Hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevä selvitys tapahtumien kulusta
Hätäkeskuspuhelutallennetta koskeva todistelu
Hovioikeudessa on kuunneltu alkuperäinen hätäkeskuspuhelutallenne, siitä Anneli Auerin, A:n ja Jukka Lahden äänet poistamalla tehdyt tallenteet sekä 20.9.2010 tehty hätäkeskuspuhelutallenteen uudelleen suodatettu versio.
Hovioikeudessa on kuunneltu kolmeversiota
Lausuntoja hätäkeskuspuhelutallenteesta ovat antaneet todistajat keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion äänitutkija ZD, toimitusjohtaja ZE ja lääkäri ZF. ZD, joka on tehnyt lisensiaatintyön puheentutkimuksen alalta, analysoi päätyökseen hätäkeskuspuhelutallenteita keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Hän on kuunnellut puheena olevan tallenteen arvionsa mukaan satoja kertoja. ZE on akustiikkaa, sähkömittaustekniikkaa ja sovellettua elektroniikkaa opiskellut diplomi-insinööri, ja hänellä on 32 vuoden työkokemus äänestä ja tekniikasta eräässä yhtiössä, jonka toimialaan kuuluu muun ohella vanhojen äänitallenteiden restaurointi ja laadun parantaminen. Hän on tehnyt hätäkeskuspuhelutallenteen uudelleen suodatetun version. ZF, joka on lääketieteen ja kirurgian tohtori, on lääkärinammattinsa ohella toiminut musiikin alalla studiotyössä 25 vuoden ajan.
ZD= syyttäjän asiantuntija, ZE ja ZF= puolustuksen asiantuntijat
ZD:llä ja ZE:llä on töidensä puolesta pitkäaikaista kokemusta ja asiantuntemusta äänestä. He ovat kumpikin hyvin perehtyneet puheena olevaan hätäkeskuspuhelutallenteeseen myös erilaisia tietokoneohjelmia apuna käyttäen. ZF:n asiantuntemus on sen sijaan erityisesti lääketieteen alalta. Vaikka hänellä harrastuneisuutensa vuoksi on pitkäaikaista kokemusta myös äänestä, hovioikeus toteaa, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevää selvitystä arvioitaessa hänen lausuntoaan ei voida pitää yhtä varteenotettavana kuin ZD:n ja ZE:n lausuntoja.
Puolustuksen hemmo
Hätäkeskuspuhelutallenteen sisältö on saatettu kirjalliseen muotoon eli litteroitu. Hovioikeudessa on esitetty kolme, yksityiskohdiltaan toisistaan poikkeavaa litterointia. ZD on laatinut näistä kaksi, toisen vuonna 2006 ja toisen vuonna 2009. Kolmas litterointi on laadittu Tampereen yliopistossa vuonna 2008.
Hätäkeskuspuhelu oli tallentunut hätäkeskuksen NiceLog-tallennusjärjestelmään. ZD on selvittänyt, että tallennukseen tarvittavan tilan säästämiseksi järjestelmä tallentaa puhelut yksikanavaisena, mistä seuraa, että tallenteilla esiintyviä päällekkäisiä ääniä ei ole mahdollista erotella toisistaan. Sanotun perusteella hovioikeus toteaa, että on mahdollista, että hätäkeskuspuhelusta Anneli Auerin, A:n ja Jukka Lahden äänet poistamalla tehdyistä tallenteista on suodattunut pois myös joitakin muita ääniä.
ZE on tehnyt hätäkeskuspuhelutallenteen uudelleen suodatetun version muun ohella voimistamalla hiljaisia ääniä ja vaimentamalla voimakkaita ääniä. Tallenteesta oli tullut alkuperäistä selkeämpi. Eräs napsahdusta muistuttava ääni oli korkean taajuutensa vuoksi suodattunut pois, mutta muuten kaikki äänet olivat olleet kuultavissa sekä alkuperäiseltä tallenteelta että uudelleen suodatetusta versiosta.
Hovioikeus toteaa, että tallenteiden luonteesta esitetyn selvityksen perusteella tapahtumien kulusta voidaan luotettavimmin tehdä havaintoja ensisijaisesti alkuperäistä hätäkeskuspuhelutallennetta kuuntelemalla ja käyttämällä havainnoinnin tukena muita tallenteita sekä litterointeja. Lisäksi hovioikeus toteaa, että, kuten ZD ja ZE ovat selvittäneet, kuulohavainnot ovat kuuloaistin tarkkuudesta ja kuultujen äänten sisältämän tiedon välttämättömästä tulkitsemisesta johtuen yksilöllisiä. Nämä seikat on otettava huomioon, kun hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevästä selvityksestä tehdään päätelmiä tapahtumien kulusta.
Hovissa on siis ensisijaisesti kuunneltu alkuperäistä tallennetta.
Hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevät seikat.
Tallenteelta kuuluvat Anneli Auerin, hätäkeskuspäivystäjän, Jukka Lahden ja A:n puheäänet. Yhden minuutin 39 sekunnin kuluttua puhelun alkamisesta (aika 1:39) Anneli Auer on pyytänyt A:n puhelimeen, ja ajassa 1:43 hän on lähtenyt pois puhelimesta.
Ajassa 2:08 Anneli Auer on hätäkeskusta tarkoittaen sanonut "tuleeksielt kettää". ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 13.12.2006 katsonut, että Anneli Auer oli mainittuna ajankohtana tullut puhumaan puhelimen lähelle. Sittemmin ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 12.5.2011 lausunut, että mainitulla hetkellä Anneli Auer ei ollut ollut puhelimessa vaan että siellä oli ollut A. Anneli Auer oli huutanut sanotut sanat jostakin kauempaa. ZE on lausunut, että Anneli Auerin ääni ei ollut voinut tulla kovinkaan kaukaa puhelimesta vaan sen oli ollut tultava lähietäisyydeltä. Jos ääni olisi tullut kauempaa, sen sävy olisi ollut muuttunut ja se olisi sisältänyt enemmän heijastuneita ääniä.
Esitetty selvitys on ollut siltä osin yhdenmukainen, että Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa ajassa 2:08. Muilta osin Anneli Auerin tarkemmasta sijainnista suhteessa keittiössä olleeseen puhelimeen tuolla hetkellä on esitetty ristiriitaista selvitystä. ZD on muuttuneiden lausuntojensa osalta kertonut, että hänen kuulohavaintonsa olivat tarkentuneet tallenteen uudelleen kuuntelemisen myötä ja että myöhemmin tehdyt kuulohavainnot olivat olleet aiemmin tehtyjä luotettavampia. Hovioikeus toteaa, että etäisyyttä kuvaavat kielelliset ilmaisut ovat jo itsessään jossain määrin epätarkkoja. Hovioikeuden tekemien kuulohavaintojen perusteella on todennäköisempää, että Anneli Auer on ollut lähellä puhelinta kuin että hän olisi ollut kaukana siitä. Anneli Auerin tosiasiallinen sijainti talossa ajassa 2:08 on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Puhelimessa hän ei ole tuolloin ollut.
Anneli Auer on palannut puhelimeen ajassa 2:42. Sitä aikaisemmin Jukka Lahti on vielä äännellyt ajassa 2:27. ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 28.8.2009 katsonut, että Jukka Lahden puheääniä ei ollut enää kuulunut ajassa 2:32. Todistaja, oikeuslääkäri ZG on lausunut, että Jukka Lahti oli tuskin kyennyt enää ääntelemään sen jälkeen, kun hänen päähänsä oli kohdistunut kallon luut murskannut isku.
Selostetuista seikoista voidaan päätellä, että Jukka Lahden päähän on kohdistunut hänen kallonsa murskannut, kuolemaan johtanut isku ajankohtana, jolloin Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa.
Anneli Auer on puhelimesta poissa ollessaan ajassa 2:03 sanonut jonkin sanan. ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 13.8.2009 lausunut, että kyseinen sana oli ollut kaksitavuinen eikä sen alkuosasta ollut saanut selvää. Loppuosassa olivat todennäköisesti olleet äänteet (u)-o-l-e. ZE on lausunut, että puheena olevasta äänestä oli ollut kuultavissa vain joitakin vokaaleja ja että vokaalien ympärille rakentuneen sanan tai lauseen muu sisältö oli ollut vain arvailtavissa. Esitetyn selvityksen sekä tekemiensä kuulohavaintojen perusteella hovioikeus toteaa jääneen epäselväksi, mitä Anneli Auer on mainittuna ajankohtana sanonut. Vielä vähemmän voidaan tehdä päätelmiä siitä, mitä Anneli Auer on sanomallaan tarkoittanut. Kun otetaan lisäksi huomioon, että mainitun ajankohdan jälkeen Jukka Lahti on äännellyt ja ollut elossa ainakin noin 30 sekunnin ajan, Anneli Auerin sanoman sanan ei voida katsoa viittaavan hänen tahtoonsa tappaa Jukka Lahti tai todentavan sitä, että hän olisi tappanut tämän.
Tallenteelta kuuluu Anneli Auerin, hätäkeskuspäivystäjän, Jukka Lahden ja A:n puheäänien lisäksi useita muita ääniä.
ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 13.12.2006 katsonut, että muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puhetta ei selvästi kuulu taustalta. Joissakin kohdissa oli kuulunut hyvin lyhyitä miesääniä, joista ei ollut saanut selvää, olivatko ne olleet uhrin, hätäkeskuksen vai ulkopuolisen tuottamia. Taustalta oli kuulunut kamppailun ääniä, juoksuaskeleita sekä kolahduksia.
ZD on kertonut, että hän oli osallistunut poliisin Tähtisentie 54:ssä toteuttamaan hätäkeskuspuhelun rekonstruointiin 25.11.2008. Rekonstruktiolla oli pyritty selvittämään, olisiko alkuperäisellä tallenteella pitänyt kuulua muita ääniä, mikäli ulkopuolinen tekijä olisi puhelun aikana surmannut Jukka Lahden ja poistunut terassin oven ikkuna-aukosta. ZD:n mukaan olosuhteet eivät kuitenkaan olleet täysin vastanneet alkuperäisiä, koska talossa oli ollut erilaiset huonekalut, matot ja verhot, makuuhuoneessa oli ollut sängyn paikalla pöytä ja penkit, olohuoneesta olivat puuttuneet matkalaukut ja keittiöstä lankapuhelimen vierestä oli puuttunut lehtipino. Lisäksi lasinpalasia oli levitetty vain makuuhuoneen lattialle ja ne olivat olleet kooltaan isohkoja. ZD oli verrannut toisiinsa alkuperäiseltä tallenteelta kuuluvia ääniä ja rekonstruktiossa tuotettuja ääniä. Toisin kuin rekonstruktiotallenteilla, alkuperäisen tallenteen taustalta ei ollut kuulunut mahdollisen ulkopuolisen henkilön puhetta tai mitään muutakaan ääntelyä, kamppailun ääniä, lasin päällä kävelyä tai poistumista terassin oven ikkunasta. ZD:n mukaan alkuperäiseltä tallenteelta olisi pitänyt kuulua ainakin lasin päällä kävelemisen ääniä mutta myös muita, esimerkiksi ulkopuolisen henkilön puheen ääniä, mikäli ulkopuolinen tekijä olisi puhelun aikana surmannut Jukka Lahden.
ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 5.4.2011 todennut, että puhelinlinjat suodattavat ääniä. Etenevän äänen taajuus on rajattu noin 300 - 3.500 hertsin välille, jolle jäävät puheen ymmärtämisen kannalta tärkeät äänet. Lisäksi NiceLog-tallennusjärjestelmä tallentaa äänen pakattuna, jolloin osa äänisignaalista häviää ja jää tallentumatta.
ZE on lausunut, että tallenteelta oli muun ohella kuulunut ajassa 0:50 ja 1:06 keskenään samankaltaisia ääniä, jotka olivat muistuttaneet jonkin raskaan esineen, esimerkiksi sängyn, siirtymistä. Ajassa 1:55 oli kuulunut jonkinlainen, mahdollisesti ihmisen aikaansaamaa ääntä muistuttava ääni. Ääni ei ollut kuitenkaan ollut samanlainen kuin Jukka Lahden ääni vaan se oli ollut sävyltään kumeampi ja tummempi. Ajassa 2:44 taustalta oli kuulunut jokin ääni. Myös ajassa 3:14 hetkeä aikaisemmin kuin A oli voimakkaasti kirkaissut, taustalta oli kuulunut jokin ääni. A:n kirkaisun aikana oli puolestaan kuulunut selvä, taajuudeltaan korkea napsahdus. Napsahdus oli muistuttanut rekonstruktiossa tuotettua lasin päälle astumisesta aiheutuvaa ääntä. Tallenteelta oli lisäksi kuulunut oven avaamista muistuttavia ääniä.
Hovioikeus toteaa, että tallenteen taustalta kuuluvat ZE:n selvityksestä ilmenevät äänet. Taustalta on kuulunut ääniä vielä senkin jälkeen, kun Anneli Auer on palannut puhelimeen ajassa 2:42. Äänten alkuperästä ja aiheuttajasta ei ole saatu selvitystä.
Hovioikeuden johtopäätökset
Se, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ei kuulu ulkopuolisen tekijän puhetta taikka selviä kamppailun, lasin päällä kävelyn tai terassin oven ikkuna-aukosta poistumisen ääniä, kuten ZD:n mukaan rekonstruktiotallenteilta kuuluu, viittaa siihen, että ulkopuolista tekijää ei ole ollut. Mainittujen äänten puuttuminen tallenteelta ei kuitenkaan sulje pois ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta ottaen huomioon edellä selostetut, tallennusjärjestelmän ominaisuuksiin ja rekonstruktio-olosuhteiden alkuperäisistä poikkeamiseen liittyvät seikat. Kun Jukka Lahden surmaaminen on joka tapauksessa tapahtunut hätäkeskuspuhelun aikana, lasin päällä kävelemisen ja selvien kamppailun äänten puuttuminen alkuperäiseltä tallenteelta on ilmeisesti johtunut siitä, etteivät äänet ole tallentuneet mainitulle tallenteelle. Toisaalta ZE:n selvityksestä ilmenneet, puhelun taustalta vielä Anneli Auerin puhelimeen paluun jälkeen kuuluneet äänet viittaavat siihen, että talossa on voinut olla ulkopuolinen tekijä.
Koska Jukka Lahden kuolemaan johtanut isku on annettu sinä aikana, kun Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa, hovioikeus katsoo, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevät seikat kokonaisuutena puhuvat pikemminkin syytteen puolesta kuin sitä vastaan.