Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

^Olen samaa mieltä siitä, ett' kyseessä ei ollut ainakaan kivilahti.

^kevennys.

[Tyttö Bodomilta]

Spekuloidaanpa lyömäasetta. Se voisi olla esimerkiksi metalliputken pätkä läheiseltä työmaalta:

Veston työmaalla oli 4.6 ehkä vähän ennen kello 21 käynyt Bembölestä joku seppä tuomassa työmaalle tilattuja putken osia. Kesselin kertomuksen mukaan tämä oli tullut autolla ja pannut tavarat varastomies Timperin koppiin sekä sen jälkeen poistunut paikalta. (Kyseisen sepän henkilötietoja tai puhuttelumerkintöjä ei löydy):

Metalliputken pätkä lienee lyömäaseena käytännöllisempi kuin kivi.

Luulisi että koppi on lukossa.
Olikohan murtojälkiä?

[Tovi]

Siitä ei ole tietoa, että oliko vai ei. On vain Gustafssonin maininta, että hän ja Boisman heittivät illalla huulta alueella olleiden kalapoikien kanssa. Lisäksi hän on kertonut, että kukaan ei käynyt katsomassa heitä telttapaikalla.

"Tieto" taitaa perustua puhutuksiin, jotkut paikalla olleet kertovat nähneensä nuorten saapumisen tai teltan pystytyksen. Mysteerioon on referoitu oletettavasti olennainen kuulusteluista ja kuulemisista eikä niissä ole sitten kukaan kertonut poikien kanssa jutelleensa.

Havaintoja tuntemattomista illalla 4.6:

Näistähän joitain on saatu yhdisteltyä Mysteeriossa, toki ilman täyttä varmuutta.

[Tovi]

Spekuloidaanpa lyömäasetta. Se voisi olla esimerkiksi metalliputken pätkä läheiseltä työmaalta:


Metalliputken pätkä lienee lyömäaseena käytännöllisempi kuin kivi.

Aivan varmasti on. Varsinkin kun lyöt kymmenkunta kertaa ja suht tiiviiseen tahtiin.

Minkä takia Pirjo Pentti oli kolmelta herännyt ja käynyt ulkona kurkkaamassa? Onko joku kolahdus kuitenkin hänet havahduttanut?
Hänhän oli tapauksesta kuultuaan tarkistanut, ettei työkaluja ole hävinnyt, jokaista putkea ja putken pätkää ei nurkissa varmasti ole mitenkään voinut todeta.

Aikasemmin keskusteluissa on spekuloitu veriroiskeiden perusteella myös, että myös astaloita olisi ollut kaksi erilaista. Laakeampi tai putkimainen ja sitten teräväreunaisempi. No jos tekijöitä on ollut kaksi, niin eihän se sitten niin ihme olisi.

[Korpisoturi]

Jos todennäköisyyksistä puhutaan, niin yleiset tilastolliset osuudet eivät todellakaan anna oikeaa todennäköisyyttä yksittäisten tapausten kohdalla - paitsi sattumalta. Oikeampaan voisi osua ns. ehdollinen todennäköisyys, mutta ei silläkään mitään todistusvoimaa ole.

Mikähän mahtaa olla "yleinen tilastollinen osuus"?

Ehdollinen todennäköisyys on todellista huipputiedettä. Sisältyy lukion pitkän matematiikan oppimäärään. Sehän riippuu ihan siitä, että ovatko A ja B toisistaan riippuvaisia asioita vai riippumattomia, kun määritetään todennäköisyyttä että tapahtuu A ja B.

Otetaanpa esimerkki yleisistä tilastollisista osuuksista ja niiden "perusteella" Gustafssonin lynkkaajien harrastamasta todennäköisyyslaskennasta: Oletetaanpa Suomessa henkirikoksen tekijän olevan 80 prosentin osuudella (todellinen osuus voi olla suurempikin) uhrin lähipiiriin kuuluva. Vaikka Gustafssonin lynkkaajat kuinka haluaisivat, siitä ei voi kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että Gustafsson on 80 prosentin todennäköisyydellä syyllinen näihin nimenomaisiin murhiin. Tämän enempää en koe tarpeelliseksi asiaa selittää ainakaan sinulle.

"yleisistä tilastollisista osuuksista" Ikävää tietystä, että tällaista kirjoittava ei selitä tarkemmin, koska taatusti voisi oppia kaikenlaista.

Jäänyt vähän ebäselväx nää huuruiset lynkkaajat ja heidän harrastamansa todennäköisyyslaskenta. En minä ainakaan ole tietoinen, että olisi missään koskaan Suomessa tilastoinneissa huomioitu esim. lähipiiri henkirikoksen tekijänä. Lähipiiriä lienee melko vaikea määrittää kontekstissa.

Sellaista tilastointia olen nähnyt, että on tilastoitu henkirikoksia sen osalta, että onko uhrilla ja tekijällä ollut ennakkoyhteys. Käsittääkseni Suomessa ennakkoyhteys on ollut jossain 80-90% tietämillä riippuen ajanjaksosta. Tosin en usko tilastoinnin olevan ihan täysin täydellistä asiassa, mikä saattaa järkyttää lapsellisimpia nikkejä.

Siis eihän nyt tietystikään voi verrata periaatteella "murha kuin murha".

[LexVeritas]

Lähipiiri ulottuu murhaniemen ulkopuolelle. Lähipiiri tarkoittaa nimenomaan lähiomaisia, läheisiä ystäviä sekä esimerkiksi... lähinaapureita. Gustafsson oli tuntenut tytöt muutaman viikon ajan. Björklundin lähipiiristä löytyi läheisempiäkin henkilöitä kuin Gustafsson, ja Viherkummusta 150 metrin päästä hänen kotoaan mahdollisesti ihmisiä, joita ei koskaan tutkittu. Nämä kahden uhrin lähipiiriin lukeutuneet ihmiset olivat väittämänsä mukaan murhia edeltävänä iltana autoretkellä Poikkipuoliaisen järvellä.

[JasseHames]

Mikähän mahtaa olla "yleinen tilastollinen osuus"?

Ehdollinen todennäköisyys on todellista huipputiedettä. Sisältyy lukion pitkän matematiikan oppimäärään. Sehän riippuu ihan siitä, että ovatko A ja B toisistaan riippuvaisia asioita vai riippumattomia, kun määritetään todennäköisyyttä että tapahtuu A ja B.

Otetaanpa esimerkki yleisistä tilastollisista osuuksista ja niiden "perusteella" Gustafssonin lynkkaajien harrastamasta todennäköisyyslaskennasta: Oletetaanpa Suomessa henkirikoksen tekijän olevan 80 prosentin osuudella (todellinen osuus voi olla suurempikin) uhrin lähipiiriin kuuluva. Vaikka Gustafssonin lynkkaajat kuinka haluaisivat, siitä ei voi kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että Gustafsson on 80 prosentin todennäköisyydellä syyllinen näihin nimenomaisiin murhiin. Tämän enempää en koe tarpeelliseksi asiaa selittää ainakaan sinulle.

"yleisistä tilastollisista osuuksista" Ikävää tietystä, että tällaista kirjoittava ei selitä tarkemmin, koska taatusti voisi oppia kaikenlaista.

Jäänyt vähän ebäselväx nää huuruiset lynkkaajat ja heidän harrastamansa todennäköisyyslaskenta. En minä ainakaan ole tietoinen, että olisi missään koskaan Suomessa tilastoinneissa huomioitu esim. lähipiiri henkirikoksen tekijänä. Lähipiiriä lienee melko vaikea määrittää kontekstissa.

Sellaista tilastointia olen nähnyt, että on tilastoitu henkirikoksia sen osalta, että onko uhrilla ja tekijällä ollut ennakkoyhteys. Käsittääkseni Suomessa ennakkoyhteys on ollut jossain 80-90% tietämillä riippuen ajanjaksosta. Tosin en usko tilastoinnin olevan ihan täysin täydellistä asiassa, mikä saattaa järkyttää lapsellisimpia nikkejä.

Siis eihän nyt tietystikään voi verrata periaatteella "murha kuin murha".

Joo eiköhän tässä ole tullut riittävän selväksi, ettei sinua voi ymmärtää näiden Gustafssonin syyllisyyden kannalta sopivien tilastojen perusteella tehtävien todennäköisyyslaskelmien kanssa kuin hyvin huomattavat henkilöt, ja nähtävästi kaikkien muiden pitäisi vain sokeasti uskoa. Olisi pitänyt jo aikaisemmin laittaa sinut estolistalle.

[Korpisoturi]

Otetaanpa esimerkki yleisistä tilastollisista osuuksista ja niiden "perusteella" Gustafssonin lynkkaajien harrastamasta todennäköisyyslaskennasta: Oletetaanpa Suomessa henkirikoksen tekijän olevan 80 prosentin osuudella (todellinen osuus voi olla suurempikin) uhrin lähipiiriin kuuluva. Vaikka Gustafssonin lynkkaajat kuinka haluaisivat, siitä ei voi kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että Gustafsson on 80 prosentin todennäköisyydellä syyllinen näihin nimenomaisiin murhiin. Tämän enempää en koe tarpeelliseksi asiaa selittää ainakaan sinulle.

"yleisistä tilastollisista osuuksista" Ikävää tietystä, että tällaista kirjoittava ei selitä tarkemmin, koska taatusti voisi oppia kaikenlaista.

Jäänyt vähän ebäselväx nää huuruiset lynkkaajat ja heidän harrastamansa todennäköisyyslaskenta. En minä ainakaan ole tietoinen, että olisi missään koskaan Suomessa tilastoinneissa huomioitu esim. lähipiiri henkirikoksen tekijänä. Lähipiiriä lienee melko vaikea määrittää kontekstissa.

Sellaista tilastointia olen nähnyt, että on tilastoitu henkirikoksia sen osalta, että onko uhrilla ja tekijällä ollut ennakkoyhteys. Käsittääkseni Suomessa ennakkoyhteys on ollut jossain 80-90% tietämillä riippuen ajanjaksosta. Tosin en usko tilastoinnin olevan ihan täysin täydellistä asiassa, mikä saattaa järkyttää lapsellisimpia nikkejä.

Siis eihän nyt tietystikään voi verrata periaatteella "murha kuin murha".

Joo eiköhän tässä ole tullut riittävän selväksi, ettei sinua voi ymmärtää näiden Gustafssonin syyllisyyden kannalta sopivien tilastojen perusteella tehtävien todennäköisyyslaskelmien kanssa kuin hyvin huomattavat henkilöt, ja nähtävästi kaikkien muiden pitäisi vain sokeasti uskoa. Olisi pitänyt jo aikaisemmin laittaa sinut estolistalle.

Jää edelleen suht epäselväksi, mitä nämä Nissen syyllisyyden kannalta sopivien tilastojen perusteella tehdyt todennäköisyyslaskelmat ovat. Sikäli erehdyt, että esim. ehdolliset todennäköisyydet käsitellään jo lukiossa, joten ei niiden ymmärtämiseksi tarvitse olla huomattava henkilö.

Jos ei ole psykoosissa ja usko sokeasti Nissen olevan täysin varmasti syytön, niin joutuu estolistallesi. Veikkaan, että estolistallasi on keskimääräistä fiksumpaa porukkaa (ei sentään ehkä huomattavia henkilöitä ). Pahoin pelkään, että viikkoja kestäneestä estolistauhkailusta huolimatta, et edelleenkään (ikävä kyllä) laita minua estolistalle.

[JasseHames]

Spekuloidaanpa lyömäasetta. Se voisi olla esimerkiksi metalliputken pätkä läheiseltä työmaalta:

Veston työmaalla oli 4.6 ehkä vähän ennen kello 21 käynyt Bembölestä joku seppä tuomassa työmaalle tilattuja putken osia. Kesselin kertomuksen mukaan tämä oli tullut autolla ja pannut tavarat varastomies Timperin koppiin sekä sen jälkeen poistunut paikalta. (Kyseisen sepän henkilötietoja tai puhuttelumerkintöjä ei löydy):

Metalliputken pätkä lienee lyömäaseena käytännöllisempi kuin kivi.

Luulisi että koppi on lukossa.
Olikohan murtojälkiä?

Vaikea sanoa. Olisi pitänyt kysyä tarkemmin ko. henkilöiltä. Joka tapauksessa avaimella on päässyt sisään. Mietin vain, miten Gustafsson on osannut mainita hypnoosissaan valemuistona ja sattumalta myös rautaputken tapaisen esineen. Voidaan tietenkin miettiä, onko em. seppä tuonut rautaputkia vai jotain muita putkia.

K: Mitä aseita miehellä oli?
V: Puukko toisessa kädessä ja rautaesine toisessa kädessä.

K: Minkänäköinen rautaesine?
V: Putken tapainen.

[JasseHames]

Löytyykö lähdettä sille, että Gustafssonin nenästä valui aivonestettä? Onko Boisman tai joku muista uhreista todella onnistunut potkaisemaan Gustafssonia niin kovaa, että oireet ovat olleet kuin metalliputkella tai muulla kovalla esineellä aiheutettuja. On se Boisman ollut siinä tapauksessa melkoinen potkimisguru...

[Korpisoturi]

Löytyykö lähdettä sille, että Gustafssonin nenästä valui aivonestettä? Onko Boisman tai joku muista uhreista todella onnistunut potkaisemaan Gustafssonia niin kovaa, että oireet ovat olleet kuin metalliputkella tai muulla kovalla esineellä aiheutettuja. On se Boisman ollut siinä tapauksessa melkoinen potkimisguru...

Oireet eivät ole olleet kuin metalliputkella tai muulla kovalla esineellä aiheutettuja. Kyllä ihan jo naisoletetun potkusta voi saada esim. lievän aivotärähdyksen.

[Korpisoturi]

Spekuloidaanpa lyömäasetta. Se voisi olla esimerkiksi metalliputken pätkä läheiseltä työmaalta:



Metalliputken pätkä lienee lyömäaseena käytännöllisempi kuin kivi.

Luulisi että koppi on lukossa.
Olikohan murtojälkiä?

Vaikea sanoa. Olisi pitänyt kysyä tarkemmin ko. henkilöiltä. Joka tapauksessa avaimella on päässyt sisään. Mietin vain, miten Gustafsson on osannut mainita hypnoosissaan valemuistona ja sattumalta myös rautaputken tapaisen esineen. Voidaan tietenkin miettiä, onko em. seppä tuonut rautaputkia vai jotain muita putkia.

K: Mitä aseita miehellä oli?
V: Puukko toisessa kädessä ja rautaesine toisessa kädessä.

K: Minkänäköinen rautaesine?
V: Putken tapainen.

"Mietin vain, miten Gustafsson on osannut mainita hypnoosissaan valemuistona ja sattumalta myös rautaputken tapaisen esineen."

Entäpä miten joku voi nähdä unessaan lohikäärmeen tai vaikkapa kuolleen sukulaisensa? Kyllä ihmisen aivot kehittävät kaikenlaista.

[snufkin]

Lueskelin tuota 'Mitä kengät kertovat? (ketju 2)' ekaa sivua ja siellä tuli minullekkin uutena tietona, että Saksassa veritutkimusyksikkö ja Briteissä rikostekniikkaan erikoistunut yritys FSS tulivat samaan tulokseen kuin KRP roiskepäätelmissään.

Hyviä pointteja:

NGn kengät ovat kiistatta olleet jaloissa, kun veriroiskeet ovat niiden pintaan osuneet. Murhaajan on täytynyt olla sijoittuneena niin, että Anja Mäestä lentäneet veriroiskeet ovat osuneet kenkään. Mäen veriroiskeista määriteltiin, lentorata, veripisaroiden muoto ja suunta. Saksan veritutkimusyksikkö BKA ja Brittiläinen FSS päätyivät roiskepäätelmissä samoihin tuloksiin lopputuloksiin, kuin Krp.

Kaikki nä ed. mainitut asiat täsmäävät siihen, että kenkä sopi void-kuvion verettömälle alueelle.

- "Veri on hyvin ainutlaatuista nestettä. Se pyrkii molekyylirakenteeltaan aina pienimään mahdollisimpaan tilaan, Ytti kertoi".

Nänä pienet pyöreät veriroiskeet olivat tulleet kenkiin lähes kohtisuoraan ylhäältä alaspäin, näitä pieniä pisaroita oli molepien kenkien päällä, aina kenkien suuaukolle saakka. Matlolock on hyvä ja esittää jonkin muun sellaisen veret'seisauttavan vaihtoehdon jaloille kengissä, mikä olisi estänyt veriroiskeiden pääsyn kenkien sisäpuolelle?

Niin ja kun kenkien "takatampissakin" oli, tai on edellenkin veripisaroita, niin kovin olisi ollut pieni mahdollisuus sille, ettei kenkien sisään olisi verta roiskunut, oli siinä suuaukosa sitten vaikka millainen tuke, pullo, tms.

Ja sitten vielä molemmissa kengissä.

Jalka sen sijaan on juuri sen kokoinen, ettei sisään verta roisku, vaan kyllä jlka ja nilkka tehokkaasti tukkkivat kalossin niin ettei sieltä hiki edes pääse ulkoilemaan, jollei sitten monon pohjassa ole reikää, kuten Gustafssonnin kootuissa nahanpalasissa sattui olemaan!

Siis vielä kerran Matlock, millainen taitos teltan kankaasta olisi pitänyt olla, ettei kaksi kappaletta kenkiä olisi vereentynyt sisältä, mutta kuitenkin vereentynyt siten, että roiskeveri on samankokoisina pisaroina void-jäljessä, kuin kengissä ja itseasiassa molemmissa samaa "roiskeveriperhettä"?

Ilmeisesti veriroiskeet siis olisivat tulleet kohtisuoraan ylhäältä päin tai hieman viistosti ja jopa kenkien takaosassa oli verta. Pidän aika epätodennäköisenä, että ne eivät olisi olleet jalassa. Kyse kuitenkin vielä kahdesta eikä vain yhdestä kengästä.

Rikosteknisen laboratorion tekninen tutkija A. Ytti on myös ollut samaa mieltä:

- On vaikea kuvitella mikä aiheutti jalkineiden vereentymisen, jos ne olivat teltan suuaukon ulkopuolella. Todennäköisesti ne olivat tekijän jalassa, koska jalkineen sisältä ei löytynyt verijälkiä, Ytti totesi.

Teltan päädyssä lattialla sen katkospuulla eli oikealla suuaukosta katsoe n on 25x30 sentin veretön ns. void-alue. Syyttäjien mukaan surmaaja saattoi seistä siinä teot tehdessään, sillä alueen koko vastaa jalan muotoa.

- Void-alueen ympärillä olevat roiskeet ovat samankokoisia ja yhtä tiheässä ja löydökset vastaavat mäen DNA-tunnistetta. Pisarat ovat samaa roiskeperhettä kuin kengissä, Ytti kertoi.

Ytin mukaan suuaukkopäädyssä on huomattavasti isompia roiskeita ja ne ovat sukkulamaisia, elliptisen muotoisia. Ne eivät muistuta kengän löydöksiä. Jos kengät olisivat olleet suuaukon ulkopuolella, kuten Gustafsson sanoo, pisarat niissä olisivat olleet vielä suipompia.

https://www.ts.fi/uutiset/1074065720


Myös käräjäoikeus piti mahdollisena, että kengät olivat murhaajan jalassa ja, että jos ne olivat jonkun jalassa niin todennäköisemmin Gustafssonin jalssa.


JOHTOPÄÄTÖKSET:

Mielestäni verijäljet ovat merkittävin todiste Gustafssonia vastaan. Vaikka ei voitaisi todistaa, että ne olivat NG:n jalassa, niin vahva epäilys on. Todennäköisyys siis on melko suuri, että ne olivat murhaaja jalassa kuten Ytin lausunnosta voi todeta. Ja on hyvin epätodennäköistä, että joku ulkopuolinen olisi laittanu Nilsin kengät jalkaan.

On myös todennäköistä, että NG:llä ei ollut 1) aivovammaa oli kyseessä sitten fyysinen tai psyykkinen syy ja 2) kallonpohjan murtumaa eli tällöin on todennäköistä, että hänellä ei myöskään ollut 3-4 päivän muistinmenetystä kuten Öhmanin, Hirvensalon, Lauerman ja Kontion lausunnoista voi todeta.

Nils on myös todisteteusti liioitellut vammojaan ja vielä aivan käsittämättömällä tavalla. Jos sinulla ei ole 11 puukoniskusta tai puukonpistosta muistuttavia vammoja, niin se, että joku on kertonut sinun saaneen puukosta ei selitä sitä, että sanot sinua kuitenkin isketyn puukolla 11 kertaa päähän.

Hänen kehonkielensä kielii, FBI-agentin asiantuntemukseen perustuen, valehtelusta, kun hänelta kysytään viimeisiä muistoja murhaillasta lehdistötilaisuudessa 2000-luvun oikeudenkäynnin aikana.

Hän ei ole kieltänyt todenneensa Tuomiselle "tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli". Se sanottiinko tämä vitsillä vai ei on epäolennaista sillä syytön ei todennäköisesti kolmen ystävänsä traagisella kuolemalla vitsailisi.

Hänen ja Sepon kenkien löytyminen 600m päässä murhapaikalta ei vaikuta murhaajan näkökulmasta ollenkaan järkevältä vaan pikemminkin hätäisesti tehdyltä lavastusyritykseltä, jonka tarkoitus oli osoittaa murhaajan "pakenemissuunta".

Hänellä todistetusti oli väkivaltaista taustaa, hän oli nauttinut alkoholia ja hän makasi kuolemansa jälkeen siirretyn tyttöystävänsä ylitapetun ruumiin päällä nakkikioskivammoilla.

On epätodennäköistä, että tälläisestä teurastuksesta yksi jää henkiin noin vähäisillä vammoilla.

Kriminologian tilastoja:

• Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%), toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)

• Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%).

• Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.

• Henkirikosten motiivit: "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"

Näinpä yleiseen elämänkokemukseen ( esim. vammojen liioittelun ja vitsitunnustuksen merkitys), kriminologian tilastoihin, verijälkianalyysiin, murhapaikalla lavastukseen viittaaviin seikkoihin, kehonkielen analysointiin ja lääketieteen asiantuntijoiden antamiin todennäköisyyksiin vammojen laadusta ja muistikatkoksesta pohjautuen voidaan muodostaa kokonaiskuva, jossa todennäköisyydet kerta kaikkiaan osoittavat yhteen suuntaan.

Ei tästä pääse yli eikä ympäri. Jos kaiken tämän jälkeen hälytyskellot eivät soi, niin sitten ei voi mitään. Sanon vaan,että toivottavasti sellaisesta ihmisestä ei koskaan tule rikosetsivää.

[Tovi]

Vaikea sanoa. Olisi pitänyt kysyä tarkemmin ko. henkilöiltä. Joka tapauksessa avaimella on päässyt sisään.

Kyseessähän oli vesilaitostyömaa, ei varmasti kaikki tavara ole ollut sisällä lukkojen takana. Ja paikalla oli tuona yönä työntekijä.

Aikasemmin keskusteluissa on spekuloitu veriroiskeiden perusteella myös, että myös astaloita olisi ollut kaksi erilaista. Laakeampi tai putkimainen ja sitten teräväreunaisempi.

Näinhän se olikin; ETPssa oikeushammaslääkäri toteaa vuoden 2004 tutkimuksissa, että Irmeli on saanut iskun raskaalla, iskuosaltaan 20-30mm levyisellä jyrkkäreunaisella esineellä.
Muutenhan syytelauselmassa puhutaan laakeasta suhteellisen raskaasta esineestä astalona.

[Tyttö Bodomilta]

Spekuloidaanpa lyömäasetta. Se voisi olla esimerkiksi metalliputken pätkä läheiseltä työmaalta:



Metalliputken pätkä lienee lyömäaseena käytännöllisempi kuin kivi.

Luulisi että koppi on lukossa.
Olikohan murtojälkiä?

Vaikea sanoa. Olisi pitänyt kysyä tarkemmin ko. henkilöiltä. Joka tapauksessa avaimella on päässyt sisään. Mietin vain, miten Gustafsson on osannut mainita hypnoosissaan valemuistona ja sattumalta myös rautaputken tapaisen esineen. Voidaan tietenkin miettiä, onko em. seppä tuonut rautaputkia vai jotain muita putkia.

K: Mitä aseita miehellä oli?
V: Puukko toisessa kädessä ja rautaesine toisessa kädessä.

K: Minkänäköinen rautaesine?
V: Putken tapainen.

Niin joo
Tää hypnoosi on niin seikkaperäinen ja muutenkin luotettava.
Unohdin sori.