Estonia

[Kuolemannaakka]

Uudet tutkimukset, mitkä kaiketi on suht avoimesti järjestetty, eivät ole tähän päivään mennessä tuottaneet yhtään mitään sellaista mikä horjuttaisi virallisen raportin pääpalkkeja. Selvyyttä on kyllä asioihin saatu kuten repeämän aiheutuminen pohjakosketuksesta sekä se jo ennalta tiedetty totuus, että Estonia oli merikelvoton. Yksinkertainen selitys siis koko hommalle.

Eli saatiin selvyyttä siihen, minkä viranomaiset kertoivat jo etukäteen. Virallisissa selvityksissä tuppaa aina tulemaan selitykseksi se selitys, joka viranomaisilla on jo ollut alunperinkin; ei siis koskaan mitään uutta löytöä tai selitystä. Uudet löydöt ja selitykset ovat aina epävirallisten toimijoiden selvitysten tuloksia.

Ensin ei ollut kyljessä reikää ja sitten kun yksityinen sen huomasi (riittävän monta kertaa, että asia piti tutkia), siellä olikin reikä, mutta tietenkään se ei ollut räjähdys- saati törmäysreikä, vaan tullut laivan upotessa pohjaan. Ja päälle kaadettu sora oli vain vahingossa peittänyt tuon reiän aikaisemmin ja kukaan virallinen taho ei ollut sitä aikaisemmin huomannut.

Aseiden/aseteknologian salakuljetus oli hassu salaliittoteoria vielä 10 vuotta sitten; nyt se on sellainen puolihuolimattomasti sivulauseessa heitetty asia, että kaikkihan sen oikeastaan tiesi ja on aina tienneet ja harva se päivä itämeren laivoilla puolueettomat maat kuskaavat aseita ei-puolueettomiin maihin (tai silloin kuskasivat, ei tietenkään nykyään... sellainen olisi salaliittoteoriaa).

Tosiaan, erityisen vanha ei alus vielä ollut, mutta huono kunto voidaan näppärästi selittää virolaisuudella, ja siksi sitä ei tarvitse sen enempää täällä "lännessä" miettiä, vaan selitys on itsestään selvä. Routalempi ihmetteli tuota laivan reittiä: siitä en ole kuullut mitään ihmettelyjä enkä mainintoja ennen. Onko siitä sanottu jotain virallisissa papereissa?

Kapteeni ajeli jostain syystä ylinopeutta myrskyssä vasten tyrskyjä, mutta koska hänkin kuoli, taikka ainakin hävisi, ja oli lisäksi huolimaton virolainen, tätäkään ei tarvitse sen kummemmin pohtia eikä ihmetellä, koska virolaisuus selittää tuon käytöksen.

Sitten nämä salkkujen sukeltamiset tai kaiteitten hitsailut tai tavaran viemiset laivalta... ne on vaan salaliittoteorioita, joita jännitystä elämäänsä hakevat nettisalapoliisit elättelee, kun eivät suostu uskomaan arkisiin selityksiin, siis ettei semmoisia ole. Kaikki betonoinnit ja hautarauhan tiukat vartioinnit rahaa säästämättä ovat ihan normaaliproseduuria, joista nämä tietämättömät kehittelee teorioitaan.

Tarvitaan vain virallinen selitys, että kaikki on aina ollut kuten virallisesti on selitetty, niin kaikki on taas hyvin ja asia pois päiväjärjestyksestä.

[MissMallard]

Kyllä uudet tutkimukset järjesti Viron ja Ruotsin valtiot. Suomi tarjosi myös esim. asiantuntija-apua joissakin asioissa.

Uudet tutkimukset eivät tuoneet esiin mitään sellaisia seikkoja että olisi syytä kyseenalaistaa JAIC-raportti. Tosin sitä tullaan täydentämään esim. uusilla merenpohjan tutkimuksilla missä on todettu ettei merenpohja ollut kauttaaltaan niin pehmeä kuin alun perin oletettiin jne. Lisäksi tullaan varmaan lisäämään aluksen merikelvottomuus raporttiin. Voi olla myös muita yksityiskohtia lisäyksinä.

[Routalempi]

Uudet tutkimukset, mitkä kaiketi on suht avoimesti järjestetty, eivät ole tähän päivään mennessä tuottaneet yhtään mitään sellaista mikä horjuttaisi virallisen raportin pääpalkkeja. Selvyyttä on kyllä asioihin saatu kuten repeämän aiheutuminen pohjakosketuksesta sekä se jo ennalta tiedetty totuus, että Estonia oli merikelvoton. Yksinkertainen selitys siis koko hommalle.

Tosiaan, erityisen vanha ei alus vielä ollut, mutta huono kunto voidaan näppärästi selittää virolaisuudella, ja siksi sitä ei tarvitse sen enempää täällä "lännessä" miettiä, vaan selitys on itsestään selvä. Routalempi ihmetteli tuota laivan reittiä: siitä en ole kuullut mitään ihmettelyjä enkä mainintoja ennen. Onko siitä sanottu jotain virallisissa papereissa?

Se on totta, että Estonian reitistä ei ole lainkaan aiempaa kirjoittelua. Itsekin havahduin tilanteeseen vasta aivan äskettäin. Luulen sen johtuvan siitä, että tässä uskottiin 25 vuotta niin tiukasti onnettomuusvaihtoehtoon, ettei kukaan miettinyt sen tarkemmin näitä seikkoja, jotka puoltavat aivan erilaista totuutta.

Kuten sanottua, Estonia ei ollut koskaan seilannut kyseisellä alueella, joka oli tunnin matkan päässä, noin 15 meripeninkulmaa etelään sen normaalista reitistä. Miksi olisikaan, sillä laiva ei yksinkertaisesti kuulunut sille alueelle missään tilanteessa. Siellä vain sattui olemaan sopivan laaja ja syvä kohta, johon laivan sai dumpattua. Kuka sen sinne ohjasi, onkin sitten aivan oma arvoituksensa.

Rajussa säässä Estonia ajoi sisään Tukholman saaristoon Söderarmin kautta (pohjoisempi reitti, ruotsinlaivojen käyttämä), mutta muissa tapauksissa sen sanotaan käyttäneen Sandhamnin majakan ohi kulkevaa reittiä. Näin siksi, että laiva ei ruotsinlaivoistamme poiketen pysähtynyt Maarianhaminassa. Rajussa säässä sen vaadittiin seuraavan meidän laivojamme niin paljon kuin mahdollista, ymmärrettävästi. Se oli tietysti tilanne myös viimeisenä yönä, ja vaikka ei olisi ollutkaan, Estonia olisi haarautunut kohti Sandhamnia vasta paljon Utön jälkeen.

Normaali reitillä laivaa ei voinut upottaa, koska keskisyvyys on sama kuin laivan leveys. Se olisi ollut pakko nostaa siinä tapauksessa. Eikä siinä ollut oikein tilaisuuttakaan aiheuttaa mitään ”onnettomuutta” Estonialle sen seilatessa Europan ja Mariellan välissä, näköetäisyydellä molemmista laivoista.

En valitettavasti osaa liittää tänne mitään kuvia, mutta löysin netistä grafiikan, jossa on kuvattu hetket, jolloin kaikki laivat kokivat tutkahäirintää klo 23.30 aikoihin, ja jolloin Estonia alkoi haarautua pois normaalilta reitiltään.

Tämä tapahtui pian Hangon ohittamisen jälkeen, Saaristomeren alueella. Estonia otti suunnan 261 astetta ja matkasi puolentoista tunnin ajan kohti uppoamispaikkaansa. Nämä ovat osa itsenäisen tutkintakomission saalista.

Mikäli ei luota tavallisten matkustajien näköhavaintoihin, niin Mariellan henkilökunnan jäsen tosiaan kertoo nähneensä Estonian koko yön tutkassa. Se ei olisi ollut mitenkään mahdollista tutkan kantaman vuoksi, jos Estonia olisi käyttänyt JAIC-raportissa mainittua reittiä. Sellaista ei tietysti voi ottaa mukaan mihinkään viralliseen raporttiin, koska JAIC-hömpässä Estonian reitiksi on piirretty Viron rannikkoa myötäilevä linja, ja sitten yhtäkkinen käännös luoteeseen, mikä tarkoittaisi monen tunnin merimatkaa yksin. Sitä ei mikään turvamääräys salli – varsinkaan, kun vaihtoehtoja on.

On tässä tosiaan JAIC-uskovaisille pirusti pureskeltavaa. Uskoisin löytäväni sata kohtaa, jotka vaatisivat muutakin kuin olan kohautuksen, jos haluaa pitää onnettomuusteoriaa yllä.

Miettikää ajan kuluksi vaikka sitä, että Titanic pysyi pinnalla kaksi tuntia ja 40 minuuttia, vaikka sen kylki oli repeytynyt auki 90 metrin matkalta. Jos siitä loogisesti koettaa hahmottaa, kuinka monesta paikasta Estonian täytyi vuotaa, jotta kaikki ilmataskut täyttyivät ME-ajassa ja laiva meni pohjaan puolessa tunnissa. Tai pohtikaa, miksei bryggalta selvinnyt kukaan.

[skoune]

...

Se on totta, että Estonian reitistä ei ole lainkaan aiempaa kirjoittelua. Itsekin havahduin tilanteeseen vasta aivan äskettäin. Luulen sen johtuvan siitä, että tässä uskottiin 25 vuotta niin tiukasti onnettomuusvaihtoehtoon, ettei kukaan miettinyt sen tarkemmin näitä seikkoja, jotka puoltavat aivan erilaista totuutta.

Kuten sanottua, Estonia ei ollut koskaan seilannut kyseisellä alueella, joka oli tunnin matkan päässä, noin 15 meripeninkulmaa etelään sen normaalista reitistä. Miksi olisikaan, sillä laiva ei yksinkertaisesti kuulunut sille alueelle missään tilanteessa. Siellä vain sattui olemaan sopivan laaja ja syvä kohta, johon laivan sai dumpattua. Kuka sen sinne ohjasi, onkin sitten aivan oma arvoituksensa.

Rajussa säässä Estonia ajoi sisään Tukholman saaristoon Söderarmin kautta (pohjoisempi reitti, ruotsinlaivojen käyttämä), mutta muissa tapauksissa sen sanotaan käyttäneen Sandhamnin majakan ohi kulkevaa reittiä. Näin siksi, että laiva ei ruotsinlaivoistamme poiketen pysähtynyt Maarianhaminassa. Rajussa säässä sen vaadittiin seuraavan meidän laivojamme niin paljon kuin mahdollista, ymmärrettävästi. Se oli tietysti tilanne myös viimeisenä yönä, ja vaikka ei olisi ollutkaan, Estonia olisi haarautunut kohti Sandhamnia vasta paljon Utön jälkeen.

Normaali reitillä laivaa ei voinut upottaa, koska keskisyvyys on sama kuin laivan leveys. Se olisi ollut pakko nostaa siinä tapauksessa. Eikä siinä ollut oikein tilaisuuttakaan aiheuttaa mitään ”onnettomuutta” Estonialle sen seilatessa Europan ja Mariellan välissä, näköetäisyydellä molemmista laivoista.

En valitettavasti osaa liittää tänne mitään kuvia, mutta löysin netistä grafiikan, jossa on kuvattu hetket, jolloin kaikki laivat kokivat tutkahäirintää klo 23.30 aikoihin, ja jolloin Estonia alkoi haarautua pois normaalilta reitiltään.

Tämä tapahtui pian Hangon ohittamisen jälkeen, Saaristomeren alueella. Estonia otti suunnan 261 astetta ja matkasi puolentoista tunnin ajan kohti uppoamispaikkaansa. Nämä ovat osa itsenäisen tutkintakomission saalista.

Mikäli ei luota tavallisten matkustajien näköhavaintoihin, niin Mariellan henkilökunnan jäsen tosiaan kertoo nähneensä Estonian koko yön tutkassa. Se ei olisi ollut mitenkään mahdollista tutkan kantaman vuoksi, jos Estonia olisi käyttänyt JAIC-raportissa mainittua reittiä. Sellaista ei tietysti voi ottaa mukaan mihinkään viralliseen raporttiin, koska JAIC-hömpässä Estonian reitiksi on piirretty Viron rannikkoa myötäilevä linja, ja sitten yhtäkkinen käännös luoteeseen, mikä tarkoittaisi monen tunnin merimatkaa yksin. Sitä ei mikään turvamääräys salli – varsinkaan, kun vaihtoehtoja on.

On tässä tosiaan JAIC-uskovaisille pirusti pureskeltavaa. Uskoisin löytäväni sata kohtaa, jotka vaatisivat muutakin kuin olan kohautuksen, jos haluaa pitää onnettomuusteoriaa yllä.

Miettikää ajan kuluksi vaikka sitä, että Titanic pysyi pinnalla kaksi tuntia ja 40 minuuttia, vaikka sen kylki oli repeytynyt auki 90 metrin matkalta. Jos siitä loogisesti koettaa hahmottaa, kuinka monesta paikasta Estonian täytyi vuotaa, jotta kaikki ilmataskut täyttyivät ME-ajassa ja laiva meni pohjaan puolessa tunnissa. Tai pohtikaa, miksei bryggalta selvinnyt kukaan.

Todella mielenkiintoista tietoa!
Mulle tämä Estonian haveri liippas jotenkin läheltä.
1. Kuljin Estonialla edestaa Ruotsista Tallinnaan niin, että syntymäpäiväni (13.7.) vietin Tallinnassa, siis samana kesänä kun E upposi sitten syksyllä.
2. Otin kuvia Tallinnaan lähestyessämme ja kaksi filmin viimeistä kuvaa oli mennyt päällekkäin. Lippu laivan perässä ja Tallinnan sataman silhuetti yhdessä kuvassa näytti siltä, että laiva olisi uppoamassa. Taikauskoa kai...
3. Eräs kollegani oli tulossa tuona haveriyönä Silja E:lla Helsingistä Tukholmaan ja näki kun pelastustöitä alettiin tehdä. Hän oli vaatinut, että haluaa soittaa minulle, Mlle, mutta olivat sanoneet, että nyt on tosi kyseessä eikä millekään Mlle nyt soitella.
4. Minulta jäi kadoksiin läheinen työkaverini, kaksi ystävää ja pari puolituttua, erään kollegani äiti oli toinen niistä. - Ja eräs entinen naapurini, vanhahko mies oli pelastettujen joukossa. Hänelle tuli pahoja tunnontuskia siitä, kun hän pelastui (oli kylläkin entinen merimies) ...
5. Minulla on useita virolaisia ystäviä, joilla oli vahvat epäilyt (todisteitakin?) siitä, että Estonian onnettomuus oli "ennalta määrätty".

Oli miten oli, minulle jäi tästä onnettomuudesta laivalla matkustamiskammo. Jos on pakko joskus laivalla kulkea, niin teen sen päivälaivalla ja lyhintä reittiä vetten yli.

[MissMallard]

Tämä oli ainakin itselleni uutta tietoa minkä uusien tutkimusten väliraportti on tuonut esiin;

"Toiseksi keularampin sijainti törmäyslaipion yläpuolisena jatkeena perustui käytännön päätökseen poiketa säännöksistä. Tällaisen poikkeuksen ehto olisi viranomaisten mukaan pitänyt kirjata todistuksiin, mutta näin ei tehty. Jos asia olisi merkitty asiaankuuluvaan todistukseen, alus ei olisi liikennöinyt Tallinna–Tukholma-reitillä, viranomaiset arvioivat."

"Viranomaisten mukaan Estonia ei ollut merikelpoinen: uusi väliraportti onnettomuustutkinnasta julkaistiin "

https://www.ts.fi/uutiset/5885720

Haluan myös tuoda esiin että näihin uusiin tutkimuksiin kului merkittävä summa rahaa, joka ei edes oikein riittänytkään. Ja esim. Suomi avasi Estonian hautarauhan eduskunnan päätöksellä. Ei kevyt päätös.

[Kuolemannaakka]

Tämä oli ainakin itselleni uutta tietoa minkä uusien tutkimusten väliraportti on tuonut esiin;

"Toiseksi keularampin sijainti törmäyslaipion yläpuolisena jatkeena perustui käytännön päätökseen poiketa säännöksistä. Tällaisen poikkeuksen ehto olisi viranomaisten mukaan pitänyt kirjata todistuksiin, mutta näin ei tehty. Jos asia olisi merkitty asiaankuuluvaan todistukseen, alus ei olisi liikennöinyt Tallinna–Tukholma-reitillä, viranomaiset arvioivat."

"Viranomaisten mukaan Estonia ei ollut merikelpoinen: uusi väliraportti onnettomuustutkinnasta julkaistiin "

https://www.ts.fi/uutiset/5885720

Haluan myös tuoda esiin että näihin uusiin tutkimuksiin kului merkittävä summa rahaa, joka ei edes oikein riittänytkään. Ja esim. Suomi avasi Estonian hautarauhan eduskunnan päätöksellä. Ei kevyt päätös.

"M/S Estonia (aiemmilta nimiltään Viking Sally, Silja Star ja Wasa King) oli vuonna 1980 käyttöönotettu, Itämerellä liikennöinyt matkustaja-autolautta, joka upposi myrskyssä 28. syyskuuta 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 henkeä.

Alus valmistui keväällä 1980 saksalaiselta Meyer Werftin telakalta Papenburgissa[3] ja aloitti samana vuonna liikenteen Viking Sally -nimisenä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma-reitillä. Estonian rakenne muistuttaa M/S Diana II:n (nyk. M/S Bluefort) rakennetta, mutta laivat eivät ole varsinaisia sisaraluksia lukuun ottamatta pääkannen alapuolista osaa[3]. Laiva vaihtoi useita kertoja omistajaa ja nimeä. Viimeiseksi, vuoden 1993 alusta alkaen, se kuului virolais-ruotsalaiselle Estline-varustamolle ja liikennöi nimellä Estonia Tallinnan ja Tukholman välillä." sanoo Wikipedia.

Ei ollut merikelpoinen, mutta oli kai kuitenkin ihan siinä kunnossa ja sillä tavalla rakennettu, kuin se 1980 Saksassa rakennettiin, ja jollaisena se oli ollut käytössä 13 vuotta? Samalla rakenteella tehtiin M/S Diana (M/S Bluefort), joka kesti käytössä vuoteen 2001. Mutta siitä kyllä korjattiin tuo ramppirakenne Estonian uppoamisen jälkeen.

Mutta siis 1993 ei kumpaakaan oltu korjattu, ja eikös ne ihan liikenteessä olleet molemmat ja siis merikelpoisia? Kuka oli rakenteen aikoinaan 1980 sallinut, ja oliko kyseinen telakka tehnyt paljonkin samalla rakenteella olevia? Mikäli rakenne oli 1993 täysin hyväksytty, niin minusta ei ole oikein maalailla jotain "alus ei ollut merikelpoinen keularakenteensa vuoksi"- selityksiä, ikään kuin jälkikäteisen tiedon varassa. Huonohan tuo rakenne oli, koska sisaraluksestakin visiiri repesi myrskyssä samana vuonna. Se ei kuitenkaan tätä alusta upottanut. Sisaralus kulki mm. Rostock-Trelleborg -väliä ennen visiirin repeytymistä sekä Naantali- Maarianhamina- Kapellskär -reittiä.


"M/S Bluefort (IMO 7816874) oli Bridgemans Services Group LP:n omistuksessa oleva matkustaja-autolautta. Se valmistui vuonna 1979 saksalaiselta Meyer Werftin telakalta Viking Linen ruotsalaiselle osakasvarustamolle Rederi AB Slitelle alun perin M/S Diana II av Slite -nimisenä.
Alusta väitetään usein onnettomuudessa uponneen M/S Estonian sisaralukseksi. Tämä ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa, vaikka alusten pääkannen alapuolinen runko-osa onkin tehty pitkälti samojen piirustusten mukaan.
Syyskuussa 2021 alus matkasi Intian Alangiin, jossa se romutettiin. [5]"
M/S Diana II av Slite valmistui Saksassa, Meyer Werftin telakalta kesäkuussa 1979. Aluksen valmistumisnumero oli 592. Valmistuttuaan alus asetettiin Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille, josta se siirrettiin edelleen Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-välille vuoden 1980 kesäkuun lopussa. Syyskuussa 1979 aluksen nimi lyhennettiin Diana II:ksi.[2]

Diana II myytiin vuonna 1989 ruotsalaiselle PK-Finans rahoitusyhtiölle, joka vuokrasi alusta Rederi AB Slitelle sen alkuperäiseen käyttöön.[2]

Vuoden 1992 lopussa alus aikarahdattiin TR-Linelle, joka käytti sitä Rostock–Trelleborg-reitillä. Aluksen keulavisiiri vaurioitui ja repesi osittain irti myrskyssä eteläisellä Itämerellä tammikuussa 1993[6]. Alus jatkoi liikenteessä vuoteen 1994, jonka jälkeen alusta makuutettiin käyttämättömänä Rostockissa. Myöhemmin alus myytiin kyproslaiselle varustamolle, mutta kuitenkin käytettäväksi edelleen Itämerellä.[2] Aluksen silloinen varustaja, virolainen Estline nimesi aluksen syyskuussa 1994 M/S Vironiaksi tarkoituksena aloittaa liikennöinti välillä Tallinna–Helsinki. M/S Estonian onnettomuuden johdosta aluksen nimi kuitenkin muutettiin myöhemmin samana vuonna M/S Mare Balticumiksi, minkä jälkeen se asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille. Alus kävi myös Naantalin telakalla perusteellisessa kunnostus- ja muutostyössä, jossa esimerkiksi sen keulavisiiri hitsattiin kiinni ennen liikenteen aloittamista.[2]

Estline lopetti aluksen käytön Tallinna–Tukholma-reitillä, ja alus aikarahdattiin Tallinkin käyttöön reitille Helsinki–Tallinna. Ennen tämän liikennöinnin aloittamista aluksen keulaporttirakenteet uusittiin. Kiinteäksi hitsattu, entinen visiiri-tyyppinen keulaportti muutettiin sivuille aukeavaksi keulaportiksi. Samalla vahvistettiin keulan rakenteita, ja alus nimettiin M/S Meloodiaksi. "

[MissMallard]

Kiitos Naakalle vaivannäöstä. Sitä avomeriosuutta oli vähemmän Estonian ollessa Viking Sally ja Vasa King. Kun siirryttiin reitille missä on paljon avomeriosuutta niin keulavisiiri joutui liian koville varsinkin kun sen huoltoa oli laiminlyöty.

[Kuolemannaakka]

Kiitos Naakalle vaivannäöstä. Sitä avomeriosuutta oli vähemmän Estonian ollessa Viking Sally ja Vasa King. Kun siirryttiin reitille missä on paljon avomeriosuutta niin keulavisiiri joutui liian koville varsinkin kun sen huoltoa oli laiminlyöty.

Siis en nyt väitä mitään, mutta JOS tämä rakenne oli ihan yleisesti käytössä (muissakin kuin näissä kahdessa aluksessa) 1980-1993, ja tämä sisaralus jatkoi vielä visiirin repeytymisen jälkeenkin vuoden verran liikennöintiä ennen kuin rakenne korjattiin, niin kyllähän vaikuttaisi, että tuo rakenne oli hyväksytty ja merikelpoinen, kun merellä työkseen seilasivat. Niin siksi ei voi jälkikäteen sanoa, että oli jotenkin laiton.

Noissa raporteissa vaan haiskahtaa just semmoinen "no ne oli virolaisia, niin tottakai alus oli huono vanha romu eikä mistään välitetty mitään, joten ei tätä tarvitse enempää ihmetellä"-asenne. Veikkaan, että virolaiset tekisivät erilaisen raportin... Estonia ei ollut vielä vanha, ja se oli ihan hyvin kelvannut myös suomalaisille aikaisemmin, samalla rakenteella.

Millainenkohan tuo Diana-aluksen visiirin repeytyminen myrskyssä 1993 oli, koska alus tosiaan liikennöi vielä vuoden loppuun ilman korjauksia? Ilmeisesti repeytyminen ei aiheuttanut mitään ongelmia pinnalla pysymiseen? Jostain voisi löytää uutisia tähän liittyen.

[MissMallard]

^ Kiitos kommentista! Valitettavasti tekniset yksityiskohdat ovat itselleni heikkous mutta siis ehkä Diana II oli paremmassa kunnossa eli keulaa oli huollettu joten ei sitten käynyt ihan vastaavanlaista. Lisäksi Estonian uppoamisen jälkeen näitä keulaportteja muutettiin tai uusittiin useassa aluksessa. Ehkä Diana II tehtiin keulan muutostyöt jotta se pystyi jatkamaan liikenteessä?

Lisäksi ex Diana II nykyinen M/S Bluefort, joka on muuten romutettu 2021: " Estonian rakenne muistuttaa M/S Diana II:n (nyk. M/S Bluefort) rakennetta, mutta laivat eivät ole varsinaisia sisaraluksia lukuun ottamatta pääkannen alapuolista osaa". (Wikipedia)

edit. pitää muistaa mitä aikaa Viro tuolloin 1994 eli. Eli oli varmasti aika köyhä maa vielä tuolloin ja neuvostojäänteet olivat olemassa ja vaikuttivat maahan. Että olikohan kaikki ihan "vimpan päälle" noin muutenkaan? Lisäksi jo aikanaan kun loppuraporttia JAIC valmisteltiin 1996 olisi joku taho halunnut että Estonian miehistön toiminnasta onnettomuudessa olisi kirjattu loppuraporttiin enemmän. Viro oli jyrkästi tuota vastaan ja nuo jätettiin sitten kirjaamatta.

[MikaK]

Aatehistorioitsija Andreas Önnerfors tuossa SVT:n dokumentissa purkaa hyvin Estoniaan liittyviä salaliittoteorioita ja selittää miten nämä salaliittouskomusmekanismit toimivat. Önnerforsin luentoa Estoniasta ja haastattelua videolla alkaen 44:10.

https://areena.yle.fi/1-68092253


Andreas_salaliittoteoriat.jpg

Ihan kiva dokkari joka tuli äsken Yleltä mutta moni asia jää vailla selitystä. Vaikka uppoaminen olisikin tapahtunut kuten virallinen raportti kertoo niin entäs esim. miehistön jäsen Kalev Vahtras joka todistetusti pelastettiin ja kirjattiin Turun sairaalaan mutta myöhemmin jokin taho vei hänet sieltä pois ja ruhjottu ruumis löytyi rantavedestä virallisesti "hukkuneena" Estonian uhrina. Ilmeisesti muita miehistön jäseniä koki samankaltaisia kohtaloita. Heidän ei ollut tarkoitus selvitä hengissä. He tiesivät liikaa? Olivatko asekuljetukset silloin ja vieläkin niin arka aihe? Mitä ydinmateriaalia siellä oikein kulki kun valtioilla oli niin kiire peittää koko roska betoniin? Vaikka laivan nosto matalasta vedestä olisi ollut tehtävissä. Miksi Suomen media on hiljaa eikä mainitse miehistön jäsenien murhia sanallakaan. Vieläkään. Ja Suomen kaltainen oikeusvaltio jätti sen alueella olleet raakalaismaiset pahoinpitelymurhat kokonaan tutkimatta.

[ammattiamatööri]

Pihtin selviytymisen tueksi iso määrä erinäisiä pikkutodisteita, niiden kaikkien kumoaminen pelkkänä "väärinkäsityksenä" on liian paksua. Andi Meister, tuo tutkintalautakunnan alkuperäinen johtaja on kirjoittanut joskus opuksen missä kertoo 8 selvityneestä miehistöjäsenestä, joista jokainen myöhemmin kadonnut. Suu supussa ollut tälläkin herralla jo ties kuinka pitkään.

Sekin huomioitava et tilanne oli kaaottinen, pelastuneiden identifioinnissa voinut tapahtua virheitä. Mutta Pihtin pelastuminen vahvistettiin Viron liikenneministeriöstä lähtien, lähteitä pelastumisesta useita jotka toisistaan riippumattomia, miksei olisi voinut selviytyä. JAIC:n raportista ei hirveästi ole apua, parissa kohtaa siellä mainitaan "vaihtomiehistön päällikkö" eli tarkoittanee Pihtiä. Viimeinen havainto ulkokannelta jakamassa pelastusliivejä, tästä päätellen ei ole laivan sisälle ainakaan jäänyt.

Vahtras meikäläisen makuun ei-niin-selkeä tapaus, syynä havaintojen vähyys. Onko sairaalasta muita todistajia, kuin tämä JAIC:n kuulusteluissa epäluotettavaksi itsensä leimannut Linde? Loput kertomukset puhtaasti Vahtrasin oman vaimon tuotosta. Ruumiissa väitetty olleen pahoinpitelyn jälkiä, onko joku joskus puhunut jopa ampumavammasta / pistojäljistä. Onko tästä dokumentaatiota? Vahtrasin tarina siis pitkälti yhden henkilön kertomusta. En todellakaan väitä, etteikö vaimon kertomus voisi pitää paikkaansa ja tähän liittyy jotain hämärää. Mutta haluaisin saada lisädokumentaatiota pelastumisen tueksi. Pihtistä sitä riittää, Vahtrasista ei.

Jos sillä spekuloi, että pelastautumiset on tosijuttu ja samalla myös katoamiset, niin syitä voi olla lukuisia. Pihtin on pitänyt tietää aluksen todellisesta kunnosta. JAIC:n tutkinta alusta loppuun oli kompromissien hakemista, synnytetään kokonaisuus missä oli vain onnettomia sattumia, syyttävää sormea on mahdoton suunnata vain tiettyyn suuntaan. Piht erittäin korkea-arvoisena aluksen päällikkönä olisi omannut auktoriteetin puhua asioita joita ei ehkä haluttu julkisuuteen. Jäänyt meikällä vähän epäselväksi, että oliko Vahtras nyt ruorimies vai joku kaupan pitäjä, vähän lähteestä riippuen kerrotaan eri tarinaa. Mutta kuitenkin arvoltaan huomattavasti alempana hierarkiassa, mitä sellaista Vahtras tiesi, että olisi pitänyt tappaa jälkikäteen? Se meikää ehkä hieman ihmetyttää. Vaikuttaa kaveri lähinnä rivimieheltä vailla tietoa suuremmista "liikesalaisuuksista"

Aluksella kuljetettiin sotakamaa, mahdollisesti näin tehtiin myös onnettomuuslähdöllä. Mutta oliko tämä niin iso asia, että sen salaisuuden peittämiseksi olisi pitänyt hoidella päiviltä useampi pelastunut miehistöjäsen? Saa olla aika salaista kamaa kyllä.

Ruotsalaisten peittämisoperaatio alkoi ennen kuin JAIC olisi saanut koko raporttiaan ulos mikä mielestäni vähän erikoista. Oikeita syitä voi lähinnä arvailla, ja ehkäpä yksi Estonian suurimpia mysteereitä. Selityksenä taidettiin joskus antaa haudanryöstäjät, mutta kyllä ontuu ja pahemman kerran. Tähän mysteeriin vastaus löytynee niistä kuuluisista kassakaapeista Tukholman suunnalta.

[Routalempi]

Tuotahan voi nyt halutessaan taas testata. Heti kun Ukrainan-sota alkoi, Suomen televisiossa luettiin osa hinnoista, joita muut suurvallat ovat valmiita maksamaan Ukrainaan jääneestä, venäläisestä sotarojusta. Esimerkiksi panssarivaunu oli puolen miljoonan arvoinen, ja ostaja oli valmis ostamaan useammankin.

Jos joku haluaa uhrautua ja käy köpelösti, lupaan tulla tänne haukkumaan venäläiset pikkumaisiksi. Miten ihmeessä joku voi niin vähästä suuttua, että ei hyväksy venäläisen sotamateriaalin - salaisen ja vähemmän salaisen - myymistä Yhdysvaltoihin, Israeliin ja minne vain..?

[Korpisoturi]

Tuotahan voi nyt halutessaan taas testata. Heti kun Ukrainan-sota alkoi, Suomen televisiossa luettiin osa hinnoista, joita muut suurvallat ovat valmiita maksamaan Ukrainaan jääneestä, venäläisestä sotarojusta. Esimerkiksi panssarivaunu oli puolen miljoonan arvoinen, ja ostaja oli valmis ostamaan useammankin.

Jos joku haluaa uhrautua ja käy köpelösti, lupaan tulla tänne haukkumaan venäläiset pikkumaisiksi. Miten ihmeessä joku voi niin vähästä suuttua, että ei hyväksy venäläisen sotamateriaalin - salaisen ja vähemmän salaisen - myymistä Yhdysvaltoihin, Israeliin ja minne vain..?

Kyllä sotamateriaalia tulisi saada myydä ja ostaa täysin vapaasti!

Mukava huomata, että Rautalampi on hengissä! Olin jo hetken kuvitellut, että olisi eliminoitu osana salaliittoa.

[Phobia]

Mun kaks senttiä.

Aluksella kuljetettu kerta muutama kyseenalaista (sota)materiaalia Ruotsiin. Laiva ei täysin merikelpoinen. Nyt myrsky ylllätti (vaikka kuinka väitetään vastaan). Miehistö ei ajantasalla. Sori Viro! Näin se vain oli silloin. Katastrofi oli valmis ja hullusti kävi. Ruotsi tiesi että messissä oli jotain ja meni heti sukeltaan paikaikalle ja halusi haudata laivan. Salata.

Ei sen isompia salaliittoja, u-bootteja tms.

Murtumat jne. tuli kun iskeytyi kovaan pohjaan.

[poepporoo]

Olen sitä Viking Sallyn läpileikkauskuvaa laivasta katsellut taas, kun 'vuosipäivä' alkaa olemaan lähellä. Onko täällä mietitty sellaista vaihtoehtoa, että Estonian keulaan olisi kohdistunut yhtäaikaisesti tai hyvin kapean aikaikkunan sisällä, sekä ulkoapäin, että sisältä päin erilaiset massavoimat?

Olisikovatko lastatut autot, jotka olivat perä edellä laivan keulaan nähdän, voineet irrota kiinnityksistään ja vyöyryneet/iskeytyneet voimalla keulan ramppia vasten? Ehkä tästä seurauksena "suuri, metallinen pamaus"? Olisiko ramppi voinut taipua tässä vaiheessa keulavisiiriä hakkaamaan? Ja ulkopäin sitten nämä voimakkaat aallot heikentäneet keulavisiiriä osaltaan?

Millaista ravistelua tai kallistumaa tuon kokoinen alus tarvitsisi, että autojen kiinnitykset antaisivat periksi? Autoja oli lastattu kahteen kerrokseen. Ylemmässä kerroksessa oli siis henkilöautot(sisäänajokerroksesta luiska) ja alakerrassa(sisäänajokerros) rekat.

Estonian konemestarit tai vastaavat ovat kertoneet vain veden tulosta alukseen. Yhteisellä sopimuksella on voitu jättää jotakin olennaista kertomatta julkisuuteen? Jotakin, mikä osoittaisi suurta huolimattomuutta?

Se on kyllä valitettavan totta, mitä edellinen kirjoittaja hieman vihjasi. Virossa yritettiin varmasti tehdä parhaansa mutta silloin oli vielä todella köyhää. Esimerkiksi ihan perustarpeista eestiläisillä oli pulaa, kuten deodorantti. Tuollaisena aikana ei välttämättä kaikki asiat toimi kaiken taiteen sääntöjen mukaan?
Nykypäivänä osat ovatkin vaihtuneet ja suomalaisilla ei ole varaa yhtään mihinkään..