http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... uhkaillaan
Todistajat vailla kunnon suojelua – yhä usempaa uhkaillaan
Suomi on ainoa EU-maa, josta puuttuu todistajansuojeluohjelma. Todistajien uhkailu on yleistynyt viime vuosina.
Keskusrikospoliisin mukaan todistajia ei pystytä nykylain turvin suojelemaan riittävästi, vaikka laki velvoittaa todistamaan.
Niskuroiva todistaja voidaan lähettää vankilaan suoraan oikeudesta, jos hän kieltäytyy todistamasta.
Sisäasiainministeriön mukaan tämä epäkohta rikkoo kansalaisten perusoikeuksia, joten nyt laaditaan lakia todistajansuojelusta.
Yhä useampaa uhkaillaan
Oikeudessa kuultiin viime vuonna 160 uhkaamista. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan vakavan uhan kohteeksi on joutunut myös täysin sivullisia, kuten silminnäkijöitä ja asiantuntijoita.
Suuri osa henkeen ja terveyteen kohdistuvista uhkauksista kohdistuu rikollisjoukosta irrottautuviin tai heidän perheisiinsä. Kymmenkunta ihmistä on joutunut hylkäämään entisen elämänsä ja aloittamaan alusta.
Keskusrikospoliisissa on toiminut kymmenen vuotta Erityisen henkilöturvallisuuden -ryhmä, jolla on todistajansuojeluun erikoiskoulutukset ja tekniset laitteet. Oikeudenkäynnin ollessa kuumimmilaan todistaja voidaankin sijoittaa esimerkiksi väliaikaisesti ulkomaille tai myöhemmin pysyvästi.
Todistajansuojelulaki on tarkoitus saada hallituksen käsittelyyn parin vuoden kuluttua.
Poliisi odottaa, että laki määrittelisi selkeästi, kenen vastuulla todistajan henki on ja mitä keinoja suojeluun voidaan käyttää.
Linkin takana on nähtävissä myös 45 minuuttia -ohjelman jakso jossa on heti ensimmäisenä juttu aiheesta.
http://ohjelmat.yle.fi/poliisitv/raport ... u_suomessa
Todistajan suojelu Suomessa
Suomi on eräs harvoja EU-valtioita, jossa ei ole erillistä todistajansuojelulakia tai –ohjelmaa. Mm. kaikissa pohjoismaissa, Virossa sekä Venäjällä kyseinen lainsäädäntö on ja sen pohjalta ovat tehneet operatiivista yhteistyötä ainakin Ruotsi, Tanska sekä Norja sijoittamalla suojeltavia todistajia maiden kesken.
Suojelua vaativia tapauksia on Suomessakin joitakin vuosittain, mutta em. käytännön yhteistyöstä on Suomi jäänyt sivuun.
Vaikka todistajien uhkailu liittyykin useimmiten rikollisliigojen välisiin tapauksiin, saattaa yhä useammin myös tavallinen kansalainen kohdata uhkailua. Henkilön, joka ei ole aiemmin kohdannut rikollisuutta, kokemus uhkailusta on usein myös voimakkaampi kuin paatuneen rikollisen
Pian tarina
Pia Vitikkala on tavallinen nuori, perheellinen opiskelija Eurasta. Hän joutui uhkauksen kohteeksi nykyisin niin suositussa facebookissa, jättäessään syntymäpäiväonnitteluja ystävättärelleen. Tätä kautta Pian löysi entuudestaan tuttu mieshenkilö, joka oli käyttänyt vuosia sitten hänen henkilötietojaan petolliseen toimintaan. Mies on saanut myös tuomion toiminnastaan.
– Huomasin, että seinällä (facebookissa) oli käynyt kommentoimassa eräs mies ja alkoi haukkua mua vasikaksi. Laitoin viestiä takaisin, että mieti vähän, mitä suustasi päästät, Pia kertoo.
Tekstit menivät kuitenkin niin pahoiksi, että Pia päätti tehdä miehestä rikosilmoituksen. Esitutkinnassa uhkaaja sai poliisilta Pian yhteystiedot, sekä Pian kertoman mukaan myös hänen sosiaaliturvatunnuksensa. Mies ottikin jälleen facebookin kautta Piaan yhteyttä ja kertoi saaneensa tiedot, joten mikään ei nyt estäisi häntä. Kyseessä oli tappouhkaus, joka kohdistui häneen ja hänen lapsiinsa. Tästä pelästyneenä Pia veti rikosilmoituksen pois ja yrittää nyt pitää mieheen välit kunnossa, että tämä ei hermostuisi ja tekisi jotakin peruuttamatonta.
Järjestäytyneen rikollisuuden ongelma
Vaikka Pian tapaus yksittäisenä ja tavallisen ihmisen näkökulmasta on epämiellyttävä ja eittämättä uhkaava, liittyy todistajien uhkaaminen Suomessa kuitenkin pääsääntöisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikoskomisario Tero Haapala Keskusrikospoliisista kertoo, että vuosittain on joitakin tapauksia, joissa rikollisryhmien jäseniä uhataan ja yritetään tehdä hiljaisiksi jopa raaemmallakin väkivallalla.
- On myös tapauksia, joissa heitä joudutaan esitutkinnan jälkeen pitempiaikaisestikin suojaamaan , Haapala toteaa.
Vaikka Suomessa ei ole erillistä todistajansuojelulakia tai –ohjelmaa, Haapala katsoo poliisilla olevan kuitenkin varsin hyvät työkalut käytössään.
– Poliisilla on keinovalikoimaa jo nyt tavanomaisissa jutuissa riittävästi, hän sanoo. Todistajansuojeluohjelma toisi lisäkeinoja lähinnä rikollisjoukkojen jäsenien suojaamiseen. Haapalan mukaan suurin muutos olisi se, että todistajia voitaisiin suojella pitkäkestoisesti sijoittamalla heitä uudelleen. Ts. häivyttämällä, mikä kuitenkin Suomen kokoisessa maassa olisi hankalaa. Haapala pohtii, että mukaan tulevat myös taloudelliset seikat, mikäli todistajia pitäisi sijoittaa esimerkiksi ulkomaille.
Haapala muistuttaa, että nykyiset turvaamiskeinot mm. käräjäoikeuksien turvasalit, joissa todistelu voidaan suorittaa ns. kasvottomana useimmiten riittävät, mutta hän myöntää, että kovimmissa tapauksissa olisi varmasti käytetty todistajansuojeluohjelmaa, jos sellaista lainsäädäntöä meillä Suomessa olisi.
Kursivoimani osa Haapalan lausunnosta on paljon puhuva.
