Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[JasseHames]

Minunkin mielestäni on erikoista, että syyttäjillä ei ollut esittää yhtään todistetta, joka olisi viitannut Gustafssonin syyllisyyteen.

Niin, eihän kukaan ihminen ole vahvistusharhalle tai mielenhäiriöille täysin immuuni. Sen vuoksi oikeusvaltiossa on äärimmäisen perusteltua, että rikosprosessi on moniportainen, jonka jokainen taso on toisistaan riippumaton. Valitettavasti tässä jutussa syyttäjälaitoskin on mennyt johonkin lynkkaus-joukkopsykoosiin mutta tullut suhteellisen nopeasti järkiinsä eli käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Ulvila-tapauksessa sekoilu taas jatkui eri oikeusasteissa melkein pidempään kuin mahdollista. Sama ilmiö on havaittavissa esimerkiksi kaheleissa uskonlahkoissa.

[Korpisoturi]

Vain huomattavat henkilöt voivat varmuudella tietää moniportaisen rikosprosessin joukkopsykoosissa olleet tasot.

[MikaK]

Käräjäoikeuden tehtävänä ei ole ratkaista rikosmysteerejä, vaan arvioida todisteiden nojalla onko syytetty syyllinen.

1. Nisseä ei tiedetä jätetyn henkiin. Nisse jäi henkiin esimerkiksi siksi, koska murhapaikalle saapui silminnäkijöitä.
2. Tekijä ei kohdistanut väkivaltaa Nisseen esimerkiksi samanlaisella tarkkuudella kuin muihin. Kyse voi olla sattumasta.
3. Kengät piilotettiin esimerkiksi, koska ne huomattiin arvottomiksi/hyödyttömiksi/vaikeiksi kuljettaa mukana. Tekijä(t?) yrittivät olla jättämättä vinkkiä poistumissuunnastaan.
4. Nisse ei tiettävästi löytynyt "ruumiskasan päällimmäisenä". Hänen sijaintinsa on tarkalleen ottaen epäselvä lukuun ottamatta Lönnbergin piirrosta. Poliisien saapuessa hän ei siis ollut "ruumiskasan päällä".
5. Keskivaikeaan aivovammaan kuuluu tyypillisesti 1-7 vrk pituinen muistiaukko. Vammautumishetken jälkeinen muistamattomuus ei palaudu.
6. Björklundin kuolemanjälkeiset puukonpistot viittaavat piquerismiin.

Gustafssonilla ainakaan ei ole mitään selitettävää.

Tavallaan käräjäoikeuden ei olekaan tarkoitus ratkaista rikosta mutta jos raskaat aihetodisteet viittaavat Gustafssoniin niin eiväthän heidän pitäisi vaan voi todeta että "Gustafsson on syytön" kumoamatta tai antamatta selitystä näihin aihetodisteisiin jotka hänet syyllisyyteen viittaavat. Tai ei olisi pitänyt voida sivuuttaa niitä tarjoamatta selityksiä.

Kohdat 1. ja 4. ovat ristiriidassa keskenään. Jos teko keskeytyi esimerkiksi kun lintupojat tulivat paikalla niin lintupojat ovat kuulusteluissa kertoneet havainneensa miehen makaavan teltan päällä. Ja mies ei ollut Boisman eli se olisi ollut Gustafsson. Toisaalta jos Gustafsson olisi jäänyt henkiin siksi kun hän vaikka menetti heti tajuntansa hyökkäyksessä hän olisi jääny kasan alimmaksi ilman torjuntavammoja. Nythän muita uhreja makasi hänen allaan torjuntavammojensa kanssa. Eihän tällainen järjestys ole mahdollinen vaikka tekijä yllätettäisiinkin. Muita oli liikuteltu todistetusti ainakin Björklundia. Ei häntä olisi tajuttoman Gustafssonin alta saatu esiin riisuttavaksi. Lisäksi muistaakseni ensimmäiset apua hälyttäneet paikan löytäneet ovat kertoneet että yksi äänteli hengissä kasan päällä ja muut elottomina makasivat. Gustafssonhan itsekin havaitsi että hänen löytöpaikkansa vaatii selityksen joten oli näitä tarinoita raahaamisesta rantaan, vaikka mitkään jäljet eivät tue tällaista. Toki muutenkin täydellisestä muistamattomuudesta huolimatta hän muisti selitykset niihin mitä hänen kertomuksensa tarvitsi. Kuten muistaa hyvin senkin ettei tekoja tehnyt. Ihan siitä lähtien hän muistaa kaiken minkä haluaa. Mitään muistamatonhan olisi voinut päihtyneenä teot tehdä. Mattikaan ei muistanut Merviä puukottaneensa mutta tuomittiin ankarimman kautta. Mutta syytön ja sipuli, sen kyllä muistaa. Merkillinen on muistikatkos tällainen.

[JasseHames]

Tavallaan käräjäoikeuden ei olekaan tarkoitus ratkaista rikosta mutta jos raskaat aihetodisteet viittaavat Gustafssoniin niin eiväthän heidän pitäisi vaan voi todeta että "Gustafsson on syytön" kumoamatta tai antamatta selitystä näihin aihetodisteisiin jotka hänet syyllisyyteen viittaavat. Tai ei olisi pitänyt voida sivuuttaa niitä tarjoamatta selityksiä.

Ensinnäkin tuomioistuin voi rikosasiassa antaa vain ratkaisun joka on joko syytön tai, kun riittävän varmasti voidaan näytön arvioinnin perusteella kumota oikeusvaltion keskeinen periaate eli syyttömyysolettama, syyllinen. Toisekseen nämä "raskaat aihetodisteet" ovat oleellisesti spekulaatiota. Tuomion voit lukea, kun et sitä selvästikään ole vielä lukenut, tästä.

[LexVeritas]

Kohdat 1. ja 4. ovat ristiriidassa keskenään. Jos teko keskeytyi esimerkiksi kun lintupojat tulivat paikalla niin lintupojat ovat kuulusteluissa kertoneet havainneensa miehen makaavan teltan päällä. Ja mies ei ollut Boisman eli se olisi ollut Gustafsson.

Eivät ole ristiriidassa keskenään. Haapalainen ja Salonen tosiaan näkivät teltan päällä (ei "ruumiskasan päällä") makaavan miehen jalat ja samaan aikaan he näkivät miehen laskeutuvan telttapaikalta rantaan. Koska näkemänsä miehen jalat osoittivat eri suuntaan kuin Boismanin (jota tutkinnan mukaan ei kuolemansa jälkeen oltu siirretty) on jokseenkin selvää, että teltan päällä nähdyt jalat kuuluivat Gustafssonille ja rantaan laskeutuva mies oli murhapaikalta pakeneva ulkopuolinen.

Gustatafsson ei maannut "ruumiskasan päällä". On epäselvää, miten Björklund päätyi "löytöpaikalleen". Kutakuinkin kaikki murhapaikalla murhien aikana ja niiden jälkeen tapahtunut on epäselvää. Spekulaatiot eivät tosiaankaan ole aihetodisteita.

[Korpisoturi]

Tavallaan käräjäoikeuden ei olekaan tarkoitus ratkaista rikosta mutta jos raskaat aihetodisteet viittaavat Gustafssoniin niin eiväthän heidän pitäisi vaan voi todeta että "Gustafsson on syytön" kumoamatta tai antamatta selitystä näihin aihetodisteisiin jotka hänet syyllisyyteen viittaavat. Tai ei olisi pitänyt voida sivuuttaa niitä tarjoamatta selityksiä.

Ensinnäkin tuomioistuin voi rikosasiassa antaa vain ratkaisun joka on joko syytön tai, kun riittävän varmasti voidaan näytön arvioinnin perusteella kumota oikeusvaltion keskeinen periaate eli syyttömyysolettama, syyllinen. Toisekseen nämä "raskaat aihetodisteet" ovat oleellisesti spekulaatiota. Tuomion voit lukea, kun et sitä selvästikään ole vielä lukenut, tästä.

Tuomioistuin voi periaatteessa toimia kuten haluaa. Ei tosin lisää uskottavuutta systeemiin, että johtopäätöksiä ei perustella, johtopäätökset ovat höttöisiä ja/tai arviointi on puolueellista.

[LexVeritas]

Tuomioistuin Suomessa ei voi toimia kuten haluaa. Se ei voi esimerkiksi julistaa ketään syylliseksi ilman todisteita syyllisyydestä. Myöskään Gustafssonin tapauksessa niin ei voitu tehdä. Tuomion perustelut eivät ole yksipuolisen höttöisiä, vaan spekulaatioille perustuneet syyttäjien "näkemykset" ovat vailla todisteita.

[Korpisoturi]

Tuomioistuin Suomessa ei voi toimia kuten haluaa. Se ei voi esimerkiksi julistaa ketään syylliseksi ilman todisteita syyllisyydestä. Myöskään Gustafssonin tapauksessa niin ei voitu tehdä. Tuomion perustelut eivät ole yksipuolisen höttöisiä, vaan spekulaatioille perustuneet syyttäjien "näkemykset" ovat vailla todisteita.

Sille se varmaan tuntuu, jos asiaa yksipuolisesti tarkastelee.

[LexVeritas]

Ei se siltä pelkästään tunnu, vaan asia todella on niin. Kun todisteita ei ole, niin ei voida tuomita syylliseksi. Mikäli jollakulla on tiedossa todiste, joka osoittaa Gustafssonin syyllistyneen kolmoismurhaan, niin olkaa hyvä. Huomioikaa kuitenkin, että todisteeksi ei käy esimerkiksi, että "Gustafsson kenties oli mustasukkainen", "Gustafsson jäi henkiin ja liioitteli puukotusvammojaan" tai "Gustafssonin kengät olivat ehkä murhaajan jalassa".

[Lauha]

Käräjäoikeuden vapauttava päätös oli täysin oikea. Riippumatta siitä, tekikö Nils näitä tekoja vai ei. En ymmärrä, miten syyttäjä edes lähti tähän keissiin noilla ”todisteilla”.

Ihan hyvin voi olla, että syyllinen tiedetään. Mutta ketään ei voi, eikä saa, tuomita heikkojen aihetodisteiden perusteella.

Syyttäjäkin tajusi tämän, kun ei vienyt asiaa hovioikeuteen.

[JasseHames]

Ei se siltä pelkästään tunnu, vaan asia todella on niin. Kun todisteita ei ole, niin ei voida tuomita syylliseksi. Mikäli jollakulla on tiedossa todiste, joka osoittaa Gustafssonin syyllistyneen kolmoismurhaan, niin olkaa hyvä. Huomioikaa kuitenkin, että todisteeksi ei käy esimerkiksi, että "Gustafsson kenties oli mustasukkainen", "Gustafsson jäi henkiin ja liioitteli puukotusvammojaan" tai "Gustafssonin kengät olivat ehkä murhaajan jalassa".

Tähän mennessä Gustafssonin lynkkaajien "paras" "aihetodiste" on "Gustafsson kenties kävi uimassa, ja hän ehkä käytti naisten uimapukua". En yllättyisi, jos "parempiakin" löytyisi, vaikka jo tuossa vahvistusharhassa lipsahdetaan suhteellisen reippaasti patologian puolelle.

[snufkin]

Kukaan ei tietääkseni ole kutsunut Nilsin uimista, naisten uimapuvussa tai ilman, aihetodisteeksi saati parhaaksi sellaiseksi. Voisiko Hames kuitenkin vielä kerran postata linkin vahvistusharhaan, että kaikille käy varmasti selväksi, että yhdestä maailman tunnetuimmasta psykologisesta ilmiöstä on olemassa wikipedia-artikkeli jota osaat lukea. Hamesin anti keskusteluun pyöriikin ad hominemien ja wikipedia-artikkelien spämmäämisen ympärillä. No ei siinä, kukin tavallaan.

Osaan se minäkin toistaa itseäni. Vanha postaukseni nimeltä "unohtakaa se vitun tuomio ja suorien todisteiden puute ja keskittykää kokonaiskuvaan Occamin partaveitsen, kriminologian tilastojen ja arkipsykologian näkökulmasta:"

Eli on neljä henkilöä, kaksi naista ja kaksi miestä, jotka leiriytyvät yöksi niemeen. Ainakin kaksi miehistä ottaa alkoholia. Kolme seurueesta murhataan ja yksi murhatuista on ylitapettu lyömällä puukolla 15 kertaa niskan seudulle. Ylitapetun naisen alkoholia ottanut poikaystävä, jolla tiedettiin olevan aggressiivista ja väkivaltaista taustaa, jää eloon ainoana ryhmästä vammoilla, joita on kuvattu matalaenergisen iskujen kuten nyrkiniskujen tuottamiksi. Muita kolmea todennäköisesti lyötiin päähän suhteellisen painavalla lyöntivälineellä kuten kivellä ja heille aiheutuneet pään vammat näistä iskuista ovat olleet seurausta merkittävän voiman käytöstä. Kahta murhatuista puukotettiin. Ylitapetun naisen eloon jääneen poikaystävän, jota ei lyöty painavalla esineellä tai puukotettu, puukko katosi ko. illan jäljiltä sekä hänen kenkänsä löytyivät 600m päästä. Hänen roiskevertaan löytyi teltan ulkopuolelta ja oikeudessa näiden roiskeiden syntymekanismi jää epäselväksi. Lisäksi hän löydettäessä makasi uhrien päällä verisenä, mutta alla olleessa Irmeli Björklundissa, jota oli myös verijälkien mukaan liikutettu murhaamisen jälkeen, ei ollut verta.

Hänen pulssinssa ja verenpaineensa ovat sairaalaan tullessa normaalien rajoissa. Hänen ihovammansa ovat vähäiset, kallonmurtumaa ei todennäköisesti ollut, eivätkä hänen vammansa, kuten leuan murtuma, ole raskaalla esineellä aiheutettuja kuten muilla uhreilla joilla oli kallonmurtumat. Leukakirurgi Kontio: " Kaikki on tietysti mahdollista, mutta tämän kaltaisia vammoja saaneet potilaat tulevat usein omin voimiin vastaanotolle". Asiantuntijat Öhman ja Hirvensalo pitävät epätodennäköisenä, että hänellä olisi oikeasti aiheutunut neljän päivän pituista muistinmenetystä tai ollut sellaiseen johtaneita vammoja. Vähäisistä vammoista myös todisteena työkyvyn palautuminen ilman hoitoa.

Myöhempinä vuosina tämä ainoa eloonjäänyt henkilö puhuu, että olisi saanut kymmenen puukoniskua mm. päähänsä, vaikka yhtään puukoniskusta aiheutunutta vammaa hänellä ei ole ollut. Lienee vaikea kuvitella skenaariota, jossa kukaan ihminen saisi puukoniskuja päähänsä tai muuallekkaan edes muutaman, saati kymmenen, ilman, että tästä jäisi mitään jälkeä ja niin, että oikeasti kuvittelisi saaneensa puukoniskuja päähänsä. Lehdistötilaisuudessa 2000-luvulla hän suhtautuu murhien tutkimiseen ja oman syyllisyytensä selvittämiseen ilmeisen epäkiinnostuneesti vältellen katsekontaktia toimittajiin ja vastaillessaan lyhyesti kysymyksiin katsellen samalla alaspäin ja pyöritellen peukaloitaan. Voisi kuvitella, että traagisesti kolme kaveriaan menettänyt olisi raivoissaan, että häntä nyt syytetäänkin tästä. Kun häneltä kysyttiin: tunnustiko hän murhat, kuten tutkija Tuominen kertoi, hän vastasi: "en ole varma asiasta". Lisäksi hänen kehonkielensä viittaa valehtelemiseen tilanteessa, jossa häneltä kysytään mikä on viimeinen asia, jonka hän illalta muistaa (viittaus valehtelemisen expertin FBI-agentin kokemukseen).

Muita faktoja henkirikoksista:

• Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%)

• toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)

• Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%)

• Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.

• Henkirikosten motiivit : "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"

Occamin partaveitsen periaate: Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin



Kuvassa henkilö, jota omien sanojensa mukaan olisi pistetty kymmenen kertaa puukolla, alle kuukauden päästä tapahtumista.

edit: lisäsin kohdan kehonkielestä vasta tämän lainauksen yhteyteen.

[JasseHames]

Kukaan ei tietääkseni ole kutsunut Nilsin uimista, naisten uimapuvussa tai ilman, aihetodisteeksi saati parhaaksi sellaiseksi. Voisiko Hames kuitenkin vielä kerran postata linkin vahvistusharhaan, että kaikille käy varmasti selväksi, että yhdestä maailman tunnetuimmasta psykologisesta ilmiöstä on olemassa wikipedia-artikkeli jota osaat lukea. Hamesin anti keskusteluun pyöriikin ad hominemien ja wikipedia-artikkelien spämmäämisen ympärillä. No ei siinä, kukin tavallaan.

Jos huomasit, niin sanat paras ja aihetodiste olivat lainausmerkeissä. Ensinnäkään nuo eivät ole mitään aihetodisteita vaan hypoteeseja/spekulaatioita. Edes fakta Gustafssonin henkiinjäämisestä ei ole aihetodiste, mitä nähtävästi on äärimmäisen vaikea perustella lynkkausporukalle, koska kaikki rikokseen vähäisestikin liittyvät seikat väännetään aitoon vahvistusharhatyyliin tukemaan käsitystä Gustafssonin syyllisyydestä.

Osaan se minäkin toistaa itseäni. Vanha postaukseni nimeltä "unohtakaa se vitun tuomio ja suorien todisteiden puute ja keskittykää kokonaiskuvaan Occamin partaveitsen, kriminologian tilastojen ja arkipsykologian näkökulmasta:"

Uskotko, että jutun ratkaisseet tuomarit ja lautamiehet ovat älyllisesti rajoittuneita, kun eivät ymmärtäneet Gustafssonin olevan vähintäänkin "todennäköisesti syyllinen"? Ja eikö olekin mielenkiintoista, miksi tuomiossa ei vedottu kriminologisiin tilastoihin toisin kuin verenhimoinen lynkkausporukka.

Muistutukseksi:

^ Sitähän tulisi tosiaan pohtia itse kunkin, että mihin uskoo ja miksi? Minä ainakaan en perusta käsityksiäni uskolle. En usko kenenkään väitettyä syyllisyyttä ilman yhtäkään pätevää todistetta. Gustaffsonia vastaan sellaista ei ole esitetty. Sinä käsittääkseni uskot näkeväsi syyllisyyden Gustafssonin silmistä yli 60 vuotta vanhasta lehtikuvasta.

Näen paljon asioita joita sinä et tule koskaan ymmärtämään.

Voisitko kerto yksityiskohtaisemmin kyvyistäsi ja/tai lahjoistasi, joilla näet ja ymmärrät tuollaisia asioita? Mutta ei enää lähikuvaa Gustafssonin silmistä. Myönnän, etten koskaan pysty ymmärtämään, mitä sinä niistä pystyt ilmeisesti melko suurella varmuudella sanomaan.

[Korpisoturi]

Muistutan, että:

-KRP ja syyttäjä toimivat häröporukan mukaan Bodom-asiassa kännissä ja läpällä. Tämän voivat käsittää vain huomattavat henkilöt.

-Tuomion kyseenalaistaminen vähäisessäkin määrin on lynkkaamista

[JasseHames]

Lisäksi hänen kehonkielensä viittaa valehtelemiseen tilanteessa, jossa häneltä kysytään mikä on viimeinen asia, jonka hän illalta muistaa (viittaus valehtelemisen expertin FBI-agentin kokemukseen).

Mistä uskot johtuvan sen, etteivät syyttäjät kutsuneet oikeuteen tällaisia asiantuntijatodistajia?