Kun Häke-tallenteesta puhutaan, on puututtava paitsi itse tallenteen ihmeellisyyksiin
myös litteroinnin ihmeellisyyksiin – paljolti Niemi-Laitisen litteroinnin perusteellahan sekä käräjäoikeudessa että myöhemmin hovioikeudessa tallenteen katsottiin puoltavan A:n syyllisyyttä.
Tässä vain pari ihmetyksen aihetta:
Niemen litteraatiossa on esimerkiksi ”aukkopaikkoja” – monia sekunteja kestäviä jaksoja, joihin ei ole noteerattu minkään osapuolen ääntä, vaikka tallenteella ääniä kyseisissä kohdissa kuuluukin.
Yksi kohta on esimerkiksi litteraatio tallenteen toisen minuutin alkukohdasta, jossa Auer on
puhelimessa Häke-päivystäjän siirryttyä linjoilta hälyttämään poliisipartiota osoitteeseen:
1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (Hengittää raskaasti puhelimeen.)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "aihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni). Aahh,
auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: O -Onks joku tulossa jo?
Ajassa
1:06 – 1:12 on siis pitkä ajanjakso, jolloin litteraation mukaan ei näytä tapahtuvan mitään. Kuitenkin tuohon ajanjaksoon sijoittuu yksi selkeimmistä kohdista, joissa on kuultavissa
ulkopuolisen tekijän läsnäolo sekä
osapuolten välinen kamppailu:
1:08,30 – 1:09,80 “Elä lyö."(+huonekalun siirtyminen) (Jukka Lahti) + kops.
1:09,80 “Sää alotit” (miesääni).
1:11.00 Isku (kops).
1:11,25 “Jaaa(1:11,80 Isku `Klops´)auuuhh.”
1:12 Epäilty: O -Onks joku tulossa jo? (Litteraatio Zem.)
Eli kyseisessä kohdassa Auer on puhelimessa, ja
taustalta kuuluu kamppailun ääni niin, että
erotettavissa on myös kamppailuun liittyviä sanoja. Ja nämä sanat ovat ainakin yhtä selkeitä kuin myöhempi, ”surmatahtoa” osoittavaksi todettu ilmaisu `(u)ole´ – selkeämpiäkin.(Luultavasti jokainen "pyydettynä arvioimaan tiettyjä sanoja" löytäsi sieltä nämä kamppailuun "viittaavat ilmaisut".)
Mutta ehkä on johdonmukaista, että jos äänitutkija ei ole kuullut itsenäisesti ilmaisua `(u)ole´, hän ei ole kuullut myöskään Auerin syyttömyyttä ilmentäviä kamppailuääniä?
On myös oireellista, että kyseisessä tallenteella selvästi kuuluva
huonekalun siirtymisen ääni muuttuu Niemi-Laitisen litteroinnissa ”laahaavaksi ääneksi” – mikä voi olla ihan mitä hyvänsä sellaisen mielikuvissa, joka ei tallennetta ole kuullut.
Litteraation ”laahaava ääni” selitys löytyy jälleen johdonmukaisuudesta sen suhteen, että talossa ei ollut ulkopuolista: jos esitetään, että tallenteella kuuluu vain
uhrin avuttoman valituksen ääni, painavan huonekalun (parisängyn) siirty/äminen on tämän kanssa ristiriidassa. Joten siis – ”laahaava ääni”.
Valitettavasti siis kyseessä ei ole asiantuntijan puoluteeton litteraation
vaan huolellisesti syyttäjän tarpeita palvelemaan karsittu "riisuttu" versio.
(Josta tietysti laatija on allekirjoituksellaan vastuussa.)