Joukkomurhaaja Mattias Flink (Ruotsi, 1994)

[Wincentius]

Esimerkkinä Stora kompaniet ravintolan edustalla tapahtunut ampuminen, jossa tekijän pääkohde oli ravintolasta hänet ulos heittänyt portsari. Mutta kun lippaassa oli 21 patruunaa, meni muutamasa sekunnissa 3 sivullista kun tekijä ampuessaan liikutti asetta. El 4 kuoli, en muista oliko tarkoitettu kohde kuolleiden joukossa.

Viittaat ns. Stureplansmorden'iin, jossa Tommy Zethraeus ja Guillermo Marques Jara tosiaan ampuivat kuoliaaksi neljä nuorta (kaikki 21 - 22-vuotiaita) ihmistä ja haavoittivat yli 20:ntä. Tämä tapahtui 4.12.1994 Tukholmassa Sturecompagniet-ravintolan edustalla. Portsari oli kuolleiden joukossa, muut uhrit olivat satunnaisia naisia.

Huomasin hämmästyksekseni, että tästä tapauksesta ei ole avausta M.infossa ollenkaan, mikä on sinällään varsin merkillistä, sillä Stureplansmorden on Palmen murhan jälkeen eniten poliisin resursseja vaatinut murhatapaus Ruotsissa.

Täytyypi näemmä palata asiaan alustuksen merkeissä.

[Wincentius]

Flink pääsee todennäköisesti ensi vuonna (2013) tiukasti valvottuun vankien sopeuttamis- ja kuntoutusohjelmaan, jossa Flink käy päivisin vankilan ulkopuolella töissä, mutta viettää muun ajan vankilassa.

Vaikka virallisesti ei vielä ole ilmoitettu, niin näyttää kuitenkin siltä, että Mattias Flink pääsee ehdonalaiseen kesäkuussa. Flink'in isä paljasti lehtihaastattelussa maaliskuussa, että poika vapautetaan 11.6.2014, ts. ammuskelun 20-vuotispäivänä.

Vankeinhoitolaitoksen pitää tiedottaa uhrien omaisille tuomitun vapauttamisesta tai tämän saamista vapaista, mutta viimeisen vuoden aikana näin ei ole käynyt. Omaiset ovat järkyttyneitä saadessaan tietää lehtien kautta, että Flink on pian vapaa ja itse asiassa jo viime kuukausina liikkunut täysin vapaasti ulkona.

He ovat myös hyvin katkeria, että Flink ylipäänsä pääsee vapaaksi. Seitsemästä murhasta olisi pitänyt seurata seitsemän elinkautista, joten mies olisi todellakin elänyt elämänsä loppuun asti vankeudessa.

Flink'in isä vakuuttaa, että poika on nykyään täysin toinen ihminen, mukava ja sosiaalinen, eikä ole vaarallinen ympäristölleen.

Mattias Flink on viimeisen vuoden asunut perhekodissa, jossa häntä on valmisteltu vapauteen. Hän on työskennellyt metsurina/metsänhoitajana, mitä Flink aikoo vapaana miehenäkin jatkaa, sillä hän viihtyy luonnossa ja työskentelee mielellään metsässä.

Isä kertoi myös, että poika ei tule vapauduttuaan asumaan Falun'issa, vaikka vieraileekin isänsä luona useasti.


Mattias Flink vapautuu 11.6.2014

Lähde ja lähde

---

Flink'in kiinniottaneet poliisit Olavi Blomfjord ja Berndt Bergström muistelivat tapahtunutta viisi vuotta sitten lehtihaastattelussa. Blomfjord kertoi, miten Flink käveli häntä vastaan konekivääri AK-5 kädessään ammuttuaan juuri seitsemän ihmistä kuoliaaksi.

Jag var inte rädd. Ovanför mig vakade en ängel med utbredda vingar, säger Olavi Blomfjord.

• En ollut peloissani. Olin enkelin siipien suojassa, kertoo Olavi Blomfjord.

Poliisit käskyttivät raiteiden vieressä vastaankävellyttä Flink'iä pysähtymään ja pudottamaan aseensa. Flink ei noudattanut komentoja, ja oli itse asiassa nostamassa asettaan ylemmäksi, joten poliisit ampuivat varoituslaukauksen, joka osui Flink'iä lantioon. Flink'in kaaduttua maahan laukesi hänen aseensa, ja ainakin kaksi laukausta osui poliisiautoon.


Olavi Blomfjord (vas.) ja Berndt Bergström ampumapaikan läheisyydessä


Flink käveli pitkin raiteita ennen kiinniottoa

Lähde ja lähde

---


Muistokivi Flink'in uhreille

[Wincentius]

Flinkin vapautuminen lähestyy. Ensi keskiviikkona koittaa vapaus 20:n vuoden istumisen jälkeen.

Päivän Aftonbladet-lehdessä uhrien omaiset ovat raivoissaan Flinkin pääsystä vapauteen.

– Jag anser att den här personen ska sitta inne resten av sitt liv. Han ska vara inburad. Är det livstid så är det livstid. Han ska vara på fångvårdsanstalt, säger John-Erik Mårdner, pappa till 29-åriga Lena Mårdner-Nilsson som sköts ihjäl av Flink.

• - Minun mielestäni tämän ihmisen pitää istua vankilassa lopun elämänsä. Hänen paikkansa on kiven sisällä. Elinkautinen on elinkautinen. Hänen paikkansa on vankilassa, sanoo Flinkin ampuman 29-vuotiaan Lena Mårdner-Nilsson'in isä John-Erik Mårdner.

Ulla-Britt Brangstadt, mamma till mördade Maths Brangstad, tycker det är fruktansvärt att Flink släpps på fri fot på årsdagen av händelsen.

– Det finns 364 dagar till på ett år att släppa honom på. Att släppa honom på 20-årsdagen av händelsen tycker jag är ganska grymt, säger hon.

Hon jämför med straffet som drabbat henne och hennes familj.

– Vi föräldrar och syskon, vi är långtidsstraffade. Vi har fått livstids straff men han släpps ut efter två tredjedelar av 30 år. Han har alltså sju mord och tre mordförsök på sitt samvete, säger Ulla-Britt Brangstadt.

• Maths Brangstad'in äiti Ulla-Britt Brangstadt'in mielestä on aivan järkyttävää, että Flink vapautetaan ampumisen vuosipäivänä.
  
  - Vuodessa on 364 muuta päivää hänen vapauttamiseksi. Se, että hänet vapautetaan juuri ampumisen 20-vuotispäivänä, on mielestäni aika julmaa, sanoo äiti.
  
  Hän vertaa Flinkin kärsimää rangaistusta siihen, minkä hän itse ja hänen perheensä saivat.
  
  - Me vanhemmat ja sisarukset saimme pitkäkestoisen rangaistuksen. Me olemme saaneet elinikäisen rangaistuksen, mutta Flink vapautetaan kärsittyään kaksikolmasosaa 30:n vuoden tuomiostaan. Hänellä on siis omatunnollaan seitsemän murhaa ja kolme murhayritystä, sanoo Ulla-Britt Brangstadt.

För Björn Tollsten är känslorna blandade inför frisläppandet av mannen som mördade sonen Johan. Han känner inget hat mot Mattias Flink, men tycker att 20 år i fängelse för sju mord är för lite, och ett underbetyg till svenskt rättsväsende.
...
Däremot kommer Björn Tollsten aldrig att kunna förlåta massmördaren.

– Det hela är egentligen bara tragiskt. Han har förstört livet för sig själv och många andra människor

• Björn Tollsten suhtautuu puolestaan sekavin tuntein poikansa Johan'in surmaajan vapaaksi pääsyyn. Hän ei vihaa Mattias Flink'iä, mutta on kuitenkin sitä mieltä, että 20:n vuoden vankeustuomio seitsemästä murhasta on kovin vähän. Ruotsin oikeuslaitos on toiminut ala-arvoisesti.
  ...
  Björn Tollsten ei kuitenkaan koskaan kykene antamaan poikansa surmaa anteeksi Flink'ille.
  
  - Tämä kaikki on oikeastaan vain traagista. Hän on tuhonnut paitsi oman elämänsä, myös monien muiden elämän.

Desirée Liljevall är syster till mördade Therese Danielsson. Hon vill varken kommentera Mattias Flink eller frigivningen.

– Jag och min pappa har fokuserat på sorgen. Hur arg man än är på honom så får man inte henne tillbaka, det är så vi har hanterat detta, säger hon.

Liksom John-Erik Mårdner sörjer Desirée Liljevall lika mycket i dag som för 20 år sedan.

– Tiden läker inte alla sår, det är någonting som är säkert. Det här såret har definitivt inte läkt, trots att det har gått hela 20 år. Varenda gång jag får frågan kring hur jag känner så rivs det upp och min hjärna får jobba med det i flera dagar efteråt.

Hon tror att såret aldrig någonsin kommer att läka.

• Ammutun Therese Danielsson'in sisko Desirée Liljeval ei halua kommentoida Mattias Flink'iä tai hänen vapautustaan.
  
  - Olemme yhdessä isäni kanssa keskittyneet surutyöhön. Olemme käsitelleet asiaa siten, että vaikka olisimme kuinka vihaisia Flink'ille, se ei tuo siskoa takaisin.
  
  John-Erik Mårdner'in tavoin myös Desirée Liljeval suree siskoaan aivan yhtä paljon nyt kuin 20 vuotta sitten.
  
  - Se mikä on varmaa on, ettei aika mitään haavoja paranna. Tämä haava ei ainakaan ole parantunut, vaikka on kulunut peräti 20 vuotta. Aina kun asiasta kysytään, haava revitään auki, ja minun pitää työstää asiaa taas monta päivää.

Lähde

[Wincentius]

Vapautui.

[OT]

• Mitä tulee muuten sukunimeen Flink, niin eräs selitys sen arveluttavaan maineeseen viihdemaailmassa, voisi kuvitella olevan sen, että ainakin jokin Flink-niminen väestönosa on irlantilaista alkuperää, ja takavuosina etenkin 1800-luvulla myös irkut muuttivat sankoin joukoin jenkkilään, jossa osa sai rehellistä töitä, mutta osa ei. Irkkujengit/rikolliset olivat sekaantuneet kaikenlaiseen vähemmän lailliseen jo paljon ennen sisilialaisten tuloa uuteen maailmaan. Kummankin ryhmän asenne jo kotomaassaan ei ollut ollut kovin kunnioittavaa keskusvaltaa kohtaan, ja sama meno jatkui toisilla myös jenkkilässä.
  
  Kun viihdeteollisuus alkoi tuottamaan sirkushuveja kansalle, siis rosvo&poliisi-leikkejä, niin pahiksen osat annettiin kaikkien hyvin tuntemille rosmoille, siis irkuille ja sisilialaisille tuttuine nimineen.
  
  Kenties Flink'ien mahdollinen huono maine on peräisin tuolta ajalta ...

[/OT]

[keijop]

Kuva ja Sana on kustantanut kirjan "Täydellinen laukaus", jossa Mattias Flinkin pidättänyt suomalaissyntyinen poliisi, Olavi Blomfjord, kertoo tuntojaan ko. tapauksesta. Kirjan esittelyssä mainitaan mm:

(Täydellinen laukaus
Olavi Blomfjord, Linus Hugosson)

”Minä ammuin, mutta Jumala ohjasi luotia”, kertoo uskova poliisi. Suomalaissyntyinen OLAVI BLOMFJORD kertoo kirjassaan joukkomurhasta, joka järkytti koko Ruotsia. Mitä ajattelee anteeksiannosta ja sovituksesta mies, joka pidätti joukkomurhaajan? Tärkeä dokumentti poliisin työstä ja uskon voimasta.