Poliisi ja rikoksista epäilty nainen viestittelivät paljon myös kannabisuutisista. Mies kertoi ihailevansa edesmennen huumeparonin Miika Kortekallion haastatteluja.
Keskusrikospoliisin 47-vuotiaalla rikosylikonstaapelilla oli takanaan jo 25 vuoden työura. Hän oli ollut pääosin töissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tutkinnassa oli ollut väkivalta- ja huumejuttuja, mutta myös pitkä, pahasti takkuillut vatkaus Wincapita-vyyhdin kanssa.
Alkuvuodesta 2014 työura huipentui kutsuun KRP:n pääosastoon Vantaalle. Maaliskuun alussa poliisi nimettiin kuulustelijaksi Aarnio-tutkintaan. Hänen päätehtävänsä oli toimia kuulustelijana 44-vuotiaalle helsinkiläisnaiselle, joka oli pyörinyt pitkään päihdepiireissä.
Naista syytettiin sittemmin Jari Aarnion rikoskumppaniksi hasiksen maahantuonnissa ja myynnissä, minkä nainen kiistää. Esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana hänen roolistaan heiteltiin ilmoille ties mitä: poliisin kannabiskonsultti, tietolähde, rikoskumppani, huumekauppojen järjestelijä.
Sitä ennen oli kuitenkin sotkuinen kuulustelujen sarja. Niiden kuulustelujen piti olla KRP:n paras taidonnäyte. Kyse oli Suomen suurimmasta virkarikostutkinnasta, vuosisadan poliisirikostutkinnasta, josta odotettiin huolella tehtyä laatutyötä.
Jos naisen osuus mittavissa hasiskaupoissa näytettäisiin toteen, se olisi kova niitti muita vastaan – syytteiden mukaan mahdollisesti Aarniota vastaan, mutta myös Aarnion rikoskumppaniksi syytettyä varakasta leppävirtalaisnaista vastaan.
Helsinkiläisnaisen kanssa kaikki meni kuitenkin hämmästyttävällä tavalla pieleen.
Jo tutkintavankeuden ensimmäiset päivät erikoisia
Nainen oli maaliskuussa lähdössä taas Espanjaan. Siellä kävivät muutkin – kuten edesmenneen huumeparonin Miika Kortekallion sukulaiset, joiden kanssa nainen oli ystäviä. Hän oli itsekin tuntenut Kortekallion, ollut aikansa tämän naisystävä.
Mutta vuodet olivat vierineet. Oli maaliskuun 17. päivä 2014, kun KRP otti naisen kiinni juuri ennen kuin hän olisi poistunut maasta. Sitä ennen hän oli ollut telekuuntelussa.
Rikosylikonstaapeli kertoi myöhemmin kuulusteluissa, että jo heti 19. maaliskuuta nainen aloitti tapahtumien kertomisen. Poliisin mukaan nainen kertoi yhteydenpidostaan Aarnioon ja miten oli vuosien varrella toiminut hasisyhteyksien välittäjänä Aarniolle.
Rikosylikonstaapeli oli niin ylpeä onnistumisestaan: Hän toisti myöhemmin oikeudenkäynnissä ja omissa kuulusteluissaan moneen kertaan, miten juuri hän loi ainutlaatuisen ratkaisevan kontaktin naiseen.
Tosin syytetyt kuten nainen, Aarnio ja heidän avustajansa ovat täysin eri mieltä, ratkesiko asia tähän – vai sittenkin ei.
– Minä olin saanut R:n (naisen) kertomaan asioista ja siihen liittyvistä henkilöistä, poliisi itse kertoi.
– Yhteydenpito oli lähes päivittäistä sen jälkeen, kun hänet otettiin kiinni. Olin tutustunut häneen hyvin ja hän minuun. R oli selkeästi kuulusteluissa osoittanut tunteitaan. Kuulustelut olivat pitkiä ja tulimme tuntemaan toisemme. Tilanne oli poikkeuksellinen. R tuli tietämään perheestäni ja luulen, ettei R:lla ole ollut aiemmin sen kaltaista kuulustelijaa.
– Suhde on ollut poikkeuksellisen avoin, luottamuksen ja tiivis. Yhteydenpito oli todella vilkasta, monin tavoin eri välinein tapahtunutta.
Mies oli oikeassa. Hänen kuulustelutapansa oli nyt julkitulleen aineiston mukaan jos ei ainutlaatuinen, niin ainakin erikoinen.
Se oli totta, että kun nainen oli ollut Aarnion kanssa tekemisissä, Aarnio ei ollut kertonut perheestään tai vatvonut tunnetilojaan, vaan lähinnä viesteillä käskyttänyt tapaamisiin.
Aarnio oli hoitanut asioita – olivat ne sitten Aarnion mukaan tietolähdetiedon saamista tai syytteiden mukaan hasiskaupan järjestelyjä.
Rikosylikonstaapelille nainen kuitenkin tilitti avaimen katoamisensa, tuttujensa juopottelut ja mitä hänelle oli torilla sanottu.
Esimies tapasi yöllä itkuisena iltana
Erikoisuuksia riitti naisen ympärillä muutenkin. Kuulustelijan esimiehinä, tutkinnanjohtajina, toimivat rikoskomisario Esa Grönlund ja rikosylikomisario Rabbe von Hertzen.
Von Hertzen meni naisen ollessa tutkintavankeudessa illalla tämän luokse, kun asianajaja oli poistunut. Kuulustelijan kanssa he olivat sopineet, että esimieskin puhutti naista sellaisena päivänä,
jolloin tämän äiti oli kuollut ja itku oli herkässä.
Nainen kertoi oikeudessa, että
öinen kuulustelu kesti kolme tuntia.
– Hän tuli kuin filmitähti paikalle. Ei siinä mitään kirjattu, vaikka kuulusteluhan se oli.
Minun olisi pitänyt piirtää paperille kuvana, minkälainen kuvio minun ja Aarnion hasiskuvio mahdollisesti on. Hän sitten piirteli minulle mahdollisia kuvioita ja skenaarioita.
Rikosylikomisarion piirtelyt eivät auttaneet se enempää kuin kuulustelijan varmuus, että juuri hänellä oli tunneside kuulusteltavaan. Kuulustelupöytäkirjoihin päätyi niukasti asiaa käytettyyn aikaan nähden.
Syyttäjä ei hyväksynyt erikoista tarinaa
Toisella kertaa nainen vietiin tutkintavankeudesta 130 kilometrin päähän Vantaalle tapaamaan paikalle kutsuttua syyttäjää.
KRP:n tutkintaryhmän johdolla siellä esitettiin mallia, jossa nainen olisikin nyt ohjatun tietolähteen asemassa: Hän välttyisi syytteiltä, koska hän oli luullut olleensa vähän kuin itsekin poliisi ollessaan tekemisissä Aarnion kanssa.
Kuten arvata saattaa, naisen ja tutkintaryhmän kehittelemä malli ei mennyt läpi. Syyttäjä Mikko Männikkö ei uskonut käsittämätöntä tarinaa lainkaan, vaan hänestä törkeät huumausainerikokset piti tutkia ja naista kuulustella sitä varten.
Hänethän oli vangittukin epäiltynä – ei minään sankarillisena tähtitodistajana. Syyttäjä oli järjen ääni tutkintaryhmälle jo aikaisessa vaiheessa, mutta ei – kummallisuudet jatkuivat.
Poliisi kirjoitti omaan muistioonsa toistuvasti, että nainen "kertoi hänelle yhteydenpidostaan Aarnioon, kertoi yksityiskohtia, oli oma-aloitteinen, uudisti sanomansa Aarniota vastaan".
Kun muistiota vertaa kuulustelupöytäkirjoihin, ne eivät täsmää. Kovat puheet, kova näyttö, eivät päätyneet sellaisenaan paperille asti. Kuulustelupöytäkirjoihin kirjattiin vain tiedon rippeitä siitä, mitä kuulustelija myöhemmin väitti saaneensa selville.
Rahaa huumekauppatulojen tilalle
Pian mukaan tuli myös raha, kova taloudellinen hyöty.
Huhtikuussa, vajaan kuukauden tutkintavankeuden jälkeen, nainen vapautettiin. Vapaaksi päästyään nainen lähti Espanjaan yli kuukaudeksi. Jo toukokuussa hän alkoi pyytää poliisilta rahaa - että poliisi maksaisi hänen laskujaan. Nainen lähettikin poliisille vuokralaskunsa.
Kun nainen kesäkuussa palasi Suomeen, poliisi jatkoi hänen kuulustelujaan. Saman tien alkoi myös käteisen rahan antaminen.
– Annoin R:lle 240 euroa käteisenä, kun tapasimme Pihlajamäessä. Hän oli ilmoittanut minulle sähköpostilla, ettei pystynyt maksamaan vuokraansa, mies kertoi myöhemmin kuulusteluissa.
– R ei osoittanut minkäänlaisia aikomusta hakea töitä, huumausainekauppa oli mennyt minimiin ja sen kautta tullut raha oli loppunut.
Kun Savon Sanomat uutisoi naisen ja hänen kuulustelijansa erikoisesta suhteesta syksyllä 2015, juuri tästä nousi iso haloo.
Moni kokenut poliisi otti yhteyttä toimittajaan ja kysyi,
lukiko jutussa todella noin: Että kun poliisi keskeytti huumekaupan ja se vähensi rikoksista epäillyn saamaa rikoshyötyä, alkoiko KRP:n rikosylikonstaapeli maksaa korvausta siitä? Kyllä, juuri niin poliisi itse kertoi omassa kuulustelussaan.
Toinenkin asia hätkäytti monia juttuja lukeneita poliiseja:
– Minä yritin saada R hankkimaan ajokorttinsa takaisin, mutta hän katsoi, että häntä oli kohdeltu ajo-oikeusasiassa huonosti eikä hän pystyisi sitoutumaan ajo-oikeuden vaatimiin huumeseuloihin, poliisi selvitti lisää toimistaan.
Vaikka rikosylikonstaapeli kertoi tienneensä, ettei nainen selviäisi huumeseulasta, hän osti tälle kuitenkin skootterin.
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää huumaantuneensa ajamista vaarallisena ja kiellettynä. Etenkin poliiseille tämä on yleensä selvää.
Esimieheltä lupa kuljetuksiin
Kaikkiaan mies kertoi antaneensa naiselle noin 3 000 euroa rahaa. Savon Sanomat laski summan uudelleen: Se on ainakin 6 000 euroa, kun mukaan lasketaan kaikki junaliput, nettiliittymät, ravintolatarjoilut, puhelin- ja ruokaostokset sekä skootteri tarvikkeineen.
Ensin nainen sai heti vapauduttuaan KRP:ltä puhelimen ja siihen jatkuvasti puheaikaa.
– Puhelimien ja puheajan hankkiminen ei poliisissa ole mitenkään erityistä, jos yhteydenpitoa halutaan turvata. Syyt voivat olla kuulusteluihin tavoittaminen ja turvallisuuteen liittyvä seikat, poliisi selvitti.
– Jossain vaiheessa R ilmoitti, että se puhelin, mikä hänellä on käytössään, ei sovellu viestien lähettämiseen. Päätin hankkia hänelle uuden puhelimen. Hankin IPhone 4S-mallin, jonka hinta oli muistaakseni 399 euroa.
Kohta nainen ilmoitti, että hän oli antanut tämän puhelimen pojalleen. Poliisi hankki taas uuden puhelimen. Nainen lähti mukaan Giganttiin ja sai valita sieltä Samsungin uuden mallin.
Mies kertoi kuulusteluissa ostaneensa myös 400 euron arvoisen skootterin naiselle. Sekään ei ole täysi totuus. Hinta nousi huomattavasti, sillä poliisi hankki skootteriin myös ainakin uuden akun ja uudet renkaat. Näitä summia hän ei ilmeisesti ilmoittanut tutkinnassa mukaan lainkaan.
– Puheajan puhelimiin sekä netin käytön on maksanut KRP. Kaksi kertaa olen käyttänyt R:ää ruokaostoksilla. Yhteishinta on ollut 300 euroa. Neuvoteltuani asiasta esimieheni kanssa on ruokaostokset laskutettu KRP:ltä, poliisi selvitti omissa kuulusteluissaan.
Nainen pyysi poliisilta myös 1 500 euroa lainaksi. Hän sai rahaa, mutta ei maksanut koskaan takaisin.
– Kysyin esimieheltäni Esa Grönlundilta, miten R:n lainapyyntöön tulee suhtautua ja sain ohjeeksi pidättäytyä lainaamisesta.
Silti mies maksoi naiselle lisää rahaa. Hän myös keräsi kuitit itselleen talteen. Tiedossa ei ole, minkä osan hän aikoi laskuttaa takaisin työnantajaltaan, KRP:ltä. Osan hän ehti laskuttaa.
– Yksi esimiehistäni ilmoitti, että minun pitää toimittaa laskut (ruokaostoksista) talolle eli KRP:lle. Tiesin, etten voisi avustani mitään laskuja talolle toimittaa enkä myöskään tarkentaa esimiehilleni, millaista taloudellista apua olen antanut.
Mies kuitenkin edelleen ilmoitti esimiehilleen esimerkiksi kyydityksistä ja ravintolakäynneistä.
Kesäkuussa hän tarjoutui kuljettamaan naista reissulle Keski-Suomeen, maksoi jo naiselle junalipun luokseen ja lainasi pakettiauton tavaroiden kuljettamista varten. Muistioon hän kirjoitti: "ilmoitus esimiehelle, lupa saatu".
Nainen perui kuitenkin tapaamisen.
Sitten mies kirjasi muistioon: "Pyytää kyytiä Tuusulaan, koiraa katsomaan, ilmoitus esimiehelle, lupa saatu." Nainen jätti kuitenkin tämänkin reissun hoitamatta.
Poliisi ilmoitti esimiehilleen silti lisää kuskauksista: "Pyytää käyttämään X:llä, jonne hakenut töihin. Kuljetuslupa saatu esimieheltä, käytetty, saa paikan."
Nainen kertoi poliisille saaneensa työpaikan, mutta oliko niin? – Pian hän kertoi poliisille työnantajan peruneen töihin pääsyn.
Poliisi yritti suostutella naista muuttamaan halvempaan vuokra-asuntoon,
mutta nainen asui hulppeasti ja pyysi korkean vuokran takia jatkuvasti lisää avustusta.
Eräällä kerralla myös poliisin ylin esimies näki kaksikon ostoksilla, kun poliisi osti ruokaa naiselle.
Nainen halusi rahan kuitenkin mieluiten käteisenä. Käteistä hän sai muun muassa pyytämällä, että poliisi maksaisi hänelle rahaa lääkkeitä varten. Se tepsi.
Lisäkuulusteluissa puhuttiin vähän huumeistakin
Poliisin mukaan rahan antamisessa ei ollut mitään väärää eikä se voinut vaikuttaa naisen kertomuksiin kuulusteluissa tai oikeudessa.
– Ennen ensimmäistä avustusta oli R jo pääosin kertonut asiat kuulusteluissaan.
Asiakirjat näyttävät kuitenkin toisenlaisilta: Naisen kuulustelupöytäkirjoissa ei ole juuri mitään tietoa tärkeimmistä kuulusteltavista asioita kuten miten paljon nainen myi hasista, keille kaikille, milloin ja missä.
Myöhemmin oikeudenkäynnissä selvisi, että nainen oli näitä kertonut paljon poliisille, mutta he olivat yhdessä sopineet, että asiat jätettiin pois pöytäkirjoista.
Itse asiassa KRP oli jo jättänyt naisen kuulustelut silleen heti ensimmäisenä keväänä, mutta syyttäjät pyysivät lisätutkinnoissa selvittämään asioita oikeasti. Se tepsi. Lisätutkinnoissa nainen näytti hasisten kätköpaikkoja tai miten Aarnion oli kysellyt kuopiolaisen huumekauppiaan tietojen perään.
Oikeudessa hän tosin kiisti kertomiaan.
Kuulustelujen aikaan onnistunutta yhteistyötä seurasi kuitenkin aina jokin mukava asia: Heti kätköpaikkojen näyttämisen jälkeen poliisi ja nainen sopivat käynnistä Bauhausissa ostoksilla. Aarnio-kuulustelun jälkeen poliisi vei naisen ravintolaan ruokailemaan.
– Pidin yhteyttä kuulustelujen ulkopuolella puhelimitse, sähköpostilla ja tapaamalla häntä henkilökohtaisesti, poliisi kertoi.
Yhteydenpito oli hyvin tiivistä ja sitä tehtiin niin monilla eri välineillä, ettei viestien todellista määrää tiedä enää kukaan.
Kun kaksikko keskusteli Skypessä, joku tuli yllättäen väliin. Kaksikon viestien sekaan joku lähetti tynnyrihuumeiden kuvia. Molemmat säikähtivät ja rikosylikonstaapeli vaati lopettamaan Skypen käytön.
– R tulee tietämään, että Skype-viestejämme on luettu, poliisi kirjasi muistioon, mutta viestinnän häiriköijää ei selvitetty.
Aikaa meni paljon johonkin
Kuulustelut saattoivat pöytäkirjojen mukaan kestää esimerkiksi kuusi tuntia niin, että paperille tuli tekstiä vain sivu tai pari. Mitä kuulusteluissa sitten tapahtui?
Poliisi kertoi, että he muun muassa kuuntelivat yhdessä heidän yhteistä tunnusbiisiään I See Fire ja
muun muassa maksoivat naisen laskuja netissä.
Nainen puhui myös paljon aiemmista ongelmistaan: valitti, kun oli jäänyt Mikkelissä kiinni rikoksista 2007 tai miten viranomaiset aina kohtelivat häntä väärin: niin Kelassa, huoltajuusasioissa, oikeudenkäynneissä kuin muuallakin.
– Ilmoitan R:lle huolehtivani hänen turvallisuudestaan ja lupaan, että teemme kaikkemme hänen turvallisuuden eteen. Tarjoan tilapäistä majoitusta hänelle turvallisemmassa paikassa, mies kirjoitti muistioonsa.
Poliisi järjesteli naiselle todistajansuojeluohjelma-tyyppistä suojelua, mutta nainen ei sitä halunnut – eikä hän edes ollut todistaja, vaan törkeistä rikoksista epäilty.
Naisen mukaan kuulusteluissa KRP myös näytti hänelle Aarniolle tulleen kirjeen, jossa uhattiin "hoitaa" Aarnion päälle puhuneita. Nainen
jäi poliisin puheista siihen kuvaan, että uhkaus koski juuri häntä ja hänelle haluttiin kertoa,
kuinka vain KRP voisi hänet pelastaa.
Poliisi kuitenkin kiistää tämän.
– Kirjettä tai kopiota ei esitetty. Kerroin kuitenkin kirjeen sisällöstä. Olimme jo alkaneet turvaamistoimet. Hän kuitenkin kieltäytyi vaihtamasta paikkakuntaa.
Työkavereiden tiedossa
Kun nainen piti hakea kuulusteltavaksi Kuopion huumepoliisien asiassa, poliisi ei ensin saanut sovittua tapaamista vastahankaisen naisen kanssa.
Kuopion poliisien väitettiin jättäneen tutkimatta naisen asioita, vaikka lopulta asia kääntyi toisin ja Aarnion syytettiin jättäneen hoitamatta hänelle välitettyjä työasioita.
Rikosylikonstaapelia ei tuntunut kuitenkaan Kuopion virkarikostutkinnat kiinnostavan, vaan hän kirjasi muistioonsa aivan muuta: "Hän kertoo liikuttuneensa minulta saamastaan viestistä."
Baarissa mies tarjosi naiselle viskidrinkkejä ennen kuin vei hänet illaksi kuulusteluun KRP:n tiloihin.
Myös rahan antaminen jatkui, vaikka nainen sai syytteet. Poliisi kävi viemässä rahaa naiselle tämän kotiin. Asia oli tutkintaryhmän tiedossa, sillä mukana kävi myös muita poliiseja samasta tutkintaryhmästä.
– Parina kotiin tuli T, epävirallisesti kuulustelemaan, nainen kertoi myöhemmin siitä, keitä kaikkia hän KRP:stä poliiseja tapasi.
– Myös Vantaan kopittaja K on käynyt kotini eteisessä. Ja Grönlund kävi tuomassa jatkon ilmaisukiellosta kotiin.
Oikeudessa asiasta nousi haloo
Vasta syksyllä 2015 tapahtui uutta. Nainen kertoi kuulustelujen välissä olleista tapaamisista oikeudenkäynnissä. Hän myös valitti, että poliisi oli yrittänyt pyytää häntä olemaan puhumasta asiasta käräjillä.
– Maanantai-iltana ennen seuraavana päivänä ollutta kuulemistani tutkija soitti minulle ja yritti saada tietää, mitä aion sanoa kuulemisessa. Aionko muuttaa kertomustani vai pysyä siinä mitä olen esitutkinnassa sanonut. Lisäksi hän kysyi, aionko kertoa hänen tekemisistään, nainen kertoi kuulusteluissa.
– Hän sanoi vielä, aionko purra kättä, joka minua ruokkii. Hänen puheistaan jäi sellainen kuva, että KRP on minun puolellani ja minulla ei ole ketään muuta, joka olisi puolellani tässä asiassa.
– Kuulemispäivän jälkeen, kun tästä asiassa tuli hirveä haloo, yöllä tutkija soitti avustajalleni. Avustajani soitti minulle ja kertoi, että tutkija oli soittanut.
– Seuraavan päivän istunnon tauolla avustajani kertoi minulle, mitä tutkija oli yöllä puhelimessa kertonut. Kuulemani mukaan hän oli erittäin vittuuntunut ja vihainen minulle.
Minä ainakin koin tämän vaikuttamisyrityksenä. Hänen ei kuulu soittaa avustajalleni ja vihjailla vihaisuuttaan minuun.
Uutta tutkittavaa
Oikeudenkäynnin jälkeen KRP:n rikosylikonstaapelin toimet tutkittiin. Aarnio-tutkintaa varten hänet kuulusteli oma työkaveri, joka oli ollut myös työparina tapaamassa naista. Hän siis oli todistaja poliisin ja naisen tapaamisille, mutta silti teki myös sen lisätutkintapöytäkirjan, johon poliisin viestit ja selitykset niistä kerättiin.
Rikosylikonstaapeli kuulusteltiin myöhemmin kuitenkin vielä erikseen epäiltynä virkarikoksesta rahan ja skootterin antamisen vuoksi. Se kuulustelupöytäkirja on vielä salainen. Asia on parhaillaan syyttäjällä syyteharkinnassa.
Lisäksi poliisin soittelut naiselle ennen oikeudenkäyntiä on siirretty arvioitavaksi poliisirikos-tutkinnanjohtajalle. Hän ei kommentoi asian etenemistä.
Poliisi jatkaa töitään KRP:ssä, mutta ei Aarnio-tutkintaryhmässä.
Naisen syytteet on käsitelty oikeudessa. Käräjäoikeus antaa tuomionsa hänelle, Aarniolle ja muille ensi syksynä. Naisen avustaja käytti kuulustelujen epäselvyyksiä laajalti naisen puolustamiseen oikeudessa.
Nainen itse totesi viimeisimmässä kuulustelussaan:
–
Toivon, että tämä KRP:n rooli tutkittaisiin kokonaisuudessaan eikä vain tutkijan tekemisiä.
Juttu perustuu Jari Aarnion huume- ja virkarikostutkintakokonaisuuden julkisiksi tulleisiin esitutkintapöytäkirjoihin lisätutkintapöytäkirjoineen sekä Helsingin käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoon.
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Vuos ... %A4/770512