Ulvilan vuoden 2012 seksuaalirikostuomion uusintakäsittely 2025

[Sfo]

Mun mielestäni jotain todella pahaa on tapahtunut tuossa perheessä.

Nuo tarinat ovat oireilua sen takia, että Anneli tappoi isän.
Onhan se nyt täysin selvää.
... Vaikka sitä ei saa varsinkaan täällä sanoa, tai saa kimppuunsa sellaisen paskamyrskyn että puut kaatuu.

Ja isosisko tuntuu olevan tuollaisten juttujen aloittaja.
Ei sijaisperhe.

Ei tuo poika ole noin pahassa kunnossa sen takia, että on "valehdellut lapsuudessa".
Jotain hirveää on tapahtunut.

Jens Whatever on mulkku. Saatte todeta mitä vain, mutta se ei muuta mun näkemystäni Jensin mulkkuudesta.
Hirveä ihminen.

[Taikatalvi2013]

Mun mielestäni jotain todella pahaa on tapahtunut tuossa perheessä.

Nuo tarinat ovat oireilua sen takia, että Anneli tappoi isän.
Onhan se nyt täysin selvää.
... Vaikka sitä ei saa varsinkaan täällä sanoa, tai saa kimppuunsa sellaisen paskamyrskyn että puut kaatuu.

Ja isosisko tuntuu olevan tuollaisten juttujen aloittaja.
Ei sijaisperhe.

Ei tuo poika ole noin pahassa kunnossa sen takia, että on "valehdellut lapsuudessa".
Jotain hirveää on tapahtunut.

Jens Whatever on mulkku. Saatte todeta mitä vain, mutta se ei muuta mun näkemystäni Jensin mulkkuudesta.
Hirveä ihminen.

Niin. Eiköhän oireilun syyksi riitä jo pelkästään se, että isä on murhattu. Jens on varmasti edustanut lapsille uhkaa, mutta se ei vielä riitä todisteeksi kidustustasoisesta hyväksikäytöstä.

Kysymys on myös oikeusvaltioperiaatteesta, millä todisteilla voidaan langettaa tuomioita. Riittääkö esim. UV-valo, joka on maailmassa yhden ainoan lääkärin hyödyntämä. En ainakaan haluaisi tällaista tapahtuvan omalla kohdallani.

[kirjakeräilijä]

No, kun pojalta kysyttiin, että miksei hän aikaisemmin kertonut näistä asioista sillä ekalla puhuttelukerralla, niin hän vastasi että "oon sulkenu sen pois tietoisesta mielestäni" =)

Ihmettelin Oikeusmurha-kirjaa lukiessani, että kuka tonikänen poika muka tietäisi tuollaista sanaa! Eli "ikätasoista sanastoa", juu kyllä. Sitten tämmöset "kyvykkyydet" mun muistaakseni kuitattiin sillä, että pojalla oli ikätasoaan paremmat kognitiiviset kyvyt.

Tää muuten oli mulle valtavan kokoinen red flag: "repressed memory therapy", jossa tukahdutettuja muistoja nostettiin juuri sinne tietoiseen mieleen, oli kuuminta hottia Yhdysvalloissa saatanapaniikin aikaan. Esim. Michelle Remembers-kirja on syntynyt, kun terapiassa tämän Michellen tietoisuuteen on noussut muistoja saatanakultista hypnoterapian avulla. Ja nämä siis valemuistoja.

Veikkaan Arin vaikutusta tässä.

[VittoriaVetra]

Sinkkuelämää sarjassa on syystäkin ihan ikäsuositus annettu.

Netflixissä: 16+ (K16).
DVD-julkaisut: Vaihtelee, mutta usein 12+ tai 15+ (esim. kausi 1 on ollut 12+, kausi 5 on 15+).
Syy: Sarja käsittelee avoimesti seksiä, ihmissuhteita, uraa ja New Yorkin elämää, sisältäen aikuisille suunnattua sisältöä.

Ja 7v poika katselee oman äitinsä kanssa sarjaa. Äitin mielestä ikäsuosituksista viis. Ei varmasti äidille tullut edes mieleen että lapsi ei kyseistä sarjaa saisi katsoa.

Itselle ei tulisi mieleenkään että antaisin noinkin nuoren sitä sarjaa katsoa.

[Kuolemannaakka]

Se asia mikä minulla tässä oikeudenkäynnissä eniten levottomuutta aiheuttaa ja mietityttää sekä on yllättänyt on se, että lapset ovat sysänneet vastuun jutuistaan kokonaan sijaisvanhemmille.

Mielestäni lsh-jutut tulevat ihan satavarmasti Ahorinnan kirjasta ja murhajutut tulevat minfon jutuista kesältä 2010. Mutta: niinkuin kirjassanikin kyselen: miten lapset ovat voineet muistaa ne niin tarkasti? Ja ongelmaa vain lisää se, että lasten teoria on nyt, että sijaisvanhemmat välittivät ne jutut heille. Siis että he ITSE eivät lukeneet Ahorintaa, minfoa tai pornoa, vaan sijaisvanhemmat jotenkin saivat nämä tiedot ja tarkat yksityiskohdat heidän päihinsä. Kun yritän olla puolueeton, niin tämä asia vähän arveluttaa.

Totta puhuen oletin, että tässä oikeudenkäynnissä lapset kertovat, että Arilla oli tämmöinen kirja hyllyssään ja sitten niitten koneella oli kirjanmerkeissä jotain minfon keskusteluja, että sieltä me ne jutut katottiin, ja kaikki hölmöt usko ja me itsekin jo sitten uskottiin.

Tämä olisi tehnyt oikeudenkäynnistä paljon helpomman ja yksinkertaisemman: lapset ovat altistuneet vaikeassa tilanteessa aineistolle ja sieltä saaneet ainekset tarinoihinsa, jotka aikuiset on halunneet uskoa, muka huomaamatta niiden lähdettä.

Mutta lapset laittoivatkin kaiken sijaisvanhempien syyksi, siis että nämä aktiivisesti syöttivät tarinat heidän päihinsä. Silti heistä kukaan ei muista Ahorinnan kirjaa eikä minfon juttuja, ja sijaisvanhemmat myös kieltävät kirjaa koskaan lukeneensa.

Kun mitkään asiat eivät tule tyhjästä. Hommasta tuli vaikeampi ja repivämpi ja hankalampi todistaa. Lasten uusissa kertomuksissa tavallaan aikaisempien tarinoiden Annelin pahuus siirtyi nyt sijaisvanhempien pahuudeksi.

Olen miettinyt sitä, kuinka paljon yksityiskohtia muistan jostain ala-asteen ajoilta, ja kyllä se on hyvin vähän mitä sieltä muistaa. Jotain katkelmia sieltä täältä, joiden ei tarvitse olla juurikaan tarkkoja tai edes totta. Mutta voiko lapsi unohtaa lukeneensa kiellettyä saatananpalvontakirjaa ja murhajuttuja netistä, jos hän on aikanaan muistanut asiat erittäin tarkkaan? Voiko sen koko asian unohtaa? No, kyllähän esim koulussa tietysti luettiin vaikka kokeisiin ihan hulluna, että asiat osasi ulkoa, vaikka nyt ei muista yhtään mitään. Mutta kun tää on vähän eri asia kuin joku koulun koe ja luulisi jättäneen kovemman muistijäljen. Kyllä minä muistan vieläkin, että tuli 1986 luettua salaa Hohtoa, vaikka ei olisi kannattanut=)


Kyllähän tämä juttu puolustuksen kannalta menee läpi että heilahtaa, koska mitään konkreettista ei löydy, kun ei sitä ole ollut alun perinkään. Mutta haluaisin saada selvyyden noitten kertomusten syntymisestä ja miten tämä kuvio loppujen lopuksi meni. Nyt ei ole vielä oikein kirkastunut kokonaiskuvio.

[Kuolemannaakka]

No, kun pojalta kysyttiin, että miksei hän aikaisemmin kertonut näistä asioista sillä ekalla puhuttelukerralla, niin hän vastasi että "oon sulkenu sen pois tietoisesta mielestäni" =)

Ihmettelin Oikeusmurha-kirjaa lukiessani, että kuka tonikänen poika muka tietäisi tuollaista sanaa! Eli "ikätasoista sanastoa", juu kyllä. Sitten tämmöset "kyvykkyydet" mun muistaakseni kuitattiin sillä, että pojalla oli ikätasoaan paremmat kognitiiviset kyvyt.

Tää muuten oli mulle valtavan kokoinen red flag: "repressed memory therapy", jossa tukahdutettuja muistoja nostettiin juuri sinne tietoiseen mieleen, oli kuuminta hottia Yhdysvalloissa saatanapaniikin aikaan. Esim. Michelle Remembers-kirja on syntynyt, kun terapiassa tämän Michellen tietoisuuteen on noussut muistoja saatanakultista hypnoterapian avulla. Ja nämä siis valemuistoja.

Veikkaan Arin vaikutusta tässä.

Juu, mä olen tehnyt tommoisen kirjankin tästä Ulvila-aiheesta, kannattaa lukea=) Saa ilmaiseksi tosta alla olevasta linkistä tai minfon etusivun "ilmaiskirjat"-osiosta. On jo tehty 2018 eka versio, mutta tää 2020 on parempi ja laajempi.

[Taikatalvi2013]

Sinkkuelämää sarjassa on syystäkin ihan ikäsuositus annettu.

Netflixissä: 16+ (K16).
DVD-julkaisut: Vaihtelee, mutta usein 12+ tai 15+ (esim. kausi 1 on ollut 12+, kausi 5 on 15+).
Syy: Sarja käsittelee avoimesti seksiä, ihmissuhteita, uraa ja New Yorkin elämää, sisältäen aikuisille suunnattua sisältöä.

Ja 7v poika katselee oman äitinsä kanssa sarjaa. Äitin mielestä ikäsuosituksista viis. Ei varmasti äidille tullut edes mieleen että lapsi ei kyseistä sarjaa saisi katsoa.

Itselle ei tulisi mieleenkään että antaisin noinkin nuoren sitä sarjaa katsoa.

Niin, kun Maikkarilla on sarjaa aikoinaan esitetty, ikärajat ei olleet tällä tavalla jatkuvasti esillä. Suomessa on ollut ihan tavallista ajatella, mikä tulee yleisesti televisiosta, on kaikille sopivaa.

[VittoriaVetra]

Sinkkuelämää sarjassa on syystäkin ihan ikäsuositus annettu.

Netflixissä: 16+ (K16).
DVD-julkaisut: Vaihtelee, mutta usein 12+ tai 15+ (esim. kausi 1 on ollut 12+, kausi 5 on 15+).
Syy: Sarja käsittelee avoimesti seksiä, ihmissuhteita, uraa ja New Yorkin elämää, sisältäen aikuisille suunnattua sisältöä.

Ja 7v poika katselee oman äitinsä kanssa sarjaa. Äitin mielestä ikäsuosituksista viis. Ei varmasti äidille tullut edes mieleen että lapsi ei kyseistä sarjaa saisi katsoa.

Itselle ei tulisi mieleenkään että antaisin noinkin nuoren sitä sarjaa katsoa.

Niin, kun Maikkarilla on sarjaa aikoinaan esitetty, ikärajat ei olleet tällä tavalla jatkuvasti esillä. Suomessa on ollut ihan tavallista ajatella, mikä tulee yleisesti televisiosta, on kaikille sopivaa.

Juu ei silti niin nuori tuollaisia saanut katsella ja syystäkin. Teini voisi ymmärtää mutta ei 7v

[loaded]

Kuolemannaakka: tämä saaga nostattaa sellaisia kierroksia, että keskustelua ei asian tiimoilta enää juurikaan ole, pelkkää Annelistien pilkkaa todistajia kohtaan.
Poikkeuksena nyt sinun kirjoituksesi joten kiitos siitä. Tuskinpa totuus tästä kaikesta koskaan selviää. Kukaan, joka ei ole asianosainen, ei oikeasti voi tietää miten asiat on.
Se ihmetyttää toiseksi nuorimman tyttären käytöksessä, että oli naureskellut eilen Joki-Erkkilän (vai oliko se toisen todistajan) jutuille (näin luin muistaakseni mtv:ltä). Hänen ja muiden lasten kertomusten takiahan tutkimukset alun perin aloitettiin. Itse en usko, että sijaisvanhemmat olisivat noin perusteellisesti osanneet (tai halunneet) aivopestä lapsia, mutta ei mulla kyllä vaihtoehtoistakaan teoriaa ole.

[Kaalimato]

"Uusissa kertomuksissa on tullut ilmi, että sijaisperheessä oli jatkuvasti pelon ilmapiiri. Tuliko teille mitään viitteitä siitä, että lapset olisivat pelänneet sijaisvanhempia?

"Ei. He sanoivat usein, että siellä on turvallista olla, siellä on rajat ja säännöt.""

Ei kuulosta lainkaan lapsen puheelta. Lapset eivät tyypillisesti osaa arvostaa rajoja ja sääntöjä. Kuulostaa aikuisen suusta tulevalta puheelta.

Juuri sama tuli mieleen! Kuka tahansa maallikkokin tajuaa, että ei kukaan lapsi sano, että hyvä kun täällä on rajat ja säännöt. Voi hyvää päivää.... Ja myöhemmin jompikumpi psykologi sanoo, että "lasten puheissa ei käytetty aikuisen kieltä". Jaa ei vai... Lisää puusilmiä tämän jutun ympärillä.

Samaa settiä, kuin se, että hyvä kun me harjoiteltiin..

[Taikatalvi2013]

Olen miettinyt sitä, kuinka paljon yksityiskohtia muistan jostain ala-asteen ajoilta, ja kyllä se on hyvin vähän mitä sieltä muistaa. Jotain katkelmia sieltä täältä, joiden ei tarvitse olla juurikaan tarkkoja tai edes totta. Mutta voiko lapsi unohtaa lukeneensa kiellettyä saatananpalvontakirjaa ja murhajuttuja netistä, jos hän on aikanaan muistanut asiat erittäin tarkkaan? Voiko sen koko asian unohtaa? No, kyllähän esim koulussa tietysti luettiin vaikka kokeisiin ihan hulluna, että asiat osasi ulkoa, vaikka nyt ei muista yhtään mitään. Mutta kun tää on vähän eri asia kuin joku koulun koe ja luulisi jättäneen kovemman muistijäljen. Kyllä minä muistan vieläkin, että tuli 1986 luettua salaa Hohtoa, vaikka ei olisi kannattanut=)


Kyllähän tämä juttu puolustuksen kannalta menee läpi että heilahtaa, koska mitään konkreettista ei löydy, kun ei sitä ole ollut alun perinkään. Mutta haluaisin saada selvyyden noitten kertomusten syntymisestä ja miten tämä kuvio loppujen lopuksi meni. Nyt ei ole vielä oikein kirkastunut kokonaiskuvio.

Totta. Musta tämä menee jossakin 10-12 -vuoden tienoilla, että alkaa muistaa tällaista luvatonta materiaalia. En pysty ainakaan itse jäljittämään varhaisempia lähteitä. Mä lapsena piirsin paljon (itseasiassa vieläkin), jossakin vaiheessa pornokuviakin , alle 10-vuotiaana, enkä millään tavalla kykene jäljentämään ideoiden alkuperää.

[loaded]

Ei tule Kaalimadolle mieleen, että tuo lause voi olla psykologin tulkinta siitä mitä on lapselta kuullut. Hän on voinut kysellä elämästä sijaiskodissa ja lapsen vastauksesta päätellyt, että ne on olleet lapselle ok sillä hetkellä.

[Riiva]

…
Se ihmetyttää toiseksi nuorimman tyttären käytöksessä, että oli naureskellut eilen Joki-Erkkilän (vai oliko se toisen todistajan) jutuille (näin luin muistaakseni mtv:ltä). Hänen ja muiden lasten kertomusten takiahan tutkimukset alun perin aloitettiin. …

Minä ajattelin Auerin tyttären naurahtelun johtuneen tilanteen ja koko asian absurdiuden lisäksi jännityksestä. Tiesi, että kohta on se hetki kun Fredman pyytää esittelemään olkapäätä. Olivat sopineet, että Anneli tulee tueksi. Tyttärellähän on ihan perusteltu pelko, että ihmiset saattavat nähdä jälkiä mitä ei ole ja asiat voivat kääntyä aivan sekopäisiksi. Pelkästään huomion keskipisteenä oleminen tuollaisessa tilanteessa jännittäisi.

[Vespa velutina]

Minun luullakseni lapset syyttävät sijaisvanhempia siitä, että nämä inttivät ja jankkasivat niin kauan, että jotain tarinaa alkoi syntyä. Vähän sama kuin koulun pakollinen ainekirjoitus; se on tehtävä, vaikka ei keksisi mitään. Ja tarinasta palkitaan.
Sijaisvanhemmat eivät siis olisi varsinaisesti tarinoiden keksijöitä, muuten kuin sanamuotojen osalta ("tietoinen mieli, palvelus ihmiskunnalle", jne).
Itse olen ollut aina hirmuisen mielikuvitusrikas ja keksin penskanakin tarinoita ihan tuosta vaan. Silloin kun en vielä osannut kirjoittaa, pakotin äitini tai mummin kirjuriksi. Sanelin heille kauheat määrät höpinöitä, koristelin paperit kiiltokuvilla ja niittasin kirjoiksi. Ne ovat tosi huvittavia, kun niitä nyt lukee.
Olenkin yrittänyt tätä taustaa vasten analysoida lasten videoituja kuulemisia. Se häiritsee, että olen vain live-seurantojen varassa. Niistä jää väkisinkin valtavasti aineistoa pois.
Minun silmääni lasten kertomukset eivät sisällä mitään sellaista, mitä vilkas mielikuvitus ei keksisi. Aineksia otetaan eletystä elämästä, nähdystä ja kuullusta, ja kaikki sekoittuu mielessä tarinaksi. Lapset ovat saattaneet lukea Ahorintaa, mutta eivät tunnista enää kirjaa. Meillä kaikilla on paljon sellaista tietoa, josta emme enää muista, mistä sen alun perin olemme kuulleet tai saaneet tietää. Sitten on katsottu Sinkkuelämää, Cartoon Networksin punaista pirua, ehkä Harry Pottereita, nähty City Marketin hyllyssä dildopakkaus ja kuultu radiossa Kaalimadon mainos, selailtu kirjastossa jotain musiikkilehteä, jossa esitellään synkkiä örinäbändejä jne.
Mikseivät psykologit antaneet esimerkkejä, mitkä tarinan osat olivat ehdottomasti sellaisia, joita ei voi keksiä? Ilta-Sanomien seurannassa ilmeisesti todistaja oli maininnut jonkun tällaisen pojan tarinan, mutta toimittaja ei toistanut sitä. Alistamista ja sadismia, hän sanoi. Ihan kuin lapset eivät keksisi alistavia ja sadistisia kertomuksia. Jotkut penskathan kiduttavat eläimiäkin leikeissään. Ei tuo nyt vaadi erityistä omakohtaista kokemusta.

[loaded]

Minä ajattelin Auerin tyttären naurahtelun johtuneen tilanteen ja koko asian absurdiuden lisäksi jännityksestä. Tiesi, että kohta on se hetki kun Fredman pyytää esittelemään olkapäätä. Olivat sopineet, että Anneli tulee tueksi. Tyttärellähän on ihan perusteltu pelko, että ihmiset saattavat nähdä jälkiä mitä ei ole ja asiat voivat kääntyä aivan sekopäisiksi. Pelkästään huomion keskipisteenä oleminen tuollaisessa tilanteessa jännittäisi.

Normaalia käytöstä pikkulapselle, mutta hänhän on jo aikuinen.