Loistavaa, että olet tästä esimerkkinä.röntiäinen86 kirjoitti:no mä kyllä itse pokolla olleena pidän itseäni ihan normaalina kanssalaisena. On vakityö,aviomies ja lapset ja omakotitaloo... Itse aikoinaki olin pokolla sijoitettuna perus teiniaikoijen kotoa karkailun ja sen takia kun ei koulu kiinnostanut. Sekunttiakaan en ole elämässäni ollut poliisien kanssa tekemisis ja huumeitakaan ei ole tarvinnut kokeilla. Että kyllä siellä pokolla on ihan hyviäki tuloksia saatu. Tiedän montaki jotka ovat olleet 90-luvun lopulla samaan aikaan mun kanssa niin elämä pyyhkii tosi hyvin. Mä olen itse henkilökohtaisesti ottanut sen käynnin siellä opettavaisena.
Kärjistin varmastikin asiaa omien huonojen kokemusteni pohjalta, vaikken ole pokolla koskaan käynytkään. Tiedän vain, että lähes jokainen, joka oli kanssani samaan aikaan tuossa ankarassa sijoituspaikassa, ovat jollain tavalla tavanomaisen "kunnollisen" ihmisyhteisön ulkopuolella. En tarkoita, ettäkö kaikki olisivat vankilassa tai rikollisia, mutta heidän elämänsä suunta on selvästi sijoituksen jälkeen ollut enemmän alamäkistä, kuin muiden nuorten, ja he ovat ajautuneet kyseenalaisiin ammatteihin, ryyppyporukoihin tai huumekuvioihin. Ja tämä laitos oli kertomusten mukaan vieläkin lepsumpi, kuin poko. Ainakin joissain asioissa.
Ehkä näillä ihmisillä, jotka eivät kasvatu ankarissakaan laitoksissa hyvin, on takana jotain suurempaa, kuten heittelyä sinne tänne ja mielenterveysongelmia.
En muuten tarkoitannut, ettäkö pokolla asuminen olisi jotenkin ihmisarvoa alentava asia, saatika että se tekisi ihmisestä automaattisesti tyhjäpäisen rikollisen. Pahoittelen, jos siltä kuulosti.
Tarkoitin, että pokon kaltainen paikka harvoin on terveellisesti virikkeellinen kasvupaikka nuorelle, joka kamppailee yleensä muutoinkin elämänsä kanssa.