Gustafssonin vammat (ketju 2)

[MikaK]

^Minusta on ihan ok, että todistelet lisää ymmärtämättömyyttäsi, jos se kerran on sinulle tärkeää.
Asiaa ymmärtäville on selvää, että Gustafssonin aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto kliinisten havaintojen lisäksi oli hänen aivosähköfilmissään 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusiorajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa sekä röntgenlääkärin ja neurokirurgien tekemät diagnoosit kallonpohjan murtumasta ja aivoruhjetasoisesta aivovammasta.

Lainaus: ETPKn yhteenveto:

"Tuotu poliklinikalle 5.6.1960 klo 14.00. Tulovaiheessa on merkitty: "unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää". Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80.

Diagnoosi tästä lienee krapula sekä morkkis siitä mitä tuli tehtyä. Känniset puhuvat niin ettei saa selvää. Arvot on muuten kuin terveellä nuorella miehellä, toki promilleja saattoi vielä olla veressä joten ei kun osastolle selviimään ja röökipaikalle kessulle naureskellen miten hölmöjä sen ajan viranomaiset olivat. Ompelivat teltan tappelun nakkikioskivammat kuntoon ja vielä 2000-luvullakin spekuloidaan täysin olemattomista aivovammoista.

[LexVeritas]

^Saat toki tehdä minkälaisen arvailuun perustuvan henkilökohtaisen diagnoosin tahansa 65 vuoden päästä tapahtuneesta, mutta eihän sillä aikalaislääkärien tekemiin verrattuna mitään merkitystä ole.

[Ross Sullivan]

^Minusta on ihan ok, että todistelet lisää ymmärtämättömyyttäsi, jos se kerran on sinulle tärkeää.
Asiaa ymmärtäville on selvää, että Gustafssonin aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto kliinisten havaintojen lisäksi oli hänen aivosähköfilmissään 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusiorajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa sekä röntgenlääkärin ja neurokirurgien tekemät diagnoosit kallonpohjan murtumasta ja aivoruhjetasoisesta aivovammasta.

Lainaus: ETPKn yhteenveto:

"Tuotu poliklinikalle 5.6.1960 klo 14.00. Tulovaiheessa on merkitty: "unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää". Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80.

Diagnoosi tästä lienee krapula sekä morkkis siitä mitä tuli tehtyä. Känniset puhuvat niin ettei saa selvää. Arvot on muuten kuin terveellä nuorella miehellä, toki promilleja saattoi vielä olla veressä joten ei kun osastolle selviimään ja röökipaikalle kessulle naureskellen miten hölmöjä sen ajan viranomaiset olivat. Ompelivat teltan tappelun nakkikioskivammat kuntoon ja vielä 2000-luvullakin spekuloidaan täysin olemattomista aivovammoista.

Niin, ei tuossa varmaan ole erityisiä näyttelijätaitoja edes tarvittu, koska kukaan ei ole ihan alkuvaiheessa uhriasemaa kiistänyt.

[LexVeritas]

Aivoselkäydinnesteen valumista nenästä lienee vaikea näytellä.
Mielestäni on edelleen epätodennäköistä, että 18-vuotias, hidasluonteiseksi todettu valimo-oppilas olisi huijannut lääkäreitä diagnosoimaan hänelle aivoruhjetasoisen aivovamman sekä kallonpohjan murtuman, ja mm. osallistunut vapaaehtoisesti hypnoosi-istuntoihin vilunki mielessään.
Mikään ei tue väitettä näyttelemisestä. Esimerkiksi väitettyä 8 tunnin pituisen umpitajuttomuuden näyttelemistä vastaan sotii se tosiasia, että Gustafsson löydettäessä todistetusti liikahteli ja äännähteli murhapaikalla.
On harmi, että Gustafssonin röntgenkuvat ovat lakisääteisen säilytysajan täytyttyä asianmukaisesti hävitetyt.

[JasseHames]

Aivoselkäydinnesteen valumista nenästä lienee vaikea näytellä.
Mielestäni on edelleen epätodennäköistä, että 18-vuotias, hidasluonteiseksi todettu valimo-oppilas olisi huijannut lääkäreitä diagnosoimaan hänelle aivoruhjetasoisen aivovamman sekä kallonpohjan murtuman, ja mm. osallistunut vapaaehtoisesti hypnoosi-istuntoihin vilunki mielessään.
Mikään ei tue väitettä näyttelemisestä. Esimerkiksi väitettyä 8 tunnin pituisen umpitajuttomuuden näyttelemistä vastaan sotii se tosiasia, että Gustafsson löydettäessä todistetusti liikahteli ja äännähteli murhapaikalla.
On harmi, että Gustafssonin röntgenkuvat ovat lakisääteisen säilytysajan täytyttyä asianmukaisesti hävitetyt.

Tai ei sen valumisen näytteleminen sinänsä mitään näyttelijänlahjoja vaadi, mutta olisiko 18-vuotias poika ottanut ennakolta selvää, että aivovamman oireena voi olla aivoselkäydinnesteen valuminen nenästä ja että hän olisi hommannut ennalta jotain aivoselkäydinnesteeltä näyttävää limaa - mistä sellaista edes löytää?! - johonkin pussiin, sitten niellyt sitä kenenkään huomaamatta sairaalassa suun kautta ja lopuksi niistänyt ulos nenästään. En pelkästään sano, että tuollaisen tempun väittäminen Gustafssonin tekemäksi on äärimmäisen epäuskottavaa, vaan sanon myös, että sellainen väite on aivan mielisairasta paskaa.

[Ross Sullivan]

Aivoselkäydinnesteen valumista nenästä lienee vaikea näytellä.
Mielestäni on edelleen epätodennäköistä, että 18-vuotias, hidasluonteiseksi todettu valimo-oppilas olisi huijannut lääkäreitä diagnosoimaan hänelle aivoruhjetasoisen aivovamman sekä kallonpohjan murtuman, ja mm. osallistunut vapaaehtoisesti hypnoosi-istuntoihin vilunki mielessään.
Mikään ei tue väitettä näyttelemisestä. Esimerkiksi väitettyä 8 tunnin pituisen umpitajuttomuuden näyttelemistä vastaan sotii se tosiasia, että Gustafsson löydettäessä todistetusti liikahteli ja äännähteli murhapaikalla.
On harmi, että Gustafssonin röntgenkuvat ovat lakisääteisen säilytysajan täytyttyä asianmukaisesti hävitetyt.

Tai ei sen valumisen näytteleminen sinänsä mitään näyttelijänlahjoja vaadi, mutta olisiko 18-vuotias poika ottanut ennakolta selvää, että aivovamman oireena voi olla aivoselkäydinnesteen valuminen nenästä ja että hän olisi hommannut ennalta jotain aivoselkäydinnesteeltä näyttävää limaa - mistä sellaista edes löytää?! - johonkin pussiin, sitten niellyt sitä kenenkään huomaamatta sairaalassa suun kautta ja lopuksi niistänyt ulos nenästään. En pelkästään sano, että tuollaisen tempun väittäminen Gustafssonin tekemäksi on äärimmäisen epäuskottavaa, vaan sanon myös, että sellainen väite on aivan mielisairasta paskaa.

Hassu-Jaana höpinät ovat aina vaan sekavampia! Olkiukkosi on aivan mielisairasta paskaa!

Tekoäly:

"Kyllä, kova isku voi aiheuttaa punasolujen esiintymistä selkäydinnesteessä ilman, että potilaalla on suoraa aivovammaa. Esimerkiksi kova isku päähän tai niskaan voi aiheuttaa verisuonten vaurioitumista ja verenvuotoa aivojen ympärillä tai jopa aivokalvojen alueella ilman, että kallossa tai aivoissa itsessään olisi vakavaa vammaa. Tällaisessa tilanteessa:

1. Subaraknoidaalinen verenvuoto (SAH): Kovassa iskussa päähän voi syntyä subaraknoidaalinen verenvuoto, jossa verta vuotaa aivokalvojen väliin, ja tämä voi päästä selkäydinnesteeseen. Tämä voi tapahtua ilman merkittävää kallonmurtumaa tai aivovammaa, vaikka isku olisi ollut voimakas.


2. Verisuonivaurio aivojen alueella: Vaikka aivovammaa ei olisikaan, kova isku voi vaurioittaa pieniä verisuonia aivojen tai aivokalvojen alueella, jolloin verta päätyy selkäydinnesteeseen.


3. Verenvuoto aivokalvoille ilman kallovammaa: Kova isku voi myös aiheuttaa pientä verenvuotoa aivokalvoille, joka ei välttämättä johda suurempaan aivovammaan, mutta voi silti näkyä selkäydinnesteessä punasoluina.



Tällaisessa tilanteessa on tärkeää tutkia tarkasti tilanne, koska verenvuoto, vaikka se ei olisikaan suurta, voi silti olla merkki vakavammasta vauriosta, joka voi vaatia lisätutkimuksia, kuten CT- tai MRI-kuvauksia. Jos potilas on saanut kovan iskun ja punasoluja löytyy selkäydinnesteestä, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin, joka voi arvioida tilanteen tarkemmin."

[Ross Sullivan]

Riittää siis, että Nisse on näytellyt uhria. Rasittuneena ja krapulassa se lienee ollut melko helppoa.

[LexVeritas]

^Olet siis tekoälysuolloksestasi päätellen sitä mieltä, että Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä on ollut verta. Onneksi olkoon vaan...Äly hoi.

Jasse Hamesin kirjoitus liittyi siihen, että kallonpohjan murtumassa on tyypillistä, että potilaalla valuu aivoselkäydinnestettä nenästä (tai korvasta). Gustafssonilla näin on todettu tapahtuneen. Lisäksi hänellä on diagnosoitu Brillen hematooma, joka luotettavasti indikoi kallonpohjan murtumaa.

[Ross Sullivan]

^Olet siis tekoälysuolloksestasi päätellen sitä mieltä, että Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä on ollut verta. Onneksi olkoon vaan...Äly hoi.

Jasse Hamesin kirjoitus liittyi siihen, että kallonpohjan murtumassa on tyypillistä, että potilaalla valuu aivoselkäydinnestettä nenästä (tai korvasta). Gustafssonilla näin on todettu tapahtuneen. Lisäksi hänellä on diagnosoitu Brillen hematooma, joka luotettavasti indikoi kallonpohjan murtumaa.

Onneksi olkoon vaan! Äly hoi ja rehellisyys myös! Asiasta ei ole luotettavaa näyttöä, joten älä yritä kusettaa.

Sitä paitsi:

"Kova isku päähän voi aiheuttaa verenvuotoa aivoselkäydinnesteessä, mutta tämä ei ole yleistä ilman aivovammaa. Verenvuoto aivoselkäydinnesteessä ilman aivovammaa on harvinaisempaa, mutta se voi silti tapahtua tietyissä olosuhteissa. Tässä on joitakin mahdollisia mekanismeja, joissa kova isku voi aiheuttaa verenvuotoa ilman suoraa aivovammaa:

1. Subaraknoidaalinen verenvuoto (SAH):

Kova isku päähän voi aiheuttaa verenvuotoa aivojen ja aivokalvojen väliin, vaikka kallossa ei olisi murtumia. Tämä voi johtua aivovaltimon tai pienten verisuonten vaurioitumisesta iskussa. Jos verenvuoto on tarpeeksi voimakasta, se voi näkyä aivoselkäydinnesteessä.

Subaraknoidaalinen verenvuoto voi olla seurausta voimakkaasta iskusta, vaikka kallossa ei olisi havaittavissa suuria vaurioita.


2. Pieniä verisuonivaurioita aivojen alueella:

Vaikka aivovammaa, kuten kallonmurtumaa tai aivotärähdystä ei olisikaan, isku voi silti aiheuttaa pienten verisuonten vaurioita aivojen alueella, jolloin verta voi päästä aivoselkäydinnesteeseen. Tämä voi johtaa verenvuotoon ilman ilmeistä suurta vammaa.


3. Aivokalvojen vaurioituminen:

Jos kova isku vaikuttaa aivokalvoihin, ne voivat vaurioitua ja aiheuttaa pientä verenvuotoa, joka voi siirtyä aivoselkäydinnesteeseen. Tämä voi tapahtua ilman suuria aivovammoja, mutta aivokalvovauriot voivat silti aiheuttaa vakavia seurauksia.


4. Verisuonisairaudet tai hauraus:

Jos henkilöllä on olemassa verisuonisairaus tai verisuonien heikkous, esimerkiksi aneurysma, kova isku voi laukaista verenvuodon, vaikka ei olisi suoraa aivovammaa. Tämä voi johtaa verenvuotoon aivoselkäydinnesteeseen ilman, että kallossa olisi murtumia.


Yhteenveto:

Kova isku päähän voi aiheuttaa verenvuotoa aivoselkäydinnesteeseen ilman suuria aivovammoja, mutta tällöin on kyseessä yleensä pienempien verisuonten vaurioituminen tai aivokalvojen vaurioituminen. Tämä ei kuitenkaan ole yleistä, ja verenvuoto aivoselkäydinnesteessä on aina vakava oire, joka vaatii tarkempaa lääkärin arviointia ja tutkimuksia (esimerkiksi CT- tai MRI-kuvaus) selvittääkseen verenvuodon syyn ja laajuuden."

[Ross Sullivan]

Tekoäly on muuten hemmetin tehokas paskapuheiden todentamisessa.

Tosiaan Nissen aivovammasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin hänen omat paskapuheensa. Aivan kuten yksi Suomen kuuluisimmista lääkäreistä oikeudenkäynnissä totesi.

[LexVeritas]

^ Älytön sekoilu jatkuu näemmä.

Hauskaa toki nähdä, että olet sitä mieltä, että Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä saattoi hyvinkin olla verta. Myös Tenovuo piti sitä mahdollisena, mutta korosti, ettei verettömyys todistanut aivovamman olemattomuutta, mikä ihan totta onkin!

Yritä nyt ymmärtää, että kallonpohjan murtumassa tyypillisesti nenästä valuvan aivoselkäydinnesteen ei tarvitse olla veristä.

[Ross Sullivan]

^ Älytön sekoilu jatkuu näemmä.

Hauskaa toki nähdä, että olet näköjään sitä mieltä, että Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä saattoi hyvinkin olla verta. Myös Tenovuo piti sitä mahdollisena, mutta korosti, ettei verettömyys todistanut aivovamman olemattomuutta, mikä ihan totta onkin!

Yritä nyt ymmärtää, että kallonpohjan murtumassa tyypillisesti nenästä valuvan aivoselkäydinnesteen ei tarvitse olla veristä.

Sinähän olet jatkanut älytöntä sekoiluasi nyt jo 4 vuotta putkeen.

"Kyllä, 1960-luvun diagnostisessa käytännössä aivoselkäydinnesteessä olevan veren havaitsemisessa oli useita epävarmuuksia ja rajoitteita, johtuen teknologian ja lääketieteellisten välineiden puutteista verrattuna nykypäivän menetelmiin. Tässä on joitakin epävarmuuksia ja haasteita, jotka liittyivät diagnosointiin:

1. Rajoitettu kuvantamistekniikka

CT- ja MRI-kuvaukset eivät olleet käytettävissä 1960-luvulla, joten aivojen ja aivokalvojen verenvuotojen ja muiden vaurioiden havaitseminen oli vaikeaa. Tämä teki aivoselkäydinnesteessä olevan veren syyn selvittämisestä haastavampaa, koska röntgen ei pystynyt tarjoamaan yksityiskohtaista tietoa aivojen tilasta.

Kuvantaminen oli rajoittunutta ja saatavilla vain tietyissä suurissa sairaaloissa, mikä voi johtaa epävarmuuksiin ja viivästyksiin diagnoosissa.


2. Lumbaalipunktio ja sen tarkkuus

Lumbaalipunktio oli ja on edelleen tärkeä menetelmä aivoselkäydinnesteen tutkimiseksi, mutta se ei antanut aina täydellistä tietoa verenvuodon syystä. Vaikka mikroskopialla voitiin havaita verta, sen syy ei aina ollut selvä. Pieni verenvuoto aivoselkäydinnesteessä saattoi olla vaikea erottaa muunlaisista muutoksista, kuten infektioista tai muista ei-traumaattisista sairauksista.

Jos potilas oli kärsinyt aivovammasta, mutta ei ollut ilmeisiä aivovaurioita tai kallonmurtumia, diagnosointi oli epävarmempaa ja saatettiin joutua luottamaan enemmän kliinisiin oireisiin kuin testituloksiin.


3. Mikroskopian rajoitteet

Mikroskopia oli käytössä aivoselkäydinnesteen tutkimuksessa, mutta se ei aina antanut tarkkaa tietoa, erityisesti pienten verenvuotojen tai häilyvien kemiallisten muutosten osalta. Tällöin epävarmuuksia saattoi esiintyä sen suhteen, oliko verenvuoto merkki aivovammasta vai jostain muusta sairaudesta.

Aivoverenvuoto ei aina ollut helppo erottaa muista sairauksista, kuten infektiosta, ja se saattoi jäädä havaitsematta, jos se oli hyvin pieni.


4. Väärä diagnoosi

Koska 1960-luvulla ei ollut yhtä paljon tukea teknologialta, väärä diagnoosi oli mahdollinen. Esimerkiksi jos potilaalla oli päänsärky ja selkeästi lisääntynyt paine aivoissa, mutta ei ollut selkeitä merkkejä verenvuodosta (esimerkiksi mikroskooppiset tutkimukset eivät paljastaneet verta), saatettiin epäillä muita syitä, kuten tulehduksia tai kasvaimia, vaikka verenvuotoa olisi ollutkin.

Lisäksi ei ollut yhtä tarkkoja testejä, jotka pystyisivät erottamaan subaraknoidaalisen verenvuodon (aivojen ympärillä olevan verenvuodon) muista tiloista, mikä saattoi johtaa epävarmuuteen ja viivästyneeseen hoitoon.


5. Rajoitetut hoitovaihtoehdot

1960-luvulla aivovammojen hoito oli rajoitetumpaa kuin tänä päivänä. Vaikka diagnoosi olikin epäselvempi, hoito oli vieläkin enemmän rajoittunut ja keskittyi enimmäkseen konservatiivisiin hoitomuotoihin, kuten lepoon ja oireiden hallintaan. Tämä teki hoidon aloittamisesta hitaampaa, jos diagnoosi oli epävarma.


Yhteenveto:

1960-luvulla aivoselkäydinnesteessä olevan veren diagnosointi oli epävarmempaa ja vaikeampaa verrattuna nykyisiin menetelmiin. Rajoitukset kuvantamistekniikassa, mikroskopiassa ja tutkimusten tarkkuudessa saattoivat johtaa epävarmuuksiin ja viivästyksiin diagnoosissa. Lisäksi väärä diagnoosi oli mahdollinen, koska oireet saattoivat muistuttaa muita sairauksia ja tekniset työkalut eivät olleet yhtä tarkkoja."

[LexVeritas]

^ Ilmeisestikin Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä oli siis mielestäsi verta?
Ja tämä väittämäsi verisyys jotenkin mielestäsi todistaa, ettei Gustafssonilla ollut aivovammaa, vai?

[Ross Sullivan]

^ Ilmeisestikin Gustafssonin aivoselkäydinnesteessä oli siis mielestäsi verta?
Ja tämä väittämäsi verisyys jotenkin mielestäsi todistaa, ettei Gustafssonilla ollut aivovammaa, vai?

Ei kai siitä haittaa ole, että testataan kaikki mahdolliset tarinat?

"Kovan iskun seurauksena aivoselkäydinnesteen valuminen nenästä tai korvasta ilman aivovammaa on epätavallista, mutta mahdollista. Yleensä kovasta iskusta päähän seuraa joko kallonmurtuma tai aivokalvovaurio, jotka johtavat aivoselkäydinnesteen vuotamiseen.

Miksi kovasta iskusta päähän voi tulla CSF-vuoto?

1. Kallon pohjan murtuma: Vaikka kallonmurtuma voi ilmetä vakavina aivovammoina, kovan iskun seurauksena voi syntyä pieniä murtumia kallon pohjassa. Näiden murtumien seurauksena aivokalvot voivat vaurioitua, jolloin aivoselkäydinneste valuu nenästä (CSF-nuhka) tai korvasta (CSF-otorrhea). Tämä voi tapahtua ilman vakavaa aivovammaa, mutta kallon rakenteiden heikkous tai murtuma voi silti aiheuttaa vuodon.


2. Paikallinen vaurio ilman laajempaa aivovammaa: Jos isku kohdistuu tiettyyn osaan päätä, kuten kallon pohjaan tai korvanympäristöön, se voi aiheuttaa vaurioita vain tietyille alueille, jotka johtavat CSF:n vuotamiseen ilman laajempaa aivovammaa. Esimerkiksi aivokalvon vaurioituminen saattaa riittää, jotta nestettä pääsee vuotamaan.



Mikä tilanne ei yleensä johda aivovammaan mutta voi aiheuttaa vuodon?

Pienet iskut tai putoamiset voivat vaurioittaa aivokalvoja tai kallon pohjaa ilman, että ne aiheuttavat vakavaa aivovammaa. Tämä voi riittää aiheuttamaan CSF-vuodon, erityisesti jos isku on kohdistanut kallon herkämpään alueeseen, kuten kallon pohjaan, mutta ei ole johtanut aivokudoksen vaurioon.


Yhteenveto:

Kovan iskun seurauksena aivoselkäydinnesteen valuminen voi tapahtua ilman aivovammaa, erityisesti silloin, kun isku kohdistuu kallon alueelle, joka aiheuttaa vaurion aivokalvoille tai kallon rakenteelle. Tämä voi johtaa CSF-vuotoon nenästä tai korvasta ilman laajempia aivovammoja, mutta se on harvinaisempaa ja vaatii aina tarkempaa lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa."

[Ross Sullivan]

Milloin alatte esittäämään näyttöä Nissen (keskivaikeasta) aivovammasta, joka ei perustu Nissen paskapuheisiin ja höttöisiin 60-luvun diagnooseihin?