Pardon kirjoitti:Jos Salonsaari on ottanut tästä opikseen, niin mikäs siinä. Toinen mieleentuleva vaihtoehto on valitettavasti pakkomielteisyys. Että ollaan sitä mieltä, että tuo on saatava kiinni.
Tuosta jälkimmäisestä vaihtoehdosta sen verran, että moni puolustelee sitä, että eihän nykyaikana enää sellaista. Kuinka poliisi on kiireinen, miksi huhkisi jonkun asian kanssa. Ei se niin helppoa ole. Kyllä minäkin jotenkin omat pakkomielteeni tunnistan tähän keskusteluunkin liittyen, mutta en tahdo tehdä niistä mitään topicia tai off-topicia.
Tuosta pakkomielteisyydestä tulee vielä kolmaskin vaihtoehto mieleen. Onko uralla etenemistä pönkitetty toisen kustannuksella?
Joka tapauksessa JJ muodosti vahvan käsityksen intuitionsa pohjalta. Poliisijohto oli vahvasti erimieltä, mutta lopulta hovi oli käytännössä samaa mieltä JJ:n kanssa. Onko JJ:n intuitio ollut väärä? Kokenut ja koulutettu tutkija voi tutkia kaikkea mahdollista, mutta alun kiireessä on priorisoitava ja selvitettävä intuition mukaiset tärkeimmät vaihtoehdot.
Tapauksen uskottavuuden kannalta olisi ollut parempi, että vanhat asiaa tutkineet ja käräjäoikeuteen johdattelevia selvityksiä tehneet olisi kokonaan jätetty ulkopuolelle. Hehän saivat jo todella vahvoja moitteita ja Auer todettiin syyttömäksi. Nyt kaikki antaa kuvaa, että Auerin syyllisyydestä on pakko löytää näyttöjä, vaikka tosiasiahan on, että poliisin on tutkittava tapahtumaa objektiivisesti, ei syyttömän syyllisyyttä, vaan on myös tutkittava syyttömyys. Onko tutkinnanjohtajan kantaa kysytty? Jos hänen kanta on, että Auer on syyllinen, silloin tutkinnanjohtaja pitäisi vaihtaa, koska jos hän on tehnyt sen ratkaisun, hänen objektiivisuus on kyseenalainen. Jos tutkintaa syyllisyydestä on jatkettu pakkomielteen omaisesti, silloin varsinkin hän on väärä tutkija.