Miksi todisteita pitää olla sellaisesta, jota ei voi olla?Corazzon kirjoitti:Mitä todisteita muka aikuisten oikeesti on? "Mä näin, ennen en nähnyt, enkä kuullut mitään", vaikka kauheaa tappelunmäiskettäkin kuulemma oli. Ei vakuuta, eivätkä molempien alati muuttuneet kertomukset.. Pienemmät lapset ovat olleet järkyttyneitä. Turvallisessa ympäristössä, uudessa kodissa, ovat onnekseen alkaneet käsitellä traumojaan. Toivottavasti he pääsevät yli tästä järkyttävästä tapahtumasta.
Miksi huppiksen täytyisi olla ollut paikalla siten, että joku "luotettava todistaja" (tytär ja äiti eivät siis kelpaa) tämän todistaa? Olisiko murhaajan käyntikortti ja pakoreittisuunnitelma paperilla riittävät todisteet?
Nuoremmat lapset ovat alkaneet käsitellä traumaansa? Turvallinen ympäristö ja uusi koti? Tämän ajatuksen taustalla on kuvitelma siitä, että lapsen katsotaan olevan niin hyväksikäytön rasittama, tai niin peloissaan, että nyt tässä turvallisessa tilanteessa, hän voi paljastaa asian.
Mikäli näin, miksei lapsi paljastanut asiaansa heti päästyään "turvaan"? Turvaanhan lapset pääsivät jo heti aamuyöllä, siellä oli poliiseja, sosiaalihuollon väkeä, lastensuojelusta ihmisiä ja paikka minne lapset vietiin. Miten he antautuivat uudelleen tämän naispaholaisen uhkaavaan ilmapiiriin? Ja jopa vielä pahempaa oli tulossa. Naispaholainen onnistui houkuttelemaan ulkopuolisen miehen mukaan näihin leikkeihinsä, johon he sitten pakottivat nämä lapsipolotkin. Ja turvaa tarjosi sitten sijaisperhe. Vasta siellä he avautuivat ja saivat kertoa koko tarinansa.
Jutun pointti on siis siinä, että he olivat "turvassa" heti aamun valkeudessa, mikä esti jäämästä sinne "turvaan"?