Ulvilan vuoden 2012 seksuaalirikostuomion uusintakäsittely 2025

[nihilistinahalisti]

Yksi "pieni" ero: käräjäoikeus tuomitsi Auerin syylliseksi, eli ei tietenkään päässyt vapaaksi. Mutta jos tuomio olisi ollut syytön, niin olisi päässyt vapauteen, vaikkei tuomio olisikaan vielä lainvoimainen. Niin se taitaa Suomessa mennä.

Ei, ette ymmärtänyt.

Jos tuomio ei ole lainvoimainen heti päätöspäivänä, teidän väitteenne, "tuomio saa lainvoiman vasta kun valitusaika on mennyt, eli päätös teidån mielestänne ei ole lainvoimainen heti.

Minun näkemykseni ja lainsäädännönkin, (kun se ymmärretään lukea oikein) mukaan käo päätös on heti lain voimainen ja muutoksenhakuprosessi on erillinen toimi.

Eli teidän mukaanne Aueri olisi pitänyt päästää vapaaksi koska päätös ei ollut lainvoimainen, koska ei ollut kulunut valitusaika.

Tästä oli kyse, eli siitä onko käräjäoikeuden tuomio heti päätöspäivänä lainvoimainen vaiko ei ja meikän mielestä on ja muutoksenhaku on erillinen prosessi.

[mustapiste]

Ette sitten osaa lyhennellä tekstejä?
No en kyllä minäkään, mutta aina tulee pitkä sepustus tekoälyn kanssa.
(no nyt on lyhennetty lainausta)
Ei pidä välittää tekoälyn sanasekoilusta, johtuu siitä kun joku on oikeammassa kuin tekoälyt.

En tiedä millä perustein Auerin vangitsemispäätös sekä sen jatkamista koskevat päätökset on tehty, joten en osaa ottaa niiden arviointiin kantaa. Oma pointtini oli koko ajan se, että vangitseminen on pakkokeinolain mukaisena turvaamistoimena mahdollinen rikosprosessin eri vaiheissa ja myös tuomion antamisen jälkeen, mikäli edellytykset täyttyvät. Vangitsemisedelletysten arvioinnin asianmukaisuus Auerin tapauksessa on kokonaan oma kysymyksensä. On siis eri asia pohtia a) mitä keinoja laki mahdollistaa käytettäväksi tietyissä tilanteissa b) millä edellytyksillä keinoja voidaan käyttää ja c) miten edellytykset täyttyvät ottaen huomioon mm. laista ilmenevät oikeusperiaatteet ja henkilöön+tilanteeseen liittyvät yksilölliset olosuhteet. Oma mielenkiintoni kohdistui kohtaan a, snadisti myös kohtaan b.

Pakkokeinolaki mahdollistaa selvällä suomen kielellä epäillyn vangitsemisen mikäli
1) epäillystä rikoksesta on säädetty vähintään kaksi vuotta vankeutta tai
2) säädetty rangaistus on tätä lievempi (mutta ainakin vuosi vankeutta) JA tapauksen yksilölliset olosuhteet osoittavat, että käsillä on karttamis-, sotkemis-, tai/ja jatkamisvaara. Vaara voi kohdistua esitutkintaan, oikeudenkäyntiin ja/tai rangaistuksen toimeenpanoon.

Muistutuksena, että pidättämisen edellytykset ovat samat kuin epäillyn vangitsemisen, mikäli menet (ja toivottavasti menet) tuota pakkokeinolain 2 luvun 5 §:ää lukemaan. Etene siitä pykäliin 11 ja 12. Kuten aiemmin todettiin, tuomitun vangitsemisen ja vankeuden jatkamisen edellytykset poikkeavat hitusen ennen tuomion antoa tapahtuvan vangitsemisen edellytyksistä.

Vangitseminen voi turvata myös vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa rikosasian ratkaisun eli tuomion antamisen jälkeen. Jos asian käsittelyssä tuomittu ehdoton vankeusrangaistus on kaksi vuotta tai enemmän, vastaaja yleensä vangitaan heti. (Prosessioikeus, 2021)

[mustapiste]

Yksi "pieni" ero: käräjäoikeus tuomitsi Auerin syylliseksi, eli ei tietenkään päässyt vapaaksi. Mutta jos tuomio olisi ollut syytön, niin olisi päässyt vapauteen, vaikkei tuomio olisikaan vielä lainvoimainen. Niin se taitaa Suomessa mennä.

Ei, ette ymmärtänyt.

Jos tuomio ei ole lainvoimainen heti päätöspäivänä, teidän väitteenne, "tuomio saa lainvoiman vasta kun valitusaika on mennyt, eli päätös teidån mielestänne ei ole lainvoimainen heti.

Minun näkemykseni ja lainsäädännönkin, (kun se ymmärretään lukea oikein) mukaan käo päätös on heti lain voimainen ja muutoksenhakuprosessi on erillinen toimi.

Eli teidän mukaanne Aueri olisi pitänyt päästää vapaaksi koska päätös ei ollut lainvoimainen, koska ei ollut kulunut valitusaika.

Tästä oli kyse, eli siitä onko käräjäoikeuden tuomio heti päätöspäivänä lainvoimainen vaiko ei ja meikän mielestä on ja muutoksenhaku on erillinen prosessi.

Ei helvetti. sun käsitys lainvoimasta on ristiriidassa mm. prosessioikeuden proffan ja muiden oikeustieteilijöiden tuottaman tiedon kanssa. Ei siinä, saahan sitä olla ylimielisesti kuistilla jos se tuo iloa elämään. Ymmärrän toki tarpeen turvautua tekoälyyn, kun sehän tuottaa noilla sun prompteilla just sellasta ''tietoa'' mikä tukee sun käsityksiäsi. Ikävä kyllä et kykene tunnistamaan, milloin se on iloisen väärässä tai puhtaasti hallusinoi vastauksia. Kirjastosta löytyis kyllä prosessioikeuden kirjoja, joista tämänkin yksinkertaisen asian voisi tarkastaa, eli turha edes fantasioida mistään juristien portinvartioinnista. Minilexilläkin olis lainvoimasta oikeaa tietoa, mutta sekin on varmaan kenen tahansa turjakkeen internetiin tuottamaa disinfoa...

[nihilistinahalisti]

Ette sitten osaa lyhennellä tekstejä?
No en kyllä minäkään, mutta aina tulee pitkä sepustus tekoälyn kanssa.
(no nyt on lyhennetty lainausta)
Ei pidä välittää tekoälyn sanasekoilusta, johtuu siitä kun joku on oikeammassa kuin tekoälyt.

En tiedä millä perustein Auerin vangitsemispäätös sekä sen jatkamista koskevat päätökset on tehty, joten en osaa ottaa niiden arviointiin kantaa. Oma pointtini oli koko ajan se, että vangitseminen on pakkokeinolain mukaisena turvaamistoimena mahdollinen rikosprosessin eri vaiheissa ja myös tuomion antamisen jälkeen, mikäli edellytykset täyttyvät. Vangitsemisedelletysten arvioinnin asianmukaisuus Auerin tapauksessa on kokonaan oma kysymyksensä. On siis eri asia pohtia a) mitä keinoja laki mahdollistaa käytettäväksi tietyissä tilanteissa b) millä edellytyksillä keinoja voidaan käyttää ja c) miten edellytykset täyttyvät ottaen huomioon mm. laista ilmenevät oikeusperiaatteet ja henkilöön+tilanteeseen liittyvät yksilölliset olosuhteet. Oma mielenkiintoni kohdistui kohtaan a, snadisti myös kohtaan b.

Pakkokeinolaki mahdollistaa selvällä suomen kielellä epäillyn vangitsemisen mikäli
1) epäillystä rikoksesta on säädetty vähintään kaksi vuotta vankeutta tai
2) säädetty rangaistus on tätä lievempi (mutta ainakin vuosi vankeutta) JA tapauksen yksilölliset olosuhteet osoittavat, että käsillä on karttamis-, sotkemis-, tai/ja jatkamisvaara. Vaara voi kohdistua esitutkintaan, oikeudenkäyntiin ja/tai rangaistuksen toimeenpanoon.

Muistutuksena, että pidättämisen edellytykset ovat samat kuin epäillyn vangitsemisen, mikäli menet (ja toivottavasti menet) tuota pakkokeinolain 2 luvun 5 §:ää lukemaan. Etene siitä pykäliin 11 ja 12. Kuten aiemmin todettiin, tuomitun vangitsemisen ja vankeuden jatkamisen edellytykset poikkeavat hitusen ennen tuomion antoa tapahtuvan vangitsemisen edellytyksistä.

Vangitseminen voi turvata myös vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa rikosasian ratkaisun eli tuomion antamisen jälkeen. Jos asian käsittelyssä tuomittu ehdoton vankeusrangaistus on kaksi vuotta tai enemmän, vastaaja yleensä vangitaan heti. (Prosessioikeus, 2021)

Itse ydinkysymystä ette vieläkään havannoi vaikka siitä on väiteltykkin, eli astuuko käräjäoikeuden päätös heti voimaan vaiko ei.

Jos ei astu voimaan siksi koska on aikaa hakea muutosta, niin tällöin syylliseksi tuomittukkin pitäisi päästää vapaaksi ja vangita vasta tuon valitusajan jälkeen, eikä varmistamiseksi pitää vankeudessa mikä taas on EIS:N vastaista.

Mutta jos astuu voimaan heti päätöksen jälkeen, tällöin vangitsemista voidaan jatkaa, mutta jos vangitsemiselle ei ole ollut konkreettisia ja painavia perusteita, niin pakkokeinolain tutkintavankeus olisi pitänyt päättyä jo ennen syyttäjän syyttämispäätöstä, koska tutkinta oli jo loppunut, eli Aueria on kohdeltu lakien vastaisesti, koska hän joutui vankilassa ollessaan laatimaan oikeudenkäyntiään varten puolustautumistaan/tapaamaan oikeusavustajaansa.

Eli tässä on toimittu asenteellisesti ja ihmisoikeuksien vastaisesti ja on/olisi EIT:n paikka.

Kirjoittaja mustapiste Ei helvetti. sun käsitys lainvoimasta on ristiriidassa mm. prosessioikeuden proffan ja muiden oikeustieteilijöiden tuottaman tiedon kanssa. Ei siinä, saahan sitä olla ylimielisesti kuistilla jos se tuo iloa elämään. Ymmärrän toki tarpeen turvautua tekoälyyn, kun sehän tuottaa noilla sun prompteilla just sellasta ''tietoa'' mikä tukee sun käsityksiäsi. Ikävä kyllä et kykene tunnistamaan, milloin se on iloisen väärässä tai puhtaasti hallusinoi vastauksia. Kirjastosta löytyis kyllä prosessioikeuden kirjoja, joista tämänkin yksinkertaisen asian voisi tarkastaa, eli turha edes fantasioida mistään juristien portinvartioinnista. Minilexilläkin olis lainvoimasta oikeaa tietoa, mutta sekin on varmaan kenen tahansa turjakkeen internetiin tuottamaa disinfoa...

Ehei, et ymmärrä pointtiani alkuunkaan, joten hanki ymmärrys kuinka asiat on laissa, eikä oppikirjat tai jokin muu opus ole yhä edelleenkään se laki.
Piste.

Lisään omaani sen verran, että mitä toin perblexityn asioita tänne, oli vain loppuosa, eli ei kokonaan, joten kandeeko arvella asioita joista ei näe kokonaisuutta, meikä arvostelee vasta sitten kun tiedossa on koko ateria valmiina.

YA KNOW sokea mustapiste....

[mustapiste]

Itse ydinkysymystä ette vieläkään havannoi vaikka siitä on väiteltykkin, eli astuuko käräjäoikeuden päätös heti voimaan vaiko ei.

Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen ja lopullinen vasta kun se saavuttaa lainvoiman, eli se ei ''astu voimaan'' heti antamisen jälkeen, vaan vasta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Kuten olen jo aiemmin prosessioikeuden kirjan avulla osoittanut, käräjäoikeuden tuomio ei ole annettaessa lainvoimainen. Jos et selkeää suomen kieltä ymmärrä niin vaikea on tilanne.

Jos ei astu voimaan siksi koska on aikaa hakea muutosta, niin tällöin syylliseksi tuomittukkin pitäisi päästää vapaaksi ja vangita vasta tuon valitusajan jälkeen, eikä varmistamiseksi pitää vankeudessa mikä taas on EIS:N vastaista.

Pakkokeinolain mukaisella tuomitun vangitsemispäätöksellä ei panna täytäntöön tuomiota (määrättyä vankeusrangaistusta). Eli turvaamistoimena määrätty vankeus ei ole riippuvainen varsinaisen tuomion lainvoimaiseksi tulosta, eikä siinä ole kyse tuomiossa määrätyn rangaistuksen suorittamisesta, vaan tarkoituksena on rangaistuksen täytäntöönpanon ennakollinen turvaaminen, mikäli varsinainen tuomio saa lainvoiman. Vankeudella on sama tavoite ja päämäärä kuin esim. matkustuskieltoon asettamisella, mutta se on vain kaikista järein turvaamistoimi. Tällä hetkellä pakkokeinolaki mahdollistaa vangitsemisen ja sen jatkamisen turvaamistoimena tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana sekä oikeudenkäynnin jälkeen (ennen ja jälkeen kun tuomio on annettu). Tämä ilmenee lain 2 luvun 5 ja 12 §:stä aivan selvästi. Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä.

Mutta jos astuu voimaan heti päätöksen jälkeen, tällöin vangitsemista voidaan jatkaa, mutta jos vangitsemiselle ei ole ollut konkreettisia ja painavia perusteita, niin pakkokeinolain tutkintavankeus olisi pitänyt päättyä jo ennen syyttäjän syyttämispäätöstä, koska tutkinta oli jo loppunut, eli Aueria on kohdeltu lakien vastaisesti, koska hän joutui vankilassa ollessaan laatimaan oikeudenkäyntiään varten puolustautumistaan/tapaamaan oikeusavustajaansa. Eli tässä on toimittu asenteellisesti ja ihmisoikeuksien vastaisesti ja on/olisi EIT:n paikka.

Tähän on edelleen vaikeaa ottaa kantaa, kun en tiedä mihin arviointiin päätökset ovat perustuneet. Kuten aiemmin sanoin, yksittäistapauksen arviointi on kokonaan toinen asia kuin sen pohtiminen, mitä laki yleisesti mahdollistaa ja missä tilanteissa. Toistan, vangittuna pitäminen on mahdollista esitutkinnan päätyttyäkin, mikäli edellytykset ovat olemassa. Lue se pakkokeinolaki.

Ehei, et ymmärrä pointtiani alkuunkaan, joten hanki ymmärrys kuinka asiat on laissa, eikä oppikirjat tai jokin muu opus ole yhä edelleenkään se laki.

Eli prosessioikeuden proffat ovat vain räikeän väärässä ja opettavat lainvoimasta mm. tuleville tuomareille puutaheinää ja sun näkemys oikea. ok. Kognitiivinen vinouma se on tämäkin. Olispa rahtunenkin tuota itseluottamusta, mihin kaikkeen voisinkaan kyetä.

Edit, lisätäänpä vielä meidän tuomioistuinlaitoksen oma määritelmä lainvomalle. Vai ymmärretäänkö sielläkin tämä aivan väärin, eikä ymmärretä selvää lakia?

Tuomio saa lainvoiman eli siitä tulee lopullinen, jos kukaan osapuolista ei hae siihen muutosta valitusaikana.

https://www.oikeus.fi/teemat/rikosasiat ... osasiassa/

[nihilistinahalisti]

Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen ja lopullinen vasta kun se saavuttaa lainvoiman, eli se ei ''astu voimaan'' heti antamisen jälkeen, vaan vasta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Kuten olen jo aiemmin prosessioikeuden kirjan avulla osoittanut, käräjäoikeuden tuomio ei ole annettaessa lainvoimainen. Jos et selkeää suomen kieltä ymmärrä niin vaikea on tilanne.


Pakkokeinolain mukaisella tuomitun vangitsemispäätöksellä ei panna täytäntöön tuomiota (määrättyä vankeusrangaistusta). Eli turvaamistoimena määrätty vankeus ei ole riippuvainen varsinaisen tuomion lainvoimaiseksi tulosta, eikä siinä ole kyse tuomiossa määrätyn rangaistuksen suorittamisesta, vaan tarkoituksena on rangaistuksen täytäntöönpanon ennakollinen turvaaminen, mikäli varsinainen tuomio saa lainvoiman. Vankeudella on sama tavoite ja päämäärä kuin esim. matkustuskieltoon asettamisella, mutta se on vain kaikista järein turvaamistoimi. Tällä hetkellä pakkokeinolaki mahdollistaa vangitsemisen ja sen jatkamisen turvaamistoimena tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana sekä oikeudenkäynnin jälkeen (ennen ja jälkeen kun tuomio on annettu). Tämä ilmenee lain 2 luvun 5 ja 12 §:stä aivan selvästi. Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä.



Tähän on edelleen vaikeaa ottaa kantaa, kun en tiedä mihin arviointiin päätökset ovat perustuneet. Kuten aiemmin sanoin, yksittäistapauksen arviointi on kokonaan toinen asia kuin sen pohtiminen, mitä laki yleisesti mahdollistaa ja missä tilanteissa. Toistan, vangittuna pitäminen on mahdollista esitutkinnan päätyttyäkin, mikäli edellytykset ovat olemassa. Lue se pakkokeinolaki.



Eli prosessioikeuden proffat ovat vain räikeän väärässä ja opettavat lainvoimasta mm. tuleville tuomareille puutaheinää ja sun näkemys oikea. ok. Kognitiivinen vinouma se on tämäkin. Olispa rahtunenkin tuota itseluottamusta, mihin kaikkeen voisinkaan kyetä.

Edit, lisätäänpä vielä meidän tuomioistuinlaitoksen oma määritelmä lainvomalle. Vai ymmärretäänkö sielläkin tämä aivan väärin, eikä ymmärretä selvää lakia?

Tuomio saa lainvoiman eli siitä tulee lopullinen, jos kukaan osapuolista ei hae siihen muutosta valitusaikana.

https://www.oikeus.fi/teemat/rikosasiat ... osasiassa/

Ainoa lähelle oikea ja jota siltikään ette ymmärrä.

Tuomio saa lainvoiman eli siitä tulee lopullinen, jos kukaan osapuolista ei hae siihen muutosta valitusaikana.

https://www.oikeus.fi/teemat/rikosasiat ... osasiassa/

Joka on myöskin oikeudenkäymiskaaressa eli tuomio on lopullinen silloin kun päätös on tehty ja JÄÄ voimaan ellei muutosta ole haettu ja jos on haettu, TULEE uusi muutettu päätös lainvoimaiseksi päätös päivämäärällä.

Eli tarkoittaa sitä, että, ei hakemus muutoksesta lakkauta tai siirrä päätös aikaisempaa päätöstä kuin jos päätös muutetaan eli hakemus hyväksytään.

Erittäin yksinkertaista.

Mitä muuhun sepustukseenne tulee, ette ole esittäneet tai edes osoittaneet yhtään mitään, vaan opiskelijaplantun tyhjää jankkaamista.

Ei se ole meikän vika jos ei lakeja ymmärretä ja käytetään väärin ja lisäksi, en minä mitään tekoälyä ohjaa, teen vain esityksen lakien pohjalta ja vaadin huomioimaan lainsäädännön.

Katsos kun niiden ohjelmointi on tehty ainoastaan noudattaan nyky oikeuskäytäntöä ja hallinnollista käytäntöä, ei lakeja sillain, eikä myöskään kytkemään asioita lainsäädäntöä kohtaan.

Ymmärsittekö?

[mustapiste]

Ainoa lähelle oikea ja jota siltikään ette ymmärrä. Joka on myöskin oikeudenkäymiskaaressa eli tuomio on lopullinen silloin kun päätös on tehty ja JÄÄ voimaan ellei muutosta ole haettu ja jos on haettu, TULEE uusi muutettu päätös lainvoimaiseksi päätös päivämäärällä.
Eli tarkoittaa sitä, että, ei hakemus muutoksesta lakkauta tai siirrä päätös aikaisempaa päätöstä kuin jos päätös muutetaan eli hakemus hyväksytään. Erittäin yksinkertaista.

Ei mua tarvii teititellä. Kannattaisi nyt vain myöntää, että sulla on väärä käsitys säännöksen sisällöstä. Lainvoima-asia on aivan peruskauraa, ja kaikki muut (ml. oikeustieteilijät, oikeuslaitos, viranomaiset) ymmärtävät asian samalla tavalla. Olet ainut, jolla on poikkeava näkemys. Kumpi on silloin todennäköisempää: sinä olet oikeassa ja kaikki muut väärässä, vaiko kuitenkin toisin päin?

En nyt tiedä mihin säännökseen viittaat, koska tuossa muodossa en sitä oikeudenkäymiskaaresta löytänyt. Haun perusteella joudun mutuilemaan, että tarkoitat 25 luvun 1 §:ää:
Käräjäoikeuden tuomioon ja lopulliseen päätökseen sekä samassa yhteydessä tehtyyn muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty.

Tässä on lueteltu kaikki ne ratkaisut, joiden kohdalla muutoksenhaku on mahdollinen. Tuomio ja päätös ovat asiallisesti erilaisia ratkaisuja. Pääasian ratkaisua kutsutaan tuomioksi ja kaikkia muita ratkaisuita päätöksiksi. Tuomio ja lopullinen päätös eivät siten ole synonyymejä toisilleen. Esimerkiksi prosessin aikana tehtyjä ratkaisuja kutsutaan päätöksiksi (mm. uhkasakon asettaminen todistajalle), mutta niistä ei anneta itsenäisesti valituskelpoisia (lopullisia) päätöksiä. Kun taas esimerkiksi tutkimatta jättämisestä annetaan lopullinen, valituskelpoinen päätös. (Siviili- ja rikosprosessioikeus, Dan Helenius – Tuula Linna, Alma Talent 2024)

Lyhyesti kerrattuna: Tuomiot ja päätökset ovat molemmat ratkaisuja. Tuomio on pääasiassa annettava ratkaisu, kuten syyllisyyskysymyksen ratkaiseminen (syytön vai ei). Kaikki muut ratkaisut paitsi tuomiot ovat päätöksiä, mutta asian tutkimatta jättämisestä annetaan lopulliseksi päätökseksi kutsuttu ratkaisu (=ei aineellista ratkaisua asiaan).

Lopulliseen päätöksen ja tuomion välillle tehdään laissa eroa, esim 16 luvun 3 §:
Oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen

Lopullisella päätöksellä ei siis tarkoiteta oikeudenkäymiskaaressa lainvoimaista (lopullista) tuomiota. Ymmärrän toki sekaannuksen, koska arkikielessä näillä tarkoitetaan useimmiten samaa asiaa. Laissa sanoilla on kuitenkin erilainen merkitys. Tämä ei tietenkään selviä säännöksistä, mikä alleviivaa sitä, että pelkkä lain tuijottaminen ei nyt riitä. Ja edelleen kertaan, että lainvoimaisuus liittyy nimenomaan muutoksenhakumahdollisuuksien päättymiseen:

Jos kukaan asianosaisista ei hae muutosta käräjäoikeuden tuomioon, se tulee lopulliseksi eli lainvoimaiseksi. Sen jälkeen muutosta ei voida hakea varsinaisin muutoksenhakukeinoin vaan käytettävissä on ainoastaan ylimääräinen muutoksen­haku. (Siviili- ja rikosprosessioikeus, Dan Helenius – Tuula Linna, Alma Talent 2024)

Mitä muuhun sepustukseenne tulee, ette ole esittäneet tai edes osoittaneet yhtään mitään, vaan opiskelijaplantun tyhjää jankkaamista. Ei se ole meikän vika jos ei lakeja ymmärretä ja käytetään väärin ja lisäksi, en minä mitään tekoälyä ohjaa, teen vain esityksen lakien pohjalta ja vaadin huomioimaan lainsäädännön. Katsos kun niiden ohjelmointi on tehty ainoastaan noudattaan nyky oikeuskäytäntöä ja hallinnollista käytäntöä, ei lakeja sillain, eikä myöskään kytkemään asioita lainsäädäntöä kohtaan.

Noh, voihan se tuntua tyhjältä, jos luetun ymmärtämisessä on vikaa tai ei halua myöntää tappiotaan. Onnea tohon portinvartioinnin vastaiseen taisteluun! Eihän se tietenkään ole mahdollista, että perusasioista voisi olla maallikollakin ihan kohtuullinen käsitys silkan harrastuneisuuden, yksittäisten kurssien ja vapaa-ajan lukemisen pohjalta. Ei tämmösiä tietoja hankita oikiksen ulkopuolelta, ei mitenkään, vaikka kirjoja olisikin kenen tahansa saatavilla. Onhan tän mun jankkaamisen nyt oltava jonkun näkönen tyhmien maallikoiden nöyryyttämiseen tähtäävä salajuoni, mut onneksi tekoäly moittii meidät rahanahneet juristit liiallisesta lakien monimutkaistamisesta. Mokomatkin tärkeilijät tietoineen, pyh. Kyllä tekoäly tietää, ja minä.

Loppukoon tämä jauhaminen nyt tähän. Olin aluksi ihan hyvässä hengessä liikkeellä, mutta sulta on tullut sen verran tökeröä ja ylimielistä tekstiä, ettei tästä ole selkeästi hyötyä. Ei sua kiinnosta muu kuin oman väärän käsityksesi tuuttaaminen aivan älyvapaalla tavalla. Ikävä juttu, koska erehtyminen ja sen hyväksyminen on ainoastaan positiivinen asia elämässä, silloin on mahollista oppia. Vahvistusharhassa rypeminen ylpeyden suojelemiseksi onki sit jotain muuta.

[nihilistinahalisti]

Ette sitten osaa lyhennellä tekstejä?
No en kyllä minäkään, mutta aina tulee pitkä sepustus tekoälyn kanssa.
(no nyt on lyhennetty lainausta)
Ei pidä välittää tekoälyn sanasekoilusta, johtuu siitä kun joku on oikeammassa kuin tekoälyt.

En tiedä millä perustein Auerin vangitsemispäätös sekä sen jatkamista koskevat päätökset on tehty, joten en osaa ottaa niiden arviointiin kantaa. Oma pointtini oli koko ajan se, että vangitseminen on pakkokeinolain mukaisena turvaamistoimena mahdollinen rikosprosessin eri vaiheissa ja myös tuomion antamisen jälkeen, mikäli edellytykset täyttyvät. Vangitsemisedelletysten arvioinnin asianmukaisuus Auerin tapauksessa on kokonaan oma kysymyksensä. On siis eri asia pohtia a) mitä keinoja laki mahdollistaa käytettäväksi tietyissä tilanteissa b) millä edellytyksillä keinoja voidaan käyttää ja c) miten edellytykset täyttyvät ottaen huomioon mm. laista ilmenevät oikeusperiaatteet ja henkilöön+tilanteeseen liittyvät yksilölliset olosuhteet. Oma mielenkiintoni kohdistui kohtaan a, snadisti myös kohtaan b.

Pakkokeinolaki mahdollistaa selvällä suomen kielellä epäillyn vangitsemisen mikäli
1) epäillystä rikoksesta on säädetty vähintään kaksi vuotta vankeutta tai
2) säädetty rangaistus on tätä lievempi (mutta ainakin vuosi vankeutta) JA tapauksen yksilölliset olosuhteet osoittavat, että käsillä on karttamis-, sotkemis-, tai/ja jatkamisvaara. Vaara voi kohdistua esitutkintaan, oikeudenkäyntiin ja/tai rangaistuksen toimeenpanoon.

Muistutuksena, että pidättämisen edellytykset ovat samat kuin epäillyn vangitsemisen, mikäli menet (ja toivottavasti menet) tuota pakkokeinolain 2 luvun 5 §:ää lukemaan. Etene siitä pykäliin 11 ja 12. Kuten aiemmin todettiin, tuomitun vangitsemisen ja vankeuden jatkamisen edellytykset poikkeavat hitusen ennen tuomion antoa tapahtuvan vangitsemisen edellytyksistä.

Vangitseminen voi turvata myös vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa rikosasian ratkaisun eli tuomion antamisen jälkeen. Jos asian käsittelyssä tuomittu ehdoton vankeusrangaistus on kaksi vuotta tai enemmän, vastaaja yleensä vangitaan heti. (Prosessioikeus, 2021)

Ohjeistin kovasti perplexityä.

Ohjeistus: "Uusi asia, analysoi teksti, virheineen".


Tässä lopputulos: "Teksti on retorisesti vahva, mutta siinä on useita asiavirheitä, käsitteellisiä sekoituksia ja turhaa henkilöön menevää sävyä.

Keskeiset virheet

“Kaikki muut ymmärtävät asian samalla tavalla”
Tämä on auktoriteettiin vetoamista, ei oikeudellista perustelua. Se, että useat ihmiset väittävät samaa, ei vielä ratkaise lain sisältöä.

Tuomio, päätös ja lainvoima sekoittuvat osin oikein, osin väärin
Tekstissä on hyvä huomio siitä, että tuomio ja päätös ovat eri asioita. Mutta väite, että lainvoimaisuus liittyisi vain käräjäoikeuden tuomioon, on liian yksinkertaistava. Myös päätöksillä voi olla muutoksenhakukelpoisuutta ja lainvoimaisuutta riippuen asiayhteydestä.

“Lopullinen päätös” vs. “lainvoimainen päätös”
Teksti osuu olennaiseen siihen, että nämä eivät ole automaattisesti synonyymejä. Silti esitys antaa hieman liian varman kuvan siitä, että kyse olisi täysin selvästä ja yksiselitteisestä kieliopillisesta erosta kaikissa yhteyksissä. Oikeudessa ratkaisevaa on usein myös säännöksen tarkoitus ja systematiikka, ei vain yksittäinen sanavalinta.

“Pelkkä lain tuijottaminen ei riitä”
Tämä on osittain totta, mutta liian kärjistävä. Lain sanamuoto on lähtökohta. Sen jälkeen katsotaan systematiikkaa, esitöitä, oikeuskäytäntöä ja oppia. Ei ole oikein väittää, että pelkkä lain lukeminen olisi jotenkin lähtökohtaisesti riittämätöntä tai väärää.

“Ohjelmointi on tehty noudattamaan nykyistä oikeuskäytäntöä eikä lakeja”
Tämä on enemmän retorinen syytös kuin oikeudellinen argumentti. Siinä ei osoiteta, mikä kohta säännöksessä olisi tulkittu väärin, vaan hyökätään vastapuolen toimintaa vastaan.

Sävy on tarpeettoman loukkaava
Tekstissä on useita kohtia, joissa keskustelua ei enää käydä asiasta vaan toista osapuolta halvennetaan. Se heikentää uskottavuutta, vaikka mukana olisi myös asiallisia pointteja.

Mikä jää puuttumaan

Tarkka pykäläkohtainen analyysi puuttuu monin kohdin.

Väitteet esitetään varmoina ilman, että osoitetaan, miksi juuri kyseinen tulkinta on ainoa mahdollinen.

Teksti ei erota riittävän selvästi:

lain sanamuotoa,

sen systemaattista asemaa,

ja oikeudellista merkitystä kyseisessä prosessivaiheessa.

Tiivis arvio

Teksti on hyvä esimerkki siitä, miten oikeudellinen keskustelu voi mennä sekaisin, kun:

käsitteet sekoitetaan,

varmuutta esitetään enemmän kuin perusteluja,

ja asiasisältö hukkuu henkilökohtaisen sävyn alle.

[nihilistinahalisti]

Loppukoon tämä jauhaminen nyt tähän. Olin aluksi ihan hyvässä hengessä liikkeellä, mutta sulta on tullut sen verran tökeröä ja ylimielistä tekstiä, ettei tästä ole selkeästi hyötyä. Ei sua kiinnosta muu kuin oman väärän käsityksesi tuuttaaminen aivan älyvapaalla tavalla. Ikävä juttu, koska erehtyminen ja sen hyväksyminen on ainoastaan positiivinen asia elämässä, silloin on mahollista oppia. Vahvistusharhassa rypeminen ylpeyden suojelemiseksi onki sit jotain muuta.

Poistin turhat kitinät ja omani.

Ette vieläkään ymmärtänyt asian oikeaa pointtia, eli SITÄ, että käo päätös on heti päätös päivästä lähtien lainvoimainen, siis kun ymmärretään laisäädäntö oikein, eli päätös ei voi jäädä roikkumaan ilmaan ja odottamaan haetaanko päätökseen muutosta vaiko ei ja jo lain sanamuodot ilmaisee, että päätös on heti lainvoimainen ja muutoshaku ei ole mikään etsikkoaika vaan muutoksen haku on oma erillinen prosessi.

Tämän on myöntänyt oikeustieteellisesti ja oikeuskäytännön mukaisesti ohjelmoidut tekoälytkin.

Koska kun se lainsäädäntö ymmärretään oikein, sen sanamuodot myös ymmärretään, niin lopputulos on se, että muutoksen haku on täysin oma erillinen asia ja sillä ei ole päätöksen lainvoimaisuuden kumoamiseen kuin vasta sitten jos seuraavan portaan päätös muuttaa aiempaa päätöstä ja astuu voimaan uusi muutoshaku tai riippuen asiasta valitusaika.

Olisi erittäin hyvä ettei täällä reuhaisi ne joilla polla täynnä itsetärkeyttä ja pää paisunu opiskeluista ymmärtämättömyyskoodiseksi.

[Pieni liekki]

...

Haluan kiittää erittäin asiallisista ja asiapitoisista vastauksista nimimerkille Nihilistinahalisti. Vastaukset ovat olleet selkeitä ja opettavaisia varmasti useammalle, jotka ovat niitä täällä murhainfossa seuranneet. Toivon, että ihmiset, joilla on asiantuntemusta ja osaamista jaksaisivat jakaa kaikesta mahdollisesta ikävästä palautteesta huolimatta jatkossakin tietouttaan laajemmalle yleisölle myös tätä kanavaa pitkin.

Olen tavannut monia tekoälyn käytöstä haltioituneita henkilöitä. Valitettavasti toisilta unohtuu se, että tekoäly on kuitenkin ainoastaan apuväline, joka saattaa tuottaa älykkäältä kuulostavaa pupputietoa sille syötettyjen lähtötietojen perusteella. Pidetään siis omat aivot virkeinä ja kuunnellaan siinä sivussa myös niitä erikoisasiantuntijoita, joita tällekin palstalle silloin tällöin sattuu eksymään.

Ja takaisin viestiketjun aiheeseen. Toisinaan on hyvä lähteä liikkeelle aivan perusasioista. Kannattaa siis selvittää itselleen ero laillisen ja lainvoimaisen välillä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että Auerin tapauksessa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on menossa jo lainvoiman saavuttaneen tuomion purkamisasian käsittely. Asiassa edellä mainitussa tuomioistuimessa 29.4.2026 annettu tuomio saa lainvoiman, mikäli kukaan ei valita tuomiosta. Viimeinen valituspäivä on 29.5.2026, joten viikon päästä tiedämme, onko tuomio lainvoimainen vai ei. Lailliselta ja asialliselta se ainakin lukemisen perusteella vaikuttaa, ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta on mahdollista pyytää tuomio kenen tahansa luettavaksi, koska se on julkinen.

[nihilistinahalisti]

...

Haluan kiittää erittäin asiallisista ja asiapitoisista vastauksista nimimerkille Nihilistinahalisti. Vastaukset ovat olleet selkeitä ja opettavaisia varmasti useammalle, jotka ovat niitä täällä murhainfossa seuranneet. Toivon, että ihmiset, joilla on asiantuntemusta ja osaamista jaksaisivat jakaa kaikesta mahdollisesta ikävästä palautteesta huolimatta jatkossakin tietouttaan laajemmalle yleisölle myös tätä kanavaa pitkin.

Olen tavannut monia tekoälyn käytöstä haltioituneita henkilöitä. Valitettavasti toisilta unohtuu se, että tekoäly on kuitenkin ainoastaan apuväline, joka saattaa tuottaa älykkäältä kuulostavaa pupputietoa sille syötettyjen lähtötietojen perusteella. Pidetään siis omat aivot virkeinä ja kuunnellaan siinä sivussa myös niitä erikoisasiantuntijoita, joita tällekin palstalle silloin tällöin sattuu eksymään.

Ja takaisin viestiketjun aiheeseen. Toisinaan on hyvä lähteä liikkeelle aivan perusasioista. Kannattaa siis selvittää itselleen ero laillisen ja lainvoimaisen välillä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että Auerin tapauksessa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on menossa jo lainvoiman saavuttaneen tuomion purkamisasian käsittely. Asiassa edellä mainitussa tuomioistuimessa 29.4.2026 annettu tuomio saa lainvoiman, mikäli kukaan ei valita tuomiosta. Viimeinen valituspäivä on 29.5.2026, joten viikon päästä tiedämme, onko tuomio lainvoimainen vai ei. Lailliselta ja asialliselta se ainakin lukemisen perusteella vaikuttaa, ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta on mahdollista pyytää tuomio kenen tahansa luettavaksi, koska se on julkinen.

Menee pieni liekki hiukka väärin.

Laissa ei ole mikäli vaihtoehtoa, vaan siellä on vain milloin asiasta ei ole haettu muutosta määrä ajassa, on lainvoimainen eli tarkoittaa sitä, että päätös on heti päätöspäivänä lainvoimainen, mutta mikäli siitä on tehty muutoksenhaku, niin jos muutetaan, alkaa vain uusi muutoksen hakuaika ja uusi päätös lakkauttaa aiemman päätöksen lainvoimaisuuden.

Ihan noin se ei ole laissa, mutta on luettavissa kun osaa yhdistää eri pykäliä toisiinsa ja ymmärtää lukemansa.

Pitää osata myös erottaa eri asioita toisistaan, eli muutoksenhaku päätökseen, valitus eli tyytymättömyys päätökseen, (useimmiten oikeusistuimen riita-asiassa annetusta päätöksestä valitetaan.

Eli erotetaan mistä on asiassa kyse ja tämän tärkeän asian pitäisi huomata monenkin itsensä asiainhoitajaksi lukeneenkin.

[Pieni liekki]

...
Tästä oli kyse, eli siitä onko käräjäoikeuden tuomio heti päätöspäivänä lainvoimainen vaiko ei ja meikän mielestä on ja muutoksenhaku on erillinen prosessi.

Tästä lienee turha enää vängätä täällä murhainfossa, koska asia on jokaisen mahdollista varmistaa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kirjaamoon yhteyttä ottamalla. Koska sinä tunnut olevan ainoa, jolla on asian suhteen epäselvää, niin esitä käräjäoikeuteen seuraava kysymys:

"Onko Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 29.4.2026 antama tuomio ratkaisunumerolla 1039 2903 (dnro R761/2024/7161) tullut lainvoimaiseksi 29.4.2026?"

Kun olet tämän tehtävän hoitanut, niin tule kertomaan tänne, mitä sinulle vastattiin käräjäoikeudesta.

[nihilistinahalisti]

...
Tästä oli kyse, eli siitä onko käräjäoikeuden tuomio heti päätöspäivänä lainvoimainen vaiko ei ja meikän mielestä on ja muutoksenhaku on erillinen prosessi.

Tästä lienee turha enää vängätä täällä murhainfossa, koska asia on jokaisen mahdollista varmistaa Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kirjaamoon yhteyttä ottamalla. Koska sinä tunnut olevan ainoa, jolla on asian suhteen epäselvää, niin esitä käräjäoikeuteen seuraava kysymys:

"Onko Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 29.4.2026 antama tuomio ratkaisunumerolla 1039 2903 (dnro R761/2024/7161) tullut lainvoimaiseksi 29.4.2026?"

Kun olet tämän tehtävän hoitanut, niin tule kertomaan tänne, mitä sinulle vastattiin käräjäoikeudesta.

Perusteella millä munulle on epäselvää?

Olen ainoastaan sanonut sen kuinka se laissa ilmaistaankin ja miten luulet että opiskelleet pyörtäisi omat käsityksensä, "noin se on opetettu, se pitää paikkansa" eli omien aivojen ja ymmärtämisen käyttökielto suoraan sanottuna.

Sanotaanko laissa suoraan, että lainvoimaisuus astuu voimaan vasta silloin kun muutoksenhakuaika on päättynyt?

Se muuten rikostuomioissa on aina muutoksenhaku eli pitää osata sekin edes milloin kyse on valitus ja milloin se on jokin muu.

Esim. Ok tyytymättömyyden ilmoittaminen 5§ asianosaisen~on ilmoitettava puhevallan menettämisen uhalla~viimeistään seitsemäntenä päivänä ~ ratkaisu julistettiin tai annettiin ~25LKU 1§ 2MOM. KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIOON JA LOPULLISEEN PÄÄTÖKSEEN, eli on olemassa välipäätös joka annetaan määrätyistä syistä ja sitten on lopullinen päätös ELI lainvoimainen.

Lisäksi jo aiemmin 24lku on selkeästi tuomio, eli on lain voimainen ja josta voi erikseen hakea hovioikeudesta muutosta, eli päätökset käräjäoikeudessa on heti päätöspäivänä lainvoimaisia, muutoksen eli tyytymättömyyden imoittaminen on eri prosessi.

Hassuinta tässä on se, että päätösvaltaisuus jo sen sanoo, eli jos ei ole päätösvaltainen, ei myöskään ole päätöstä.

Eli nyt kun ymmärrämme lukemamme, niin oikeudenkäymiskaari jo itsellään sanoo, että käräjäoikeuden päätös on lainvoimainen.

Tyytymättömyyden ilmoittaminen ja muutoksenhaku on oma erillinen prosessi.

Oletteko ehkä opiskelleet liikaa hallinnollisuutta tai muuta, että mennään opitun mukaan, jätetään laki toissijaiseksi.

[nihilistinahalisti]

Otetaan pari yksinkertaista esimerkkiä, jotta ymmärrätte idean.

Rakennuslautakunta kokoontuu, asiana on kolme rakennuslupahakemusta [rikosasia käräjäoikeudessa] ja rakennushanke kyläkoulu x lisräakentaminen., rakennuslautakunta todetaan kokoonkutsutuksi ja kaikki jäsenet on paikalla joten lautakunta on päätösvaltainen. Myönnetään kolme rakennuslupaa ja hanke lisärakennuksen rakentamiseksi hyväksytään. Rakennuslautakunta todettiin lainmukaiseksi ja kokoon kutsutuksi lakien mukaan. Seuraus rakentamiset voivat alkaa ja täten rakennusluvat on lainvoimaisia, jos jollakin on esittää eriäviä mielipiteitä on valitusaika päätöksiin 30 päivää. Kokous päättyy,

2, kunnanhallitus, mutta asiana on kilpailuttaa 4 eri kadun kunnossapito firmaa ja siivousliikkeen tarjous tarjouskilpailun mukaan, päätösvaltaisuus sama kuin edellisessä rakennuslautakunta osiossa.


Onko lainvoimaisuudessa vielä jotain epäselvää??

[Pieni liekki]

Otetaan pari yksinkertaista esimerkkiä, jotta ymmärrätte idean.

Rakennuslautakunta kokoontuu, asiana on kolme rakennuslupahakemusta [rikosasia käräjäoikeudessa] ja rakennushanke kyläkoulu x lisräakentaminen., rakennuslautakunta todetaan kokoonkutsutuksi ja kaikki jäsenet on paikalla joten lautakunta on päätösvaltainen. Myönnetään kolme rakennuslupaa ja hanke lisärakennuksen rakentamiseksi hyväksytään. Rakennuslautakunta todettiin lainmukaiseksi ja kokoon kutsutuksi lakien mukaan. Seuraus rakentamiset voivat alkaa ja täten rakennusluvat on lainvoimaisia, jos jollakin on esittää eriäviä mielipiteitä on valitusaika päätöksiin 30 päivää. Kokous päättyy,

2, kunnanhallitus, mutta asiana on kilpailuttaa 4 eri kadun kunnossapito firmaa ja siivousliikkeen tarjous tarjouskilpailun mukaan, päätösvaltaisuus sama kuin edellisessä rakennuslautakunta osiossa.


Onko lainvoimaisuudessa vielä jotain epäselvää??

Kiitos esimerkeistä, jotka eivät kylläkään valaise lainvoimaisuusasiaa Annelin ja hänen entisen miesystävänsä tuomion osalta. Päätösten lainvoimaisuus ja muutoksenhaku ovat riippuvaisia siitä, minkä lain mukaisia pykäliä kulloinkin käsillä olevassa tapauksessa noudatetaan. Kun nyt viittasit rakentamislakiin, niin ehkä kannattaisi sieltä lukea vastaisuuden varalle, mitä tarkoittaa aloittamisoikeus ja mitkä ovat rakennushankkeen aloittamisen edellytykset, ennen kuin asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman.

Pidetään nyt vaan peukkuja, että syyttäjä jättää valittamisen Annun ja Jensin seksuaalirikostuomioiden purkuasiassa sikseen ja että saadaan tuomio vähitellen laillisesta lainvoimaiseksi.