Lähtöruutu kirjoitti:Olisko niin, että ihminen muistaa "järjellään", mutta ei tunteellaan, jos tunteet on eristetty pois. Lamaantumisen, pelon ja kieltämisen yhdistelmä? Silloin voi käyttäytyä ikäänkuin, muka (as if) joku muu olisi ollut tekijänä, vaikkei mitään muuta järjellistä vaihtoehtoa olisikaan. Tämänhän AA kertoi lapselleen tunnustaessaan. Ei voi olla ketään muuta, sitten se olen minä. Tuo Taran liskokuvaus on hyvä kuten Valhallan perheriita, ja tähän täytyisi kyllä vielä lisätä, että tällöin ollaan jo psykoosin puolella. Rajanveto ei ole tarkka, kuten Norjassakin on todettu. Niin tai näin, tekijän löytäminen on tärkeintä. Ulkopuolisen tekijän olemassaolo tuntuu mahdottomalta.
Joo, kyllä se jotain psykoosin sukuista on voinut olla. Mutta tähän proannelisitit taas sanovat että ei Auer, - hänet todettiin mtt:ssä mieleltään terveeksi, ja itsekin hän pitää itseään tasapainoisena, ja on mm oikeuden edessä lausunut, että hänelle on psykologit sanoneet, että hänellä on vahva luonne (tjv)..
Minun käsitys on, että kuka vain joutua tuohon tilaan jos tulee eteen jotain vastaavaa, 'hyökkää tai pakene', nyrjähdys primitiiviselle puolelle. Kaikilla meillä on liskon aivot (selkäytimen jatke vai mikä se onkaan, kehityshistoriallisesti aivojen vanhin osa).. sieltä se jotenkin nousee se hyöky, joka ei seurauksista piittaa vaan vie ja ihminen vaan vikisee, vähintään.
Jukka on voinut sanoa täräyttää jotain mikä avasi Annelin salvat, siinä perheriidan melskeessä? ('Oot kuule kaikkea muuta kuin seksikäs, pane housut vaan jalkaasi, leveäperseinen laiskamato, olmi, alat olla vanhakin, kohta sua ei enää edes huolita mihinkään oikeisiin töihin.'..) Itse hän tunnustuksessa vetosi myös alkamassa oleviin kuukautisiin, että hormoonipiikki saa hänet herkkään mielentilaan.. tms. '.. nyt melkein naurattaa: siis 'herkkään mielentilaan'. Pah.Tunnottomuuden tilaan, raivottareksi. Kumma kun noita avio/avopuolisoitten murhia kuitenkin sattuu aika harvoin..