Toista tietoa etsiessäni törmäsin Haka Woodsista tehtyyn juttuun vuodelta 2011, jossa kerrottiin että tällä sahalla on ollut "mystisiä tulipaloja" aina vuodesta 2001 alkaen. Lisäksi firma on konkurssikypsä ollut vuodesta 2002 lähtien, mutta jotenkin sinnitellyt siitä asti silti. Tämä kuollut mieshän siis tosiaan jos oli sahalla töissä niin tuskin oli kovinkaan kovatuloinen juuri tuosta syystä johtuen, joten olisiko ihan vanha kunnon viina + köyhyys + vitutus iskenyt sitten päivien päättämiseksi.
Jutussa mainittiin myös että Hakkarainen asuu ihan tehtaan vieressä, joten päivänsä päättäneen miehen reitti oli tehtaalle sitä kautta ehkä ihan luonnollinen. Ei viitsinyt "kotona" itseään tappaa, joten meni sitten lähimpään tuttuun paikkaan missä aikataulut tiesi ja pystyi rauhassa olemaan tarvittavan ajan.
Kyseinen juttu löytyy täältä:
http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/2 ... -partaalla
Ja tässä juttu tänne laitettuna jos se tuolta sivustolta joskus lähtee nostelemaan (alleviivaus minun):
Nelonen kirjoitti:Hakkaraisten tulipalojen koettelema saha hoipertelee konkurssin partaalla
Tiistai 19.7.2011 klo 21.24, päivitetty Perjantai 30.11.2012 klo 23.08
Perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen perheyritys on rämpinyt vakavissa talousvaikeuksissa kymmenen vuoden ajan. Lähes konkurssikypsälle sahalle on pumpattu yhteiskunnan tukia vuosikymmenen aikana yli 800 000 euroa.
KHT-tilintarkastaja Tom Turja kävi Nelosen uutisten toimeksiannosta läpi yhtiön tilinpäätökset vuosituhannen alusta asti. Hänen mukaansa yhtiö on ollut konkurssin partaalla vuodesta 2002.
-- Kyllä tämä (yhtiö) on aika kunnossa, huonossa hapessa.
Kuinka konkurssikypsä tämä on?
-- Se on tunnuslukujen perusteella maksukyvytön eli ei voi vastata veloistaan, omaisuus ei kata velkoja, Turja määrittelee.
Hakkaraisten mielestä yhtiön talousongelmia selittää saha-alan vaikeuksien lisäksi Haka-Woodin todellinen vitsaus, usein toistuvat tulipalot. 2000-luvulla sahalla on ollut pienten palonalkujen lisäksi peräti viisi suurta tulipaloa.
Teuvo Hakkarainen asuu aivan sahan vieressä, joten hän on itse ollut paikalla sammuttamassa kaikkia tulipaloja. Hän ei osaa selittää, mistä yhtiön tiheään toistuneet palot johtuvat.
-- Kyllä on kaikki yritetty tehdä. Mä tossa vieressä oon asunut ja kukkunut ja ollut valmiina koko ajan, että jos jotain, mutta joka kerta mä oon myöhästynyt siitä muutaman minuutin, Hakkarainen kertoo.
Tämän vuosituhannen ensimmäinen palo oli toukokuussa 2001. Silloin tuhoutui juuri valmistunut sahatavaran lajittelulinja. Teuvo Hakkaraisen mielestä tästä palosta lähti alamäki.
-- Sitä ei keritty käyttää päivääkään, se oli koekäytössä.
Palon jälkeen työt jouduttiin tekemään taas manuaalisesti.
-- Ne on kallita ratkaisuja, kun siinä on miehiä paljon. Siitä kaikki lähti. Jos se olisi silloin onnistunut eikä sitä (paloa) sattunut, niin ei varmasti olisi tommosta tullut, mitä nyt on ollut, Hakkarainen uskoo.
Seuraava paha palo oli tammikuussa 2005. Kuivaamo- ja varastorakennuksen tuhonneelta paloalueelta palokoira merkkasi kaksi kohtaa. Poliisi tutkikin paloa tuhopolttona. Esitutkinnassa kuultiin syylliseksi epäiltynä miestä, joka myönsi ennen paloa uhkailleensa Hakkaraisia vanhojen kaunojen takia. Mies kuitenkin kiisti ehdottomasti sahan polttamisen, sillä asia ei hänen mukaansa ollut käynyt mielessäkään.
Tutkinta ei johtanut mihinkään, ja poliisi lopetti sen tuloksettomana.
Kahden viime vuoden aikana on ollut kolme paloa. Elokuussa 2009 paloi jakosaha saharakennuksessa. Aamuyöllä alkanut palo ei päässyt leviämään, sillä Teuvo Hakkarainen onnistui sammuttamaan tulen letkulla ennen palokunnan tuloa. Hän kertoo, että tässä yhteydessä häneltä paloivat vaatteet päälle ja kännykkä rintataskuun.
Maaliskuussa 2010 paloi juuri valmistunut lämpökeskus kivijalkaan asti, ja juuri ennen viime vuodenvaihdetta tuhoutui korjaamo. Hakkarainen arvelee myöhästyneensä korjaamon palosta vain parilla minuutilla.
-- Kaksi minuuttia, niin mä olisin kerennyt sen sammuttaa. Sitten kun siellä alkoi ne kaasupullot räjähtelemään, palokunta ei voinut tulla siihen lähelle, tietenkään, onhan niillä työturvallisuusmääräykset. Minua ne ei koske, Hakkarainen muistelee.
Yhtiön toimitusjohtaja, kansanedustajan pikkuveli Terho Hakkarainen kiistää, että yhtiössä oltaisiin huolimattomia tulen kanssa.
-- No ei olla. Ollaan parannettu paljon, siitä on saatu oikein kiitosta, Terho Hakkarainen toteaa.
Nyt alueelle on asennettu 32 valvontakameraa. Niiden avulla on jo saatu kiinni naapuritalossa vierailleet murtovarkaat.
Haka-Woodiin on vuosien mittaan pumpattu satoja tuhansia euroja yhteiskunnan tukia. Kaikkiaan yhtiölle on tällä vuosituhannella myönnetty ELY-keskuksen ja Tekesin tukia 835 808 euroa. Noin kolmasosa tukieuroista eli 284 292 euroa on EU-tukea. EU-kriittistä Teuvo Hakkaraista rahojen alkuperä ei häiritse.
-- Me otetaan mitä saadaan. Ja kyllä tuo valtiokin, aika hyvin se ottaa täältä.
Myös Viitasaaren kaupunki on ojentanut auttavan kätensä. Se on muun muassa taannut yhtiön 400 000 euron lainan. Summa vastaa Viitasaaren kirjaston vuosibudjettia. Kaupunginjohtaja uskoo, että veronmaksajien rahat ovat turvassa.
-- Kun näitä päätöksiä on tehty, niin erityisesti on ollut meillä työllistäminen kysymyksissä. Kyllä, ehdottomasti valtuusto on luottanut ja yksimielisesti, kaupunginjohtaja Jouko Räsänen vakuuttaa.
Mihin tämä luottamus perustuu?
-- Aivan niihen siihen näkemykseen, että kuinka toiminta voi jatkua ja mihin suuntaan toiminta on ollut menossa.
Haka-Woodiin tuli pari vuotta sitten osakkaiksi kaksi ulkopuolista sijoittajaa. He omistavat jo hieman yli puolet osakkeista, sillä Teuvo Hakkarainen myi oman omistuksensa toiselle sijoittajalle noustuaan kansanedustajaksi. Hakkarainen kertoo halunneensa erottaa toisistaan sahayrittäjän ja kansanedustajan roolit. Hän ei suostu kertomaan, paljonko hän sai osakekaupasta.
-- Se on minun asia.
Oliko hyvä hinta?
-- Ei.
Uudet sijoittajat kertovat luottavansa vakaasti siihen, että yhtiön kuralla oleva talous saadaan nousuun täydellisellä suunnanmuutoksella. Tähän uskoo myös toimitusjohtaja Terho Hakkarainen.
-- Jatkojalostus ei kannata tällä hetkellä näillä hinnoilla, on lähdetty yksinkertaistamaan. On höyläystä, enimmäkseen höyläystä, pikkaisen aihioita ja jotakin pientä, mutta enimmäkseen keskitytään siihen, mitä osataan elikä sahataan.
Osinkoja yhtiössä ei ole jaettu enää vuosiin, eli tukirahat eivät ole valuneet omistajien taskuun.
KHT-tilintarkastaja Tom Turja huomauttaa, että viimeksi yhtiössä on jaettu osinkoa vuonna 2004. Silloin perheen vanhemmat olivat siirtyneet syrjään ja vastuu yhtiöstä siirtyi pojille.
-- Vuonna 2004 jaettiin osinkoa 235 000 euroa, jolla käytännössä omat vapaat pääomat tyhjennettiin eli otettiin ulos yhtiöstä. Eli ne mitkä sinne oli kerätty, niin otettiin ulos. Niin sanottu pajatso tyhjennettiin. Ja sen jälkeen ei ole sitten nostettu osinkoja enää. Vaikka tämä yhtiö on siis saanut jonkin verran tukia, niin ne eivät ole ainakaan menneet osinkoina ulos tästä yhtiöstä. Palkanmaksukin näyttää olevan normaalia tässä yhtiössä minun mielestäni, Turja kiteyttää.