oikeusasiamiehelle toistakymmentä kantelua pääministeristä

[Totuuden Puolesta]

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005142456.html

Kommentti: Hjalliksen ja Sipilän sauna­diili ei kestä moraalista päivänvaloa – Harkimo aneli paikkaa Veikkauksessa jo vuosi sitten


Ilta-Sanomien tietojen mukaan Harkimo kärtti Veikkauksen hallituspaikkaa jo vuosi sitten pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa pidetyssä saunaillassa. (KUVA: Roni Rekomaa / lehtikuva, Tuomas Selänne / IS, Ismo Pekkarinen)

Julkaistu: 25.3. 16:11

Harry ”Hjallis” Harkimo (kok) aneli pääministeri Juha Sipilältä (kesk) Veikkauksen hallituspaikkaa viime keväästä lähtien, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Veikkauksen ympärillä nähtiin maaliskuun alussa omalaatuinen kohunäytelmä, kun omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Juha Sipilä nosti sipoolaisen naapurinsa ja saunakaverinsa, kansanedustaja-liikemies Harry Harkimon Veikkauksen hallitukseen ohi kokoomuksen virallisen ehdokkaan, kansanedustaja Timo Heinosen (kok).

Kuviohan oli umpiouto, ja on yhä.

Veikkaus sponsoroi Jokereita noin 200 000 eurolla.

Nyt Jokerien pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Harry Harkimo istuu siis pääministerin mahtikäskyllä tai pikemminkin luvalla myös sponsorirahaa Jokereille jakavan Veikkauksen hallituksessa.

Järjestely ei kestä moraalisesti päivänvaloa, ja lisätiedot tekevät Harkimon ja Sipilän ”diilistä” yhä kyseenalaisemman.

Harkimo ja Sipilä ovat toistuvasti kiistäneet, että kyseessä olisi heidän kahdenvälinen ”diilinsä”, jossa kokoomus olisi syrjäytetty.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Harkimo kärtti paikkaa pontevasti kuitenkin jo vuosi sitten 30. maaliskuuta 2016 pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa pidetyssä saunaillassa, jonne Sipilä oli kutsunut pienen joukon kokoomusvaikuttajia keskustelemaan Suomen kasvun eväistä ja yrittäjyyden edellytyksistä.

Eli jo pari kuukautta ennen kuin rahapelimonopoliyhtiöt Ray ja Fintoto fuusioitiin Veikkaukseen!

Kaiken lisäksi vain pari viikkoa aikaisemmin Harkimon ex-puoliso Leena Harkimo (kok) oli jättänyt paikkansa ns. vanhan Veikkauksen hallituksessa.

Kello 18 alkanut tilaisuus alkoi tiettävästi heti Harkimon kysymyksellä, järjestääkö Sipilä hänet uuden Veikkauksen hallitukseen.

Samaa tivaamista jatkui koko illan ajan, IS:lle on kerrottu. Kokoomuksen yrittäjyyspolitiikan tavoitteet jäivät Veikkauksen hallituskuvioiden varjoon.

Sekä Harkimon että Sipilän aikaisemmat puheet joutuvat outoon valoon.

Vielä 4. maaliskuuta Harkimo kiisti Ilta-Sanomille, että hän olisi sopinut oman ”diilinsä” hallituspaikasta Sipilän kanssa:

”Ei” vastasi Harkimo asiaa koskeneeseen kysymykseen ja jatkoi:

– Olemme me koko ajan yhteydessä, mutta tästä ei ole puhuttu sen enempää. Sipilä on valinnut minut kolmesta. Ryhmänjohtaja Kalle Jokinen (kok) on ilmoittanut minulle, että hän esittää kolmea ja Sipilä saa valita, Harkimo vastasi.

Alla olevassa videolla Kalle Jokinen Ilta-Sanomien haastattelussa maaliskuun alkupuolella.

Sipilän ja Harkimon ”diili” on haissut koko ajan kuin brasilialainen sisäpiirifile, mutta asia on hautautunut jonnekin näinhän täällä aina toimitaan -hyvävelimaastoon.

Urheilupolitiikassa se on huomattavasti enemmän maan tapa kuin politiikassa.

Veikkauksen nimityskohun aikana naurettavaan valoon joutui kokoomuksen eduskuntaryhmä ja sen puheenjohtaja Kalle Jokinen. Iso kuvio unohdettiin, siis Jokereiden, Veikkauksen ja Harkimon päivänvaloa kestämätön kombinaatio.

Entäpä se jääviys? Sponsorisopimukset eivät kuulemma kuulu Veikkauksen hallitukselle eikä Harkimolle.

Eipä tietenkään.

Uskotaan, joo joo, eikä niistä puhuta Jokereiden aitiossakaan kuin korkeintaan kuiskaillen.

Mutta rohkea mies on myös omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Sipilä. Harkimo ei ole tiettävästi Sipilän sukulainen, mutta urheilurahojen moguli hän on.

Nyt siis Sipilän tuella ja valtakirjalla. Luulisi, että Sipilä olisi oppinut näitä asioita varomaan. Luulisi.

Timo Haapala

Milloin kähmintä loppuu?

[Totuuden Puolesta]

http://www.iltalehti.fi/politiikka/2017 ... 5_pi.shtml

Näkökulma: Sipilän ja Harkimon Veikkaus-veivaus oli rumaakin rumempi näytelmä, josta puhutaan vielä pitkään

Lauantai 25.3.2017 klo 18.40

Juha Sipilä paljasti Veikkaus-korttinsa lähettämällä Petteri Orpolle tekstiviestin ennen kokoomuksen ryhmäkokousta, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.



Ilta-Sanomat kirjoitti tänään pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja kokoomuksen kansanedustajan Harry "Hjallis" Harkimon välisestä saunasopimuksesta, joka takasi Harkimolle rahakkaan hallituspestin ja valtion omistajaohjauksesta vastaavalle Sipilälle silmät ja korvat valtion uuden rahapelimammutin hallitukseen.

Sipilä nimitti maaliskuun alussa Veikkauksen hallitukseen hyvän ystävänsä ja naapurinsa Harkimon, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti tehtävään kansanedustaja Timo Heinosta.

Sipilä kertoi tehneensä nimityksen "ihan itse" eikä halunnut pakoilla vastuuta.

Veikkaukseen sulautuneen RAY:n hallituksessa useamman vuoden istunut Heinonen oli lievästi sanottuna tuohtunut, kun Sipilän "saunakaveri" paineli ohituskaistaa ohi niin, että perävalot välkkyivät.

- Jokainen voi miettiä, miltä tämä näyttää ja yleensä politiikassa on niin miltä se näyttää, Heinonen heitti Sipilän ja Harkimon suuntaan.

III

Harkimon nimitys ei mennyt "niin kuin Strömsössä", mutta se ei mennyt Iltalehden tietojen mukaan myöskään aivan niin kuin Sipilä on julkisuudessa antanut ymmärtää.

Sipilän ja Harkimon Veikkaus-veivauksen loppuhuipennus alkoi 2. maaliskuuta, kun Sipilä lähetti kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle tekstiviestin juuri sopivasti ennen kokoomuksen eduskuntaryhmän kokousta.

Viestissä Sipilä pyysi Orpoa ilmoittamaan kokoomuksen ehdokkaan Veikkauksen hallitukseen ja mainitsi "ohimennen" Harkimon olevan paikasta kovasti kiinnostunut. Samalla Sipilä tuli paljastaneeksi korttinsa. Siinä luki "Harkimo".

Orpo vastasi Sipilälle, että nimitysasia hoidetaan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokisen kautta. Homman piti olla sillä selvä, mennään "by the book".

III

Sipilän versiossa kokoomus ilmoitti hänelle kolme nimeä, joista valita: Harkimo, Heinonen ja kansanedustaja Ilkka Kanerva.

Tämä ei Iltalehden tietojen mukaan pidä paikkaansa. Kanerva oli nimitetty jo aikaisemmin Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi, joten hän ei luonnollisestikaan voinut tulla kyseeseen.

Jäljelle jäivät Harkimo ja Heinonen. Tarkemmin sanottuna vain Heinonen, koska Harkimo oli ollut itse se, joka oli tyrkyttänyt itseään Veikkauksen hallitukseen, ei kokoomuksen eduskuntaryhmä.

Harkimon hinku hallitukseen oli ollut kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedossa jo pitkään, mutta se päätti esittää tehtävään Heinosta. Heinonen oli ryhmän mielestä "hyvä ja luonnollinen" valinta.

On aina mahdollista, että Sipilä on ymmärtänyt matkan varrella jotain väärin tai sitten hän ei ole yksinkertaisesti välittänyt. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin se on pääministeriltä aikamoinen veto.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
[email protected]

[Ärrkele]

No niin sitä pitää. Sipilällä ja Harkimolla menee lujaa ja bisniksit pyörii. Mulle, sulle, mulle, sulle...

[Totuuden Puolesta]

http://www.hs.fi/junkkari/art-200000514 ... 3c20dd6078

”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

Hallituslähteet kertovat, että Sipilä on viime aikoina toistuvasti tehnyt yllättäviä avauksia, joista ei ole hallituksessa etukäteen puhuttu.


Häh, mistä pääministeri oikein puhuu? ihmettelevät hallituskumppanit. (KUVA: Markku Ulander / Lehtikuva & Kalle Kervinen / HS)
Marko Junkkari HS

Julkaistu: 30.3. 16:07

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) esitti tiistaina MTV3:n Huomenta Suomen kuntavaalihaastattelussa huolensa suomalaisten nuorten, erityisesti poikien koulumenestyksestä. Pääministerin mukaan Pisa-tutkimuksissa näkyy huolestuttavasti vanhempien sosiaalisen taustan vaikutus.

”Puolivälin riihessä mietimme, mitä voidaan tehdä, että vankka kivijalka, suomalainen peruskoulu säilyy kilpailukykyisenä ja hyvänä paikkana oppilaille, Sipilä sanoi.

Hallituskumppanit hämmästyivät. Häh, mistä pääministeri oikein puhuu?

Hallituksessa ei ole ollut etukäteen puhetta siitä, että peruskoulun rahoitus olisi huhtikuun lopun riihessä agendalla. Sipilän puheet kuulostivat siltä, että hän haluaisi palauttaa peruskoulun tasa-arvorahoja, jotka hallitus on aiemmin jo ehtinyt leikata.

Edellisen hallituksen aikana tasa-arvoraha oli korvamerkitty opetusryhmien koon pienentämiseen ja koulujen välisten erojen vähentämiseen.

Mutta ennen kuin hallituskumppanit ehtivät selvittää, mitä pääministeri tarkoittaa, Sipilä antoi jo uusia lausuntoja.

Keskiviikkona Sipilä totesi Kauppalehden haastattelussa, että hallitus etsii kehysriiheen mennessä uusia keinoja siihen, miten valtio voisi tukea kuntia koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisessa. Keinoina voisivat olla valtion avustukset tai uudentyyppiset rahoituskanavat.

Tämäkin avaus oli hallituskumppaneille täysi yllätys. ”Mikä pääministeriä vaivaa?”, ihmetteli yksi heistä keskiviikkona.

Hallituslähteet kertovat, että Sipilä on viime aikoina toistuvasti tehnyt yllättäviä avauksia, joista ei ole hallituksessa etukäteen puhuttu. Jälkikäteen Sipilä on kuulemma pahoitellut niitä.

Pari viikkoa sitten Sipilä totesi ajatushautomo Agendan raportissa, että suhtautuu varovaisen myönteisesti ajatukseen ruotsin kielen ylioppilaskokeen palauttamisesta pakolliseksi.

Tästä hermostuivat etenkin perussuomalaiset, jotka vastustavat pakkoruotsia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ilmoitti Facebook-sivullaan, että ”tämä hallitus ei palauta ruotsin yo-kokeiden pakollisuutta, eikä sellaista ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten”.



Myöhemmin samana päivänä Sipilä tarkensi lausuntojaan. ”On ilmeistä, että virkamiesten ruotsin taito on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Yksi syy tähän voi olla pakollisuuden poisto ylioppilaskirjoituksissa”, Sipilä sanoi.

Tarkennuskin herätti ihmetystä, sillä ruotsin kieli muuttui yo-kirjoituksissa vapaaehtoiseksi vuonna 2005 – eikä näin ollen ole voinut vaikuttaa kovin monen virkamiespolven kielitaitoon.

Kummastusta herätti myös keskustan toiminta ammattikoulujen leikkauksia koskeneessa välikysymyskeskustelussa. Keskustan eduskuntaryhmä totesi ryhmäpuheessaan, että hallituksella on tarkoitus löytää ratkaisuja puoliväliriihessä ammatillisen koulutuksen tilanteen helpottamiseen.

Oppositiossa tämä tulkittiin siten, että hallitus olisi perumassa leikkauksiaan. Sipilä sanoi, että näin ei kuitenkaan ole. Sdp syytti keskustaa kaksilla rattailla ajamisesta.

Hallituskumppanit miettivät, mistä Sipilän arvaamattomuus johtuu. Osan mielestä se on poliittista kokemattomuutta. Osa näkee sen vain keskustan poliittisena suhmurointina. Keskusta lupailee lievennyksiä hallituksen leikkauksiin irtopisteitä kerätäkseen – tietäen kuitenkin samalla, että valtiovarainministeripuolue kokoomus estää lievennykset.

Eräs arvioi, että Sipilän toiminta ei ole poliittista peliä. Pikemminkin hän yrittää miellyttää kuulijoita. Tämän vuoksi häneltä tulee yllättäviä avauksia ja kantoja, joita ei ole sen kummemmin pohjustettu tai mietitty.

Kevätkauden alussa 8. helmikuuta Sipilä antoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2017.

Keskustelussa Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi, että Sdp esittää Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kesäduuni-kampanjaa, jonka valtiovalta ottaisi vetääkseen ja haastaisi mukaan kunnat, työmarkkinajärjestöt ja yksityisen sektorin.

Rinne kertoi lähettäneensä Sdp:n Kesäduuni-kampanjasta Sipilälle kirjeen, mutta tämä ei ollut siihen vastannut. Niinpä Rinne pyysi pääministeriltä vastausta täysistunnossa.

Sipilä vastasi myöntävästi.

Sipilän mukaan eduskunta voisi vedota yhdessä yrityksiin ja yhteisöihin kesätyöntekijöiden palkkaamisen puolesta. ”Laitetaan tämä yhteisenä vetoomuksena kaikilta eduskuntapuolueilta”, Sipilä sanoi.

Jälkikäteen hallituskumppanit yrittivät eduskunnan pöytäkirjoista saada selville, mitä pääministeri tarkkaan ottaen lupasi. Ja mikä tuo vetoomus käytännössä on – ja kuka sen ottaa hoitaakseen? Sdp vai pääministeri?

Tuloksena oli kahdeksan puheenjohtajan allekirjoittama yhteinen avoin kirje.

Toinen samantapainen esimerkki nähtiin marraskuussa, kun eduskunta käsitteli oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esitti hallituksen ja opposition yhteisen työllisyystyöryhmän perustamista.

”Pääministeri Sipilä, mitä mieltä olette tästä?” Henriksson kysyi.

”Minusta se on hyvä idea. Esimerkiksi tammikuun loppuun mennessä”, Sipilä vastasi ja pyysi Rkp:tä ottamaan johtoroolin hallituksen ja opposition yhteisessä työllisyystyöryhmässä.

Tammikuun loppuun mennessä Rkp ei kuitenkaan ollut kuullut mitään työllisyystyöryhmästä. Niinpä 14. helmikuuta Henriksson lähetti Sipilälle ystävänpäiväkortin otsikolla: ”Juha, min vän!”



Korttikaan ei auttanut. Ei vaikka siinä oli runo, joka alkoi ”leppäkertut ovat punaisia, työllisyys on täysistuntoasia”.

Hallituspuolueista kokoomuksella ja perussuomalaisilla ei ollut mitään halua opposition kanssa yhteiseen työllisyystyöryhmään. Eikä sen puoleen Sdp:llä, vihreillä ja vasemmistoliitollakaan.

Henriksson kertoi torstaina, että Rkp ja kristilliset kuitenkin käyvät ennen puoliväliriihtä esittelemässä Sipilälle omat työllisyysideansa.

[Ärrkele]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ap ... en/757719/

Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri arvostelee Sipilän Yle-viestittelyä: "Pa­laut­tee­nan­to­ta­pa erittäin poik­keuk­sel­li­nen"

Kotimaa 20.4.2017 10:29 | Päivitetty 20.4.2017 13:49
STT, Kaleva

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kriittinen viestittely Ylen toimittajalle ei ollut täysin sopusoinnussa ministerin tehtäville asetettujen vaatimusten kanssa, arvioi apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale. Sipilä lähetti joukon sähköpostiviestejä Yleen Terrafame-yhtiöön liittyvästä uutisoinnista viime marraskuussa.

Apulaisoikeuskansleri arvioi tapausta sekä pääministerin sananvapauden että median sananvapauden kannalta. Johtopäätös on, että julkisen vallan edustajan on velvollisuus välttää sellaisia toimia, jotka voitaisiin tulkita yritykseksi ohjata, estää tai rajoittaa julkisen vallan käyttöä koskevaa tiedonvälitystä.

Oikeuskanslerinvirastosta ei oteta yleisesti kantaa siihen, miten muiden päättäjien pitäisi toimia suhteessa mediaan.

– Yleisiä ohjeita ei meiltä ylipäänsä voida lähteä sanomaan ministereille tai muille poliitikoille – että "voitte tehdä näin tai ette voi tehdä näin". Arvioimme jälkikäteen, jos aihetta on. Niin kuin tässäkin tapauksessa, kertoo asian valmisteluun osallistunut vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Minna Ruuskanen STT:lle.

"Hyvin keskeinen vallankäyttäjä"

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ei ole osoitettavissa, että pääministerin tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa Ylen uutisointiin. Päätöksessä kuitenkin arvioidaan, että virheellinen mielikuva on perustellusti voinut syntyä, koska Sipilän palautteenantotapa oli erittäin poikkeuksellinen ja käytetyt ilmaisut osin voimakkaita.

– Pelkästään sen mielikuvan syntyminen, että olisi yritetty siihen (uutisointiin) vaikuttaa, (sellaista) ei saisi päästää syntymään, arvioi Ruuskanen.

Oikeuskanslerinvirastossa tehdyssä kokonaisarviossa otettiin huomioon myös Sipilän keskeinen asema vallankäyttäjänä.

– Jossakin toisessa tapauksessa arvio olisi voinut ehkä olla toisentyyppinen. Nyt on kuitenkin kysymys hyvin keskeisestä vallankäyttäjästä, sanoo Ruuskanen.

"Sähköpostien lähettäminen virhe"

Julkisen sanan neuvosto (JSN) arvioi aiemmin keväällä, että Sipilä toimi Ylen suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto totesi lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Sipilä arvioi JSN:n lausunnon jälkeen, että sähköpostien lähettäminen Ylen toimittajalle oli virhe. Samassa yhteydessä hän sanoi kuitenkin olevansa edelleen sitä mieltä, että häntä olisi pitänyt kuulla Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto puolestaan linjasi helmikuussa julkaisemassaan päätöksessä, että Ylen ei tarvinnut kuulla Sipilää ennen juttunsa julkaisemista.