Gustafssonin vammat (ketju 2)

Nimi kertonee kaiken. Muista hyvä (huono) maku!
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^^ misrin vastine Xerxesin "pulinat pois" viestiin. :P

Tarkastellaan nyt hieman Tenovuon sanomisia: Käräjäoikeuden tuomiosta neurologi Olli Tenovuon mukaan: " ... käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan. Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena huomattavat ruhjeet ja murtumat. ..."

Tärkein seikka on, että Gustafssoni on saanut päänalueella huomattavat ruhjeet ja murtumat. Tässä Tenovuo sivuuttaa täysin käytetyn vammaenergian jolla on merkitystä arvioitaessa mahdollisia aivovammoja.. Kallon murtumia ei NGllä todettu ei vuonna -60 eikä 2004-tehdyissä uusissa kuvauksissa.. Faktaa on myöskin se, ettei kaikista päähän kohdistuneista iskuista aiheudu minkääntasoisoista aivovammaa. Muutoinhan Suomi olisi täynnä aivovammaisia joilla olisi merkittäväntasoinen aivovamma.Ylivoimainen enemmistö aivovammoista on kuitenkin lieviä. joita usein nimitetään aivotärähdyksiksi (commotio cerbri) NGn kasvojenalueen vammat on tutkittu tarkoin. Niiden vanhojen vammojen tutkimiseen, tehtiin NGlle tietokone tietokonetomografia/magneetti kuvaukset ja ne kuvauksissa saadut tulokset vastasivat vuonna -60 syntyneitä päänaluella olleita murtumia ja ruhjehaava-vammoja.

Eli Tenovuon sivuuttama vammaenergian merkitys. Se on ollut selvästi taktikointa. Koska Tenovuo tietää lääkärinä varmasti vammaan käytetyn energian merkityksen.

Tietyt onnettomuustyypit aiheutavat tietynlaisia vammoja, eli vammamekanismi on tiedossa. Eli suurienergisissä vammoissa on tyypillisesti useita vammoja, useissa kehon osissa ja peruselintoiminnot ovat heikentyneet. Tätä tuhovoiman periaatetta voidaan soveltaa kaikkin suurienergisiin vammoihin kuten esim. liikenneonnettomuudet.



Tässä lausunto vuonna 1960, suoritetusta rtg-kuvauksesta: Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein.

Ja tässä lausunto vuonna 2004 tehdyistä kuvantamistutkimuksista: LT ja radiologian dosentti, osastonylilääkäri, Seppo K. Koskinen toteaa lausunnossaan:

”Aivojen tietokonetomografiassa ja magneettikuvauksessa kallon sisäiset rakenteet ovat ikää vastaavat, jälkiä vammoista ei ole, lievää pikkuaivoatrofiaa on. Myöskään yläosassa ei ole murtumia.” Yhteenvetona Seppo Koskinen toteaa; ”vasemmalla alaleuassa, poskiluussa ja yläleuan luussa on merkit parantuneista, hyväasentoisista murtumista, jotka vastaavat hammaslääketieteen laitoksen Nils Gustafssonia koskevissa potilastiedoissa kuvattuja murtumia. Näitä lukuun ottamatta kallon luissa ei ole murtuman jälkiä. Kallon sisäisissä rakenteissa ei ole merkkejä vammoista. Oikean käden kämmenluussa on vanha murtuman jälkitila.” Osastonylilääkäri Seppo Koskisen lausunnon liitteenä on neuroradiologi Kristiina Poussan lausunto. (Liite 15).

Tutkimustietoa: Tämän kaltaisilla matalaenergisillä kasvojen aluiden murtuma vammoilla kuin mitkä NGllä on todettu, tehdyn Suomalaistutkimuksen mukaan mahdollisuudet saada edes jonkinasteinen aivovamma on 1 - 2% luokkaa. Eli tämä tutkimuskin jo osoittaa, ettei näissä tyypillissä pahoinpitelyvammoissa ole seurauksena merkittäväntasoisia aivovammoja.

Sitten asiantuntijan lausunto, joka on ehdottomasti paras arvioimaan näitä NGlläkin olleita päänalueen murtumavammoja. Ja lisäksi huom. nämä ovat siis ne ainot todetut ja todelliset NGllä todetut vammat. Aivoruhjetasoista aivovammaa, ei NGllä ole koskaan todettu.

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).

Tämä kyseinein asiantuntija on aiheuttanut juuri sinulla Xerxes, sen luokan uskomattoman "pulinataudin", Jossa taudissasi, et. olet solvaus-sanojasi säästellyt. Joten muutama lisäsana on enemmän kuin paikallaan leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontiosta osaamisesta ja ammattitaidosta.

Tässä vielä mielenkiintoinen linkki Kontion osaamisesta. http://yle.fi/uutiset/suomalainen_luuki ... en/5640245





Töölön sairaalaan on keskitetty koko uudenmaan alueen vakavien vammojen hoito kuten monivammat, kallovammat ja kasvojen alueen vammat (leukakirurgia). Lääkärit jotka työskentelevät Töölössä näkevät päivittäin erilaisia pahoinpitelyvammoja joihin liittyy tajunnanmenetyksiä, kallovammoja, leukamurtumia ja erilaisia ruhjeita. Vuosien työskentely tekee heistä ainutlaatuisia asiantuntijoita omilta erikoisaloiltaan koska heidän hoitamat potilasmäärät ovat todella suuria.

Leukakirurgian erikoislääkäri Kontio kertoo että Töölön sairaalassa hoidetaan vuosittain 400-500 kasvoluun murtumaa joita 46% syntyy pahoinpitelyn seurauksena. Näistä pahoinpitelyistä on noin 50% käytetty nyrkkiä ja 20 syntyy potkuista. Suurin osa vammoista on matalaenergisiä eikä matalaenergiset vammat aiheuta tajuttomuutta. Kontion yhteeveto NGn vammoista: " Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen."

Xerxes, on turha väittää, etteikö R. Kontio ei tietäisi näistä tyypillisistä matalaenergisiä pahoinpitelyvammoja saaneista potilaista hieman enemmän kuin sinä. Ja nämä Kontion potilaat ovat kyenneet kävelemään ja toimimaan rationaalisesti, eivät siis ole tulleet teho-hoidon kautta Kontion potilaiksi. Joten turhat pulinat pois!


Diffuusi aksonivaurio (DAI) on nopeiden kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimien aiheuttama diffuusi, laaja-alainen mikroskooppinen aivokudoksen vaurio. Jossa hermosolujen aksoneissa venymistä ja osittaista repeilyä. DAI on merkki korkeaenergisestä vammoista ja syntyy useimmiten liikenneonnettomuuksiin liittyvissä aivo-traumoissa. Dai luokitellaan kolmeen vaikeusasteeseen.
-lievä
-kakkostyyppi
-vaikea kolmostyyppi.

Elikkä Diffuusi = epätarkkarajainen, hajanainen, jäsentymätön, epäselvä, epätarkka. DAI eli diffuusi aksonivaurio on aivokudoksen aksonitason vamma, jossa ei ole sillä tavoin selkeää vauriokohtaa kuin esim. aivoruhjeessa, joka on diagnostisesti eri vamma



Elikkä kun katsotaan näiden asiantuntijalääkäreiden sanomiasia. Niin Tenovuo totesi, ettei veretön aivoselkäydinneste osoita merkittävää aivovammaa. Ja hän perusteli nimenomaan näkemystään näillä diffuusitason aivovammoilla. Joka on siis diagnostisesti eri vamma kuin aivoruje. Joka aivoruhje siis on selkeästi määriteltävissä. Ylipäätään näitä solutason vaurioita on vaikea todeta. Ne voivat ollaa yksittäisen solun aksonin vaurioita tai laajalaisempia dai-tyyppisiä vaurioita. Ja nämä solutason vauriot ei näy aivoselkäydin näytteeissä, ellei ole konkreettista aivorujetta. Niinpä niillä oli turvallista kikkailla. Tosiasia kuitenkin on, ettei NGllä ole kyseistä minkääntasoista diffuusi soluvaurioita koskaan todettu. Sen sijaan Öhman perusti nimen omaan oman näkemyksensä tähän verettömään aivoselkäydinnäytteeseen ja totesi, "että on hyvin epätodennäköistä, että näin vakavassa aivovammassa näyte olisi puhdas, vertön." Eli tämä veretön näyte antoi niin vahvan lääketieteellisen varmuuden siitä, ettei NGllä ole ollut sitä aivoruhjetasoista aivovamma. Eikä siitä aivoruhjeesta löytynyt myöskään mitään vanhaa jälkeä edes näissä uusissa mangeettikuvauksissa. Joten näkisin, että lääketieteellinen varmuus siitä saatiin 99,99% varmuudella.

Xerxes, uskotko tosiaan, että näillä tämän tasoisilla vammoilla mitä oli NGllä ja jotka olivat matalenergisen vammamekanismin tuottamia, voisi olla pelkästään suurienergisen voiman tuottama diffuusi aksonia tasoinen aivovaurio, etteikö siis olisi edes aivoruhjetta? Yleensä nämä dai-vauriot syntyvät merkittäväntasoisen aivovamman jatkumona.

Käräjäoikeuden kantaan, en ota isosti kantaa. Heillä kun ei ole tätä lääketieteellistä näkemystä. Ja se näkemys tähän vammateemaan oli "mahdollisesti" on ollut "aivovamma" jne.. Ainoa mikä minua on häirinnyt tässä näkemyksessä on se, että käräjäoikeus päätyi arviossaan tukeutumaan maallikkosilminnäkijöiden arviointikykyyn, kun kyse oli NGn tajunnantasosta. Se oli kyllä melkoinen rimanalitus käräjäoikeudelta.

Omaiset ovat todenneet, että NGtä käsiteltiin oikeudessa "silkkihansikkain". Tajuat varmaan sen, että syytäjän olisi ollut turha lähteä hoviin samoilla eväillä.

Se mitä sanoit, ettei vuonna -60 pystytty toteamaan aivovammaa vaan se diagnoosi jouduttiin kirjoittamaan oireiden mukaisesti. Se pitänee paikkansa ainakin näiden DAI-tyyppisten aivojensolutasonvaurioiden suhteen.

NGlle tehtyjä tutkimuksia vuonna-60:

Todistaja Henry Troupp (kuulusteltu 27.5.2004), kertoo olleensa Töölön sairaalan palveluksessa vuosina 1953-1994, ja toimineensa vuonna 1960 ko. sairaalassa neurokirurgian apulaislääkärinä. Troupp kertoo, ettei hän ole koskaan tavannut Nils Gustafssonia. Tutustuttuaan Gustafssonia koskeviin sairaalan tulotietoihin todistaja toteaa, että Gustafssonille tehtiin *PEG-tutkimus, jonka tulos oli negatiivinen. Todistajan mukaan jos Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivoverenvuoto, olisi sen tai sen jättämän arven pitänyt näkyä tutkimuksessa. Edelleen todistaja kuvaa osastoa kaksi osastoksi, jossa hoidettiin myös potilaita joilla epäiltiin ei vakavaa aivovammaa. Viitaten Gustafssonin 7.6.1960 tapahtuneeseen siirtoon neurokirurgiselle klinikalle todistaja kertoo kyseisellä klinikalla vastaavana lääkärinä toimineen tapana olleen makuuttaa potilasta pidempään sairaalassa. Todistajan mukaan nykyään potilasta pidettäisiin sairaalassa vain lyhyen ajan ja se, että Gustafsson on ollut sairaalassa kolmisen viikkoa, ei anna oikeata kuvaa vamman laadusta. OT. Tästä kyseisestä Henry Trouppista tuli kys. neurokirurgisen klinikan ylilääkäri vuonna 1976. Hän oli muuten ollut aikoinaan Karikosken oppilaana, kun näitä surullisen kuuluisia lobotomia-leikkauksia alettiin Suomessa tehdä.


Töölön sairaalan ylilääkäri, LKT, ortopedian ja traumatologian dosentti, Eero Hirvensalon 30.6.2003 antamassa asiantuntijalausunnossa todetaan


”Potilaan merkittävimmät vammat ovat sairauskertomusmerkintöjen perusteella aivotärähdys tai lievä aivoruhje, vasemman alaleukaluun ja yläleukaluun sekä poskiluun murtumat vasemmalla sekä ruhjehaavat vasemmassa poskessa, leuassa ja päänalueella ohimon seudussa. Merkittävää aivovammaa vastaan puhuu normaali *selkäydinnestetutkimus, jossa ei todettu verta sekä *negatiiviseksi jäänyt pneumoenkefalogrammilöydös. Kyseisen röntgentutkimuksen tarkkuus ei vastaa nykyisiä kuvantamistuloksia, mutta sillä on mahdollista havaita turvotuksen aiheuttama siirtymä aivokammioissa. Nils Gustafssonin PEG-tutkimuksessa siirtymiä ei todettu, mikä viittaa vähäiseen kallonsisäiseen vammaan. Potilaan nopea toipuminen tajuttomuudesta ja toipuminen käveleväksi eivät myöskään viittaa kovin merkittävään aivoruhjeeseen.

Todistaja Antti Servo (kuulusteltu 7.9.2004), kertoo toimineensa röntgenlääkärinä Töölön sairaalassa vuosina 1973-2004. Tutustuttuaan Gustafssonia koskeviin sairaalan hoitotietoihin todistaja kertoo PEG-tutkimuksen eli nk. ilmakallokuvauksen tarkoituksena olleen sulkea pois aivojen alueen kasvaimet, verenpurkaumat, surkastuminen tai esim. synnynnäiset kehityshäiriöt. *Muutokset aivoissa (esim. epäsymmetriat ja siirtymät) nähtiin aivoihin ruiskutettavan ilman ja röntgenkuvauksen avulla. Tutkimuksen sivuvaikutuksena oli päänsärkyä ja pahoinvointia ja tutkimus lisäsi potilaan sairaalassaolopäiviä yleensä noin viikon verran. * Viitaten Gustafssonille tutkimuksen tehneen röntgenlääkärin lausuntoon todistaja toteaa lausunnon olevan huolellinen ja hoitokirjoista ilmenevän, että mahdollista aivovauriota on monella tapaa etsitty, mutta mitään viitteitä sellaisesta ei ole havaittu.

Neurokirurgian dosentti, osastoylilääkäri, Juha Öhman toteaa 7.7.2003 ja 21.4.2004 antamissaan lausunnoissa:

”Kalloröntgenkuvausten ja muiden röntgenkuvausten perusteella on ilmeistä, että potilas on saanut tylpän ulkoisen väkivallan seurauksena useampia murtumia mm. poskiluuhun, poskionteloon, sekä ohimoluuhun. Potilaan mahdollisesta aivovauriosta on ollut osoituksena potilaan täydellinen *muistamattomuus tapahtumien jälkeen. Kuinka todellinen tällainen täydellinen muistikatkos on, sitä on mahdotonta sanoa. Tuntuisi todennäköisemmältä, että potilaalla oli jotakin muistisaarekkeita kyseiseltä ajalta. Ottaen huomioon, että *aivoselkäydinnesteessä ei kaksi päivää tapahtuman jälkeen ollut *verta, asettaa tämä kyseenalaiseksi sen, että potilaalla olisi aivoruhjetasoinen vamma. Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon.” (Liite 15).
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

OIOTAAN MUUTAMIA MISRIN VIRHEELLISIÄ TOTEAMUKSIA:

Oikeudessa neurokirurgi Öhman on todennut: "On mahdollista, että iskut saatuaan potilas on ollut tajuton ja saanut aivovamman .....
ÖHMAN: "Kokemuksen mukaan on epätodennäköistä, että tämän asteinen vamma aiheuttaisi näin pitkän täysin totaalin muistiaukon.”

Todetaan aluksi, että neurokirurgi Öhman on myöntänyt mahdollisen tajuttomuuden ja aivovamman syntymisen. Se on aivan erilainen käsitys kuin esim. hammaslääkäri Kontiolla.
Öhmanin mielipide "liian pitkästä muistiaukosta" ei kylläkään perustu tosasioihin, sillä esim. KÄYPÄ HOITO ohjeiden mukaan muistiaukon pituus ja aivovamman vakavuusaste eivät välttämättä korreloi aina keskenään, vaan esim. aivovamma voi olla vakava, vaikka ei ole lainkaan muistiaukkoa tai voi olla myös päinvastoin. Misri, tarkistapa KÄYPÄ HOITO tekstistä - sinulla on väärä käsitys.


MISRI: "Niin Tenovuo totesi, ettei veretön aivoselkäydinneste osoita merkittävää aivovammaa." (TÄMÄ ON PÖTYÄ)

Tuo on pötyä. Tenovuo ei ole tietääkseni tuollaista todennut. Tuo on Misrin toiveajattelua. Sensijaan Tenovuo on käräjäoikeudessa todennut mm. seuraavaa:

TENOVUO oikeudessa: " .. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan, myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. AIVOSELKÄYDINNESTEEN VERETTÖMYYS EI OSOITA MITÄÄN AIVOVAMMAN OLEMASSAOLOSTA, ja nyt lisäksi Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä oli ollut kohonnut. Tulkinnan varaiset seikat, eli havainnot tajunnan alenemasta, jolta osin kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista, joka viittaisi teeskentelyyn, sopivat juuri aivovammaan. Muistiaukon olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii muihin perusteisiin. ... "

Siis Tenovuon mielestä muistiaukon pituus on "sopiva", kun taas Öhmanin mielestä muistiaukon pituus on "liian pitkä". KÄYPÄ HOITO artikkelin mukaan muistiaukon pituus ei ole varma mittari sille, minkä tasoinen aivovamma on. Korrelaatio, eli keskinäinen riippuvuus, ei ole suinkaan aina suoraviivainen. Pelkkä muistiaukon pituus ei kerro siis luotettavasti suoraan aivovamman vaikeusastetta. Tässä Misrillä on väärä käsitys, ja väärä perustelu. Karikosken diagnoosi perustuu varmaan kaikkiin havaittuihin oireisiin, eikä hän välttämättä ole luetellut niitä kaikkia julkisesti.

KYSYMYS MISRILLE: Pidätkö mahdollisena, että Gustafssonin aivovamma olisi ollut nimenomaan "diffuusi aivovamma", joka on diagnoosissa merkitty "aivoruhjeeksi". Nehän voivat olla hyvin saman tasoisia vaikeusasteeltaan, ja niiden hoito voi olla hyvin samanlainen. Tällaista aivovammaa on erittäin vaikea havaita edes nykyaikana puhumattakaan vuodesta 1960. Itse pidän tätä vaihtoehtoa mahdollisena, joskaan en varmana. Pidän mahdollisena myös diagnoosin mukaista "aivoruhjetta", jota ei vuonna 1960 havaittu, ja 44 vuotta myöhemmin myös aivoruhjeen jälki voi olla kadonnut. En lainkaan usko vakuuttelua, että aivoruhje näkyy aina kuolemaan saakka - se on "Hessu52:n" väittämä, eikä mielestäni pidä paikkaansa. KÄYPÄ HOITO sivun mielipiteet tukevat tätä minun näkemystäni, eivätkä tue Hessu52:n näkemystä. Myös aivoekspertti Tenovuo on tätä mieltä. 44 vuotta on liian pitkä aika. Täälläkin on esitetty tutkimus, jossa havaittu aivoruhje oli myöhemmin kadonnut täydellisesti, niin että siitä ei havaittu jälkeäkään. Se oli kadonnut. Ilmeisesti niin voi käydä.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Diffuusi aksonivaurio, ei tosiaan näy verenä aivoselkäydin näitteissä. Koska ne vauriot tapahtuvat mikroskooppisesti solutasolla. Mutta jotain vastinetta puolustuksenkin oli yritetettävä esittää. Koska veretön aivoselkäydin näyte antaa niin vahvan viitteen siitä, ettei sitä merkittäväntasoista aivovammaa voinut olla. Tämän tiesivät jo aikalaislääkäritkin, koska kertoivat näytteenotosta seuraavana päivänä NGn äidille, että pojasta tulee mahd. terve. Kuukaan näistä Hirvensalon ryhmän lääkäreistä, ei sulkenut pois aivovamman mahdollisuutta. Mutta sellaista aivovammaa johon olisi liittynyt pidempikestoinen tajuttomuus ja useita tunteja kestänyt tajunnantason alentuma, ja vakavan aivovamman totaalinen muistamattomuus, sellaista he eivät pitäneet todennäköisenä. Myöskin nämä NGn vammat ja niihin käytetty vammaenergia antaa vahvan näkemyksen siitä, että merkittäväntasoinen aivovamma on epätodennäköinen.

Tämän käytetyn energian tuhovoiman voi jokainen myös itse päätellä. NGllä ei todettu kallonmurtumia. Tämä suora isku leukaan aiheutti leukakulman murtuman joka iskun voima oli hakenut leukaluusta sen heikoimman kohdan, eli murtuma kulki pitkäjuuristen poskihampaiden ja puhkeamattomien viisaudenhampaiden kautta. Tämä murtuma syntyi suorana vammana. Muut ylempänä olevat murtumat ovat syntyneet epäsuorana vammana suoran iskun vaikutuksesta. Poski ja ohimoluun hyväasentoiset murtumat olivat kulkeneet poski ja ohimoluun liitoksissa joten se käytetty iskun voima oli niissäkin hakenut sen heikoimman reitin, eli liitoskohdat. Suora isku leukaan aiheutti sen, että leukaluu siirtyi taaksepäin ja tämä siirtymä aihettu sen, että kondyylin nivelpään nivelnasta murtui (tyypillinen kaksoismurtuma näissä leukakulman murtumissa). Ja tämä nivelnastan murtumaan vaikuttanut epäsuora voima riitti ainoastaan murtamaan korvakäytävästä pienen luun. Siihen loppui tämä matalaenergisen iskun tuhovoima. Näillä voimilla ei tosiaankaan synny korkeaenergisen kiihtyvyyden ja hidastuvuuden voimia, joita vaaditaan, että syntyisi näitä Diffuusia aksonia solutasonvaurioita aivokudokseen.

Tästä aikoinaan tehdyst aivosähköfilmistä, on aikalaisneurologi todennut, ettei se tutkimus osoittanut aivovammaa. Joten sekin oli puolustuksen asiantuntijan kikkailua. Mutta jotainhan sitä oli puolustuksenkin yritettävä esittää. :roll:
ANDYROM
Hetty Wainthropp
Viestit: 461
Liittynyt: La Elo 15, 2009 10:02 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja ANDYROM »

Sen verran vammaa NG:n leukaperissä on ollut, että B:n kämmenluun olisi pitänyt murtua suorasta nyrkiniskusta, jos oletetaan vammojen syntyneen tappelusta. B:llahan todettiin torjuntavammoja. Kas kun ei ole tullut mieleen tutkijoilla kuvailla, millaisia nämä torjuntavammat ovat olleet. Niin että aina vaan riittää näitä mysteerioita :P
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

Ng:llä ei ole ollut mitään järkevää syytä väittää unohtaneensa tapahtumat neljältä sairaalassaolopäivältä ja siksi sitä on ihan turha vetää mukaan tähän mahdolliseen oireista valehteluun.

Muutenkin kuvaukset NG:n kunnosta ja tekemisistä noina päivinä ovat niin epävarmoja ja ristiriitaisia ettei niiden varaan voi perustaa sen enempää syyttömyyttä kuin syyllisyyttäkään.
Pasilan mies.
ANDYROM
Hetty Wainthropp
Viestit: 461
Liittynyt: La Elo 15, 2009 10:02 pm

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja ANDYROM »

Puuttumatta mitenkään NG:n tilanteeseen, mutta yleensä "muistamattomuuteen" eri rikostapauksissa on hyvinkin paljon "järkeviä" syitä. :P
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

Matlock kirjoitti:Ng:llä ei ole ollut mitään järkevää syytä väittää unohtaneensa tapahtumat neljältä sairaalassaolopäivältä ja siksi sitä on ihan turha vetää mukaan tähän mahdolliseen oireista valehteluun.

Muutenkin kuvaukset NG:n kunnosta ja tekemisistä noina päivinä ovat niin epävarmoja ja ristiriitaisia ettei niiden varaan voi perustaa sen enempää syyttömyyttä kuin syyllisyyttäkään.
No kuitenkin tämän neljän vuorokauden muistiaukon lisäksi. NGn kotiuttamispapereissa luki, potilas toipunut vammoistaan hyvin, ainoastaan muistamattomuus on totaali. Eli tämä muistamattomuus on ollut "joiltakin osin pysyvämpää sorttia."

Laerma on todennut, että yleensä ihminen muistaa hyvin vaaralliset asiat, koska niistä opitaan. Eli ihmisen muisti tallentaa nämä järkytystä tuottaneet asiat muistiin vähän niinkuin vastaisen varalle opiksi.


Tässä vielä Lauerman lausumaa oikeudessa:

- " Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.

Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.

Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.

- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua, tämä vastasi."
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

ANDYROM kirjoitti:Sen verran vammaa NG:n leukaperissä on ollut, että B:n kämmenluun olisi pitänyt murtua suorasta nyrkiniskusta, jos oletetaan vammojen syntyneen tappelusta. B:llahan todettiin torjuntavammoja. Kas kun ei ole tullut mieleen tutkijoilla kuvailla, millaisia nämä torjuntavammat ovat olleet. Niin että aina vaan riittää näitä mysteerioita :P
" Vuonna 2004 tehtyjen tutkimusten mukaan niskan ja kaulan vammat on aiheutettu teräaseella (esim. tavallisella puukolla) ja pään vammat on voitu aiheuttaa laakeapintaisella ja painavalla esineellä, esimerkiksi kivellä. Boismanilla todettiin kaulan ja niskan alueella yhteensä kaksi syvää (noin 2 cm:n pituista) ja kaksi pinnallista pistohaavaa ja pään alueelle arveltiin osuneen vähintään kolme tai neljä iskua em. astalolla. Boismanilla todettiin käsissä vammoja, jotka voivat syntyä esimerkiksi nyrkillä lyömisen seurauksena."

Oikeuslääkäri Lalu suoritti vainajien luurankotutkimuksen. Ja tämä ylläoleva lausunto, on liitetty vuoden-60 tehtyyn ruumiinavauspöytäkirjaan. Alkuperäisessä ruumiinavauspöytäkirjassa on mainittu, että Boimanilla oli hankaumaa vain vasemmassa kädessä. Oikeasta kädestä ei ole mainintaa. Lalu on ilmeisesti havainnut tässä tekemässään luututkimuksessa Boismanin käden kämmenluussa "jotain" murtumaa? Ehkä on ollut niin, ettei Boismanin oikean käden ulkotarkastelussa näkynyt aikoinaan ulospäin mitään ruhjetta. Luututkimus vasta paljasti nyrkiniskuvammoille tyypillisen kämmenluu murtuman, josta murtumasta käytetään myös nyrkkeilytermiä rystysvamma.

Välttämättä NGn leukaan osunut isku ei ole nyrkinisku, jalanpotku on myös Risto Kontion mukaan myös mahdollinen.
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

ANDYROM kirjoitti:Puuttumatta mitenkään NG:n tilanteeseen, mutta yleensä "muistamattomuuteen" eri rikostapauksissa on hyvinkin paljon "järkeviä" syitä. :P
Mikä on järkevä syy olla muistamatta sairaalassaoloajan tapahtumia? Eihän siellä mitään rikokseen liittyvää enää tapahtunut vaan vaara puhua itsensä pussiin olisi tietenkin muistella ennen rikosta tapahtuneita asioita tai itse rikoksen tekohetkellä tapahtuneita asioita. Eli NG on saattanut teeskennellä huonomuistista noissa asioissa muttei varmastikaan ole teeskennellyt neljän päivän muistamattomuutta sairaalassa olemisesta.
Pasilan mies.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Vastaan tähän viestiin vaikka se ei minulle ole osoitettu. Eihän tässä nyt ole kysymys, NGn sairaalassaolo tapahtumista. Kuitenkin se muistiaukko on kirjattu aikoinaan sinne NGn sairaus/hoitotietoihin. Ei sitä Hirvensalon asiantuntijaryhmä ole keksinyt.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että NG on ollut ns. järkyttyneessä tilassa ne alkupäivät. Eli kaunistetelematta, pelosta kankeena. Silloin on viisasta vaieta ja antaa ajan kulua. Ja katsella mihin suuntaan ne tutkinnalliset asiat asettuu.
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

Misri kirjoitti: Eihän tässä nyt ole kysymys, NGn sairaalassaolo tapahtumista. Kuitenkin se muistiaukko on kirjattu aikoinaan sinne NGn sairaus/hoitotietoihin. Ei sitä Hirvensalon asiantuntijaryhmä ole keksinyt.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että NG on ollut ns. järkyttyneessä tilassa ne alkupäivät. Eli kaunistetelematta, pelosta kankeena. Silloin on viisasta vaieta ja antaa ajan kulua. Ja katsella mihin suuntaan ne tutkinnalliset asiat asettuu.
Minä tarkoitan tätä: Miksi NG väittää, ettei muista siitä ajasta mitään, kun oli sairaalassa ensimmäiset neljä päivää. Oli hän syyllinen tai syytön, fiilikset eivät varmastikaan hyviä olleet. Myöskin saattoi olla fiksua vältellä puhumasta/teeskennellä tiedotonta, mutta nimenomaan NG:n syyllisyydestä vakuuttuneethan ovat väittäneet hänen kommunikoineen ihmisten kanssa varsin pian sairaalaan tulonsa jälkeen. Jos näin on, niin siinä tapauksessa teeskentely muistamattomuudesta siellä olisi haitallista ja järjetöntä. Jos hän on koko tuon ajan tosiaan teeskennellyt tiedotonta, mikä on muuten pirun vaikeaa, silloin toki on loogista sanoa, ettei muistakaan mitään siitä ajasta.
Pasilan mies.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Eihän kukaan sitä ole väittänyt, että NG oli tiedoton/tajuton. Ensihoidon antanut amuenssi arvio hänen tajunnantasonsa olleen alentunut. Tässä nämä ensihoitotiedot:

Töölön sairaalan asiakirjojen mukaan Nils Gustafsson on tuotu poliklinikalle 5.6.1960 kello 14.00. Tulovaiheessa Gustafssonista on merkitty: ”unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää jne”. Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80. Hoitoasiakirjoissa ei ole merkintää, että potilaan mahdollista humalatilaa olisi tutkittu. (Liitteet 12 ja 14).

Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

Todistaja Ilmo Hassinen (kuulusteltu 26.5.2004), kertoo toimineensa kesäkuussa 1960 amanuenssina Töölön sairaalan kirurgisella osastolla. Hassinen kertoo hoitaneensa 5.6.1960 ensiapuklinikalle tuotua mieshenkilöä. Ko. mieshenkilö oli vastannut Hassisen hänelle esittämiin kysymyksiin örähtämällä. Hassinen kertoo muistaneensa, että miehellä oli poskessa syvä haava. Haava oli noin kolme neljä senttiä pitkä ja se oli niin syvä että miehen hampaat näkyivät haavassa. Hassinen kertoo noin puolessa tunnissa ommelleensa haavoja miehen poskesta ja päästä, ja muistelee henkilöllä olleen myös murtumia leuassa. Viitaten alkuperäiseen sairaskertomukseen Hassinen toteaa Gustafssonin lepopulssin ja verenpaineen olleen normaali. Hassinen kertoo poliisin yrittäneen hoitotoimien aikana puhuttaa miestä, mutta tämä oli vastannut joko heikolla murahduksella tai sitten ei ollenkaan.

Eli potilas hengitti itse, elintoiminnot normaalit, reagoi puheeseen murahtelemalla, hieman unelias.. Hoitotoimien jälkeen hänet siirrettiin osastolle jossa hoidettiin, ei vakavia aivovammoja saaneita potilaita. Ei siis tehostetun hoidon tarvetta. Ma 6.6.1960 poliisit kävivät kyselemässä NGltä mahdollisia silminnäkijähavintoja murhaajasta. NG ei ollut puhunut mitään mutta murhaajasta kysyttäessä oli nostanut kaksi sormeaan pystyyn, tämä kaksi sormea tulkittiin niin, että murhaajia olisi ollut kaksi. Ti 7.6 NG puhumaton muistamaton, NG siirrettiin neurokirurgiseen klinikkaan lisätutkimuksia varten, jossa hänelle tehtiin aivoselkäydinpunktio. Ei mitenkään niin miellyttävä tutkimus, joten se ti-päivä kului kaiketi hiljaisesti. Ke 8.6. Äiti sai kuulla valoisia uutisia lääkäreiltä, antoihan tämä veretön aivoselkäydin-näyte lääkäreille viitteen siitä, ettei siellä potilaan aivoissa ollutkaan sellaista merkittävän tasoista aivovammaa, etteikö pojasta voisi tulla terve. Tässä lainaus tästä kys. asiasta..

Valoisia ajatuksia jo Gustafssonin perheessä

HS 9.6.1960

Gustafssonien talossa Hämeenkylän Askelassa alkaa elämä jo näyttää jonkin verran valoisammalta. Valoisia ja toivehikkaita olivat rouva Helga Gustafssonin ajatukset poikansa tulevaisuudesta ja kohtalosta eilen illalla hänen kertoessaan aamuisesta käynnistään SPR:n sairaalassa. Isä, Otto Gustafssonkin oli kotona kaiken järkytyksen jälkeen hänkin.

Nils makasi aamulla klo 9 aikaan jo toisten potilaitten kanssa ja kolmen päivän aikana hänen vointinsa on parantunut nopeasti, kertoo rouva Gustafsson.

- Poliisiko, kysyi poikani, kun tulin hänen vuoteensa viereen, mutta sitten hän tunsi minut, äitinsä. Tohtorikin sanoi, että no Gustafsson, äitihän tässä on, ja sitten Nils tunsi minut. Hänen vasen silmänsä oli vielä peitossa ja koko vasemmanpuoleinen poski hyvin runnellun näköinen, mutta oikealla silmällään hän minua katseli ja seurasi kaikkea, mitä ympärillä tapahtui.

- Kyselin sitten häneltä lauantai-illan tapahtumista. Nils kertoi, että he pystyttivät teltan ja kalastivat. Sepon hän sanoi myös muistavansa. Seppo Boismanin kanssa he olivatkin parhaat ystävät. Mutta illan myöhemmistä tapahtumista poika ei osannut kertoa.

Äiti kertoi viipyneensä sairaalassa noin tunnin ja erityisen ilahtunut hän oli kuultuaan, että pojasta tulee todennäköisesti terve ja normaali ihminen. Paraneminen on edistynyt hyvin. Vielä edellisenä päivänä Nils ei pystynyt puhumaan juuri lainkaan, nyt hän jo jutteli jonkin verran. Tohtorit antoivat toiveita, mutta mitään varmaa ei tietysti kukaan voi vielä sanoa, kertoi rouva Gustafsson. Paraneminen on tapahtunut näinkin nopeasti, koska Nils on aina ollut terve ja voimakas.

Eli tässä torstaina 9.6 ilmestyneessä lehdessä, äidin kertomana NG oli jo muistanut telttaretken alkuillan tapahtumia ja kertonut niistä äidilleen. NG on itse kertonut, " että oliko se nyt torstain kun heräsi sairaalassa, ja ihmetteli sinne joutumistaan!? Kuitenkin hän oli jo edellisenä päivänä keskustelussa äitinsä kanssa, muistanut retken alkuillan tapahtumia. Eli muisti palaa pätkittäin!? Ilmeisesti NG on kertonut näitä alkuillan tapahtumia lääkäreille torstaina tai perjantaina, päätellen tästä 4-5 vrk muistiaukon kestosta. Kuitenkin kotiuttamispaperissa luki, että muitamattomuus on edelleen totaali. Ilmeisesti tällä totaallisella muistamattomuudella tarkoitettiin, sitä muistiaukkoa joka alkoi telttaanmenosta ja jatkui aina kotiuttamispäivään saakka ja sama tilanne muistamattomuuden osalta, oli vielä näissä uusissa kuulusteluissa. No se muistiaukko ei kaiketi palaudu koskaan? Vaikka Lauerma on todennut lausunnossaan, että ihminen yleensä muistaa vaaralliset tilanteet koska niistä oppii varomaan. Matlock, kyselit mitä NG sitten "hyötyi" siitä muistamattomuudestaan? Itse en näe, että hän edes ajatteli niinkään hyötymistänsä mitenkään. Enemmänkin siinä on ollut kysymys siitä, että mieli on torjunut kauhean asian pois ajatuksista koska sen muisteleminen teki niin kipeää, että siinä oli jo mielenterveys vaarassa.

Yleensä jos ihminen kuulee jonkun järkyttävän asian esim. vaikkapa läheisen yllättävän kuoleman, niin ensimmäinen reagtio on torjua ( Ei!!! Se ei ole totta!) asia pois tajunnasta. Psyyke suojaa näin mieltä järkytykseltä ja antaa sille aikaa rauhassa sulatella järkyttävää asiaa. Mutta jos siihen järkyttävään asiaan liityy vaikkapa häpeää omasta pahasta teosta ja teon tuoma vastuu, juridinen pelko, niin silloin se on ihmisen mielelle jo pahempi juttu.
Matlock
Christopher Lorenzo
Viestit: 1515
Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Matlock »

Misri kirjoitti:^Yleensä jos ihminen kuulee jonkun järkyttävän asian esim. vaikkapa läheisen yllättävän kuoleman, niin ensimmäinen reagtio on torjua ( Ei!!! Se ei ole totta!) asia pois tajunnasta. Psyyke suojaa näin mieltä järkytykseltä ja antaa sille aikaa rauhassa sulatella järkyttävää asiaa. Mutta jos siihen järkyttävään asiaan liityy vaikkapa häpeää omasta pahasta teosta ja teon tuoma vastuu, juridinen pelko, niin silloin se on ihmisen mielelle jo pahempi juttu.
Niin, totean jo ties kuinka monennen kerran, ettei sairaalassa tapahtunut mitään kamalaa, mikä olisi aiheuttanut traumaattisen muistiaukon siellä tapahtuneita asioita koskien eikä myöskään salattavaa joten miksi ihmeessä hän valehtelisi SAIRAALASSAOLOAJAN muistamattomuudella? Totta kai jokainen järkevä ihminen teeskentelisi muistamattomuutta surmia edeltäneistä ja niiden aikaisista tapahtumista ettei puhu itseään pussiin. Nythän NG on osittain muistamaton niistä eli varsinaisesta surmien hetkestä.

Myöskin sairaalan tapahtumat voivat olla lehdessä paljonkin pielessä. Joka tapauksessa jonkinlainen päivien sekaannus tässä on tapahtunut ainakin NG:n mielessä. Tahallisessa valehtelussa ei olisi mitään järkeä.
Pasilan mies.
Misri
Jessica Fletcher
Viestit: 3450
Liittynyt: La Marras 22, 2008 11:05 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Misri »

^ Matlock, mahdetaanko me asua edes samalla planeetalla!? :roll: Traumaatista muistiaukkoa tuskin NGllä oli. No eihän NGtä varmaankaan nämä hoidot siellä sairaalassa pelottanut. Enemmänkin tähän pelkoon vaikutti se, että poliisit kävivät jo ensihoidossa huutelemassa NGn korvaan mahdollisia tietoja murhaajasta. Sen käynnin NG klaarasi murahtelemalla. Eihän siinä oikein joutanut puhumaan, kun Hassisen kone tikkasi posken ruhjehaavaa umpeen. Maanantaina poiisit tulivat uudestaan. Mutta silloin NG oli mykkä, kysyttäessä murhaajasta oli nostanut kaksi sormeaan pystyyn. Mistä sitten mahtoi tämä mykkyys johtua? Leukaluunmurtuma ei puhumista estä. Olen nähnyt liikenneonnettomuudessa leukansa murtaneen henkilön, leuka murtui niin pahasti, että jouduttiin tekemään leikkaus, ja laittamaan titaanilevyjä leukaluuhun. Ylä ja alaleuan hampaan tuettiin vielä yhteen jollain metallilangalla. Siitä huolimatta hän kykeni puhumaan. Ja sanoistakin sai selvää. Ehkä tämä NG puhumattomuus johtui pelosta. Tiistaina poliisit eivät kummitelleet mielessä. Keskiviikkona kun äiti meni tapaamaan NGtä, niin NG luuli ensin äitiään ensin poliisiksi. Oliko NGlle kenties tullu traumaattinen poliisikammo, ja mistä syystä? :roll:
Avatar
Xerxes
Axel Foley
Viestit: 2214
Liittynyt: Ma Huhti 15, 2013 12:11 am

Re: Gustafssonin vammat (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Xerxes »

Oikeuslääkäri Lalu vahvisti, että hänen havaitsemansa vammat olivat yhteneväiset v.1960 todettujen vammojen kanssa. Oikean kämmenen luussa havaittu luuvamma oli todettu olleen jo ennen Bodomin tapahtumia, ja siitä oli sairaalan tiedot todisteena. Bodomissa syntyneet vammat käsissä (nyrkeissä) Bodomin mysteerion mukaan olivat vain hankaumaa vasemmassa kädessä - kummallakin pojalla sama ja se oli todettu jo v.1960. Vuonna 2004 niitä vammoja ei voitukaan enää todeta. Lalu nimenomaan totesi, että ne vasemman käden hankaumat ovat voineet syntyä yhtä hyvin hyökätessä kuin puolustettaessa tai vielä jollakin muulla tavalla. Vammasta sitä ei luonnollisesti näe.

Merkittävämpi johtopäätös on se, että esim. Boisman ei ole iskenyt oikean käden nyrkillä Gustafssonia leukaan niin, että alaleukaluu on murtunut kahdesta kohtaa, ja on syntynyt joukko muita luunmurtumia kasvoluihin. NG:n vammat edellyttävät erittäin voimakasta iskua, mikäli isku on tehty nyrkillä, ja lyöjän nyrkki olisi sen jälkeen ollut taatusti myös kuin punainen omena ja siinä olisi silloin tuoreeltaan havaittu vammoja. Mutta oikean käden nyrkki on ollut Boismanilla virheetön, koska siitä ei ole mainintaa, mutta tutkittu on varmasti. Ruhjehaavat alaleuassa, poskessa ja ohimossa viittaavat kyllä selvästi, että on isketty kovapintaisella esineellä ja lujaa, sanokoon nuo paperilääkärit mitä sanovat, minä en usko kaikkea, eikä onneksi uskonut käräjäoikeuskaan. Naurettavaa väittää, että olisi nyrkillä lyöty leukaan. Kyllä on lyöty jollakin muulla, kuten aivan oikein Öhman oli lisännyt mahdolliseksi myös jonkun lyöntivälineen. Välineellähän siinä on lyöty. Tappavia lyöntejä on annettu esim. pesäpallomailalla, golfmailalla ja halolla. Moni muukin väline kelpaa "tappavaksi" lyömäaseeksi.

Miten lienee Misri, jos on lyöty vaikka metrin mittaisella ranteen paksuisella tuoreesta koivusta katkaistulla mailalla kolme kertaa päähän vastustajaa, niin onko tuo isku "matalaenerginen" vai "korkeaenerginen" ja voiko sellainen isku jopa tappaa. Niin on kyllä tiettävästi käynyt lukuisia kertoja. Mitä mieltä Misri on? Onko se mahdollista.

Edelleen kannattaa huomata, että hyviä aivovammojen asiantuntijoita olivat
* Karikoski
* Öhman
* Tenovuo

Mutta sellaisia eivät olleet:
* Kontio (hammaslääkäri)
* Hirvensalo (ortopedi)
Vastaa Viestiin