhden aikuisen retkue. Lapsi on lapsi ja lapsen turvallisuus ajaa kaiken edelle. Vanhemmilla on usein harha omasta jälkikasvustaan, että "meidän Pekkaliisa on niin osaava ja etevä" ja se harha on tässäkin ollut. Tosiasiassa lapsen kokemus omasta itsestä ja kyvyistä on täysin kehittymätön, koska elämänkokemus on pojallakin ollut vasta vajaa 13 v. Kyllähän lapset hinkuu ja haluaa vaikka mitä tajuamatta täysin onko heistä siihen. Silloin on vanhempien ennakoitava tilanne lapsen puolesta ja sitä ns. munaa on löydyttävä kieltää lapselta jotakin. Lasten ja nuorten omien kykyjen yliarviointi näkyy Darwin awardseina liikenneonnettomuuksissa, jossa viritetyt mopot ja autot lähtee lapasesta, kun "olen niin paljon parempi kuski kuin kukaan muu". Pahinta on, että nämä ääliöt vie usein hautaan sivullisiakin.

Hyvä elämä voi myös olla nautinnollisen pitkä. Tätä ei adrenarkit ilmeisesti ymmärrä, koska riskejä on pakko ottaa ja kattoa miten siinä käy. Siitä vaan, mutta älkää riskeeratko lapsen henkeä.

Rekan alle jäänyt on valinnut sen hetkisen paikkansa... voi herran tähden. Ei viitsi edes kommentoida. ..

No juuri näin ajattelen myös.
En ymmärrä miksi näitä vertauksia rekkakolareihin ja Prismareissuihin tehdään. Haloota nyt ja valot päälle, kiitos!

[poliisikoiran pentu]

Ai, että poliisi otti keskipisteeksi esim. Pallashotellin ja sanoi, että löytyi koilliseen? Pahempaa huulenheittoa ei ole kyllä kuultukaan.

Missä näin on ollut, että otti keskipisteeksi Pallashotellin? Laita lähde (jos sellaista on).

Tietenkään hän ei ottanut mitään keskipisteitä vaan käytti ihan yleisiä ilmansuuntia. Poika löytyi koillisen suunnasta. Itse asiassa myös äiti löytyi koillisesta.

Siis sinähän omassa tekstissäsi väität, että poliisi ei ottanut keskipisteeksi äidin sijaintia vaan jonkun muun sijainnin tai yleisen ilmansuunnan. Tuo minun heittämä Pallastunturi oli siis sarkastinen heitto sinun kommenttiisi. Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että ottaisi lähtöpisteeksi jonkun muun sijainnin kuin äidin sijainnin.

Totta kai poliisi otti keskipisteeksi äidin sijainnin eikä mitään yleistä ilmansuuntaa. Kun kerran kysyttiin mistä lapsi löytyi, niin vastaus oli, että 150 metriä koilliseen äidistä. Ihan höpöjä tänne heität.

Pointti oli se jutun ristiriita. Pohdin, miten tämä virhe on mahdollisesti syntynyt. Mutta en ala enää selittämään, kun sen kerran jo tein varsin selkokielisesti.

Miten sitten sinun mielestäsi virhe on syntynyt? Mikä on sinun mielestäsi syynä tekstin ja karttakuvan väliseen ristiriitaan?

[hr45]

Kuten aiemmin jo täällä on todettu, löytöpaikoilla ei sinänsä ole mitään merkitystä eikä löytösyvyyksilläkään, kun molemmat olivat mahdottomassa paikassa pelastumisen suhteen.

Nimenomaan, ei tuossa tilanteessa kaamosaikaan iltapäivällä lumivyörystä olisi voinut pelastua mitenkään. Lumivyöyryvideoissa näyttää valo kajastavan (poikkeuksetta pilvetön kevättaivas) ja pelastuva pääsee valoa kohti kaivamalla hengittämään (varmaankin myös käsi, sauva osattu nostaa ylös). Puolenmetrin syvyyteen hämärässä ei paljon kajastane valoa. Äiti ei myöskään millään olisi itse pelastauduttuaan käsin kaivanut lastaan 1,5 m syvyydestä (+ miten olisi löytänyt, koska laaja vyöry ja valo- ym. olosuhteet).

Tämä on juuri tätä: erämaassa pitää varautua pärjäämään omin voimin, apu pahimmassa hädässä ei ehdi.

[Ananaskarkki]

Hei käykääs katsomassa iamoneviolin -nimisen artistin instastoori, missä hän on rinteessä (näkynee keskiviikkoon noin puolille päivää saakka). Paljonkohan tuossa tuulee?